Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kristinusko ja Kristinuskon historia
Kristinusko ja Kristinuskon historia on 98 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alkuseurakunta, Amerikka, Anglikaaninen kirkko, Antiokia, Apostoli, Apostolien teot, Armo (kristinusko), Baptismi, Egypti, Ehtoollinen, Ekumeeninen kirkolliskokous, Ekumeeninen patriarkka, Espanja, Etelä-Amerikka, Etiopia, Eurooppa, Evankelikalismi, Evankeliumi, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evankeliumit, Firenzen kirkolliskokous, Gospel, Helluntaiherätys, Hindulaisuus, Hypatia Aleksandrialainen, Idän katoliset kirkot, Iran, Irlanti, Islam, Itsehallinto, ..., Jeesuksen ristiinnaulitseminen, Jeesuksen ylösnousemus, Jeesus, John Wesley, Julianus, Jumalan Poika, Juutalaisuus, Kanonisointi, Kaste, Katolinen kirkko, Kerettiläisyys, Kirkkovuosi, Kolminaisuusoppi, Konstantinopoli, Konstantinus Suuri, Korean demokraattinen kansantasavalta, Kristillinen ajanlasku, Kristillinen lähetystyö, Kristinuskon aikajana, Kristittyjen vainot, Kustaa Vaasa, Lahko (uskonto), Luostari, Luterilaisuus, Maallistuminen, Martti Luther, Messias, Metodismi, Miafysitismi, Munkki, Nestoriolaisuus, Nikean ensimmäinen kirkolliskokous, Nikean uskontunnustus, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, Paavali, Paavi, Pappi, Pohjois-Amerikka, Protestantismi, Puola, Raamattu, Reformoidut kirkot, Rippi, Rooma, Rooman keisari, Rooman valtakunta, Ruotsi, Selibaatti, Seurakunta, Suomi, Suuri skisma, Synti, Teologia, Theodosius I, Uniaattikirkot, Uskonnonvapaus, Uskonpuhdistus, Uuden testamentin kaanon, Uusi testamentti, Uusplatonismi, Valistus, Valtionuskonto, Vanha testamentti, Vapaakirkko, Vastauskonpuhdistus, Vatikaani, Venäjä. Laajenna indeksi (68 lisää) »
Alkuseurakunta
Alkuseurakunta oli Jeesuksen seuraajien pian Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen noin vuonna 30 perustama seurakunta Jerusalemissa Juudeassa.
Alkuseurakunta ja Kristinusko · Alkuseurakunta ja Kristinuskon historia ·
Amerikka
Amerikan manner eli Uusi manner. Amerikka eli Uusi manner on manner maapallon läntisellä puoliskolla.
Amerikka ja Kristinusko · Amerikka ja Kristinuskon historia ·
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Anglikaaninen kirkko ja Kristinusko · Anglikaaninen kirkko ja Kristinuskon historia ·
Antiokia
Antiokia oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki historiallisessa Syyriassa nykyisen Turkin alueella.
Antiokia ja Kristinusko · Antiokia ja Kristinuskon historia ·
Apostoli
Jeesus opetuslastensa kanssa viimeisellä aterialla. Leonardo da Vincin maalaus. Apostoli oli Raamatun ja kristillisen perimätiedon mukaan yksi niistä kahdestatoista Jeesuksen opetuslapsesta, jotka hän lähetti ensin Israelin kansan keskuuteen, ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnasta.
Apostoli ja Kristinusko · Apostoli ja Kristinuskon historia ·
Apostolien teot
Apostolien teot on Uuden testamentin kirja, joka tekee historiallista selvitystä evankeliumien jälkeisistä tapahtumista.
Apostolien teot ja Kristinusko · Apostolien teot ja Kristinuskon historia ·
Armo (kristinusko)
Armo (latinaksi gratia) on kristinuskon peruskäsitteitä.
Armo (kristinusko) ja Kristinusko · Armo (kristinusko) ja Kristinuskon historia ·
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Baptismi ja Kristinusko · Baptismi ja Kristinuskon historia ·
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Egypti ja Kristinusko · Egypti ja Kristinuskon historia ·
Ehtoollinen
viimeinen ehtoollinen. Ehtoollinen eli eukaristia on kristillinen rituaali, jota pidetään kristinuskon suuntauksesta riippuen sakramenttina tai seurakuntamääräyksenä ja kristillisen uskon ilmaisuna.
Ehtoollinen ja Kristinusko · Ehtoollinen ja Kristinuskon historia ·
Ekumeeninen kirkolliskokous
Ekumeeninen kirkolliskokous (’synodi’,, konsiili) on koko (tunnettua tai tunnustettua) kristikuntaa koskeva piispainkokous, jonka päätösten katsotaan edustavan koko kristikunnan yleistä ja yhteistä kantaa.
Ekumeeninen kirkolliskokous ja Kristinusko · Ekumeeninen kirkolliskokous ja Kristinuskon historia ·
Ekumeeninen patriarkka
Ekumeeninen patriarkka on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päänä toimivan Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispan arvonimi.
Ekumeeninen patriarkka ja Kristinusko · Ekumeeninen patriarkka ja Kristinuskon historia ·
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Espanja ja Kristinusko · Espanja ja Kristinuskon historia ·
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Etelä-Amerikka ja Kristinusko · Etelä-Amerikka ja Kristinuskon historia ·
Etiopia
Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä.
Etiopia ja Kristinusko · Etiopia ja Kristinuskon historia ·
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Eurooppa ja Kristinusko · Eurooppa ja Kristinuskon historia ·
Evankelikalismi
Evankelikalismi eli evankelioimisliike on kansainvälinen, tunnustuskuntien rajat ylittävä kristinuskon liike, joka on vaikuttanut erityisesti protestanttisten kirkkojen piirissä.
Evankelikalismi ja Kristinusko · Evankelikalismi ja Kristinuskon historia ·
Evankeliumi
Evankeliumi (kreikaksi, euangelion 'hyvä sanoma') tarkoittaa.
Evankeliumi ja Kristinusko · Evankeliumi ja Kristinuskon historia ·
Evankeliumi Markuksen mukaan
Evankeliumi Markuksen mukaan eli Markuksen evankeliumi on järjestykseltään toinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista.
Evankeliumi Markuksen mukaan ja Kristinusko · Evankeliumi Markuksen mukaan ja Kristinuskon historia ·
Evankeliumit
Johanneksen evankeliumista''. Evankeliumit (suomeksi ”ilosanoma” tai ”hyvä sanoma”) ovat Jeesuksen opetuksista, teoista, kuolemasta ja tyhjän haudan löytymisestä kertovia kirjoja.
Evankeliumit ja Kristinusko · Evankeliumit ja Kristinuskon historia ·
Firenzen kirkolliskokous
Seitsemästoista ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous avattiin vuonna 1431 Baselissa, mutta siirrettiin 1438 Ferraraan ja 1439 Firenzeen.
Firenzen kirkolliskokous ja Kristinusko · Firenzen kirkolliskokous ja Kristinuskon historia ·
Gospel
Gospel on rytmimusiikkia, jolla ilmaistaan henkilökohtaista tai yhteisön kristillistä uskoa.
Gospel ja Kristinusko · Gospel ja Kristinuskon historia ·
Helluntaiherätys
Helluntaiherätys eli helluntailaisuus on yksi suurimmista kristinuskon protestanttisista suunnista maailmassa.
Helluntaiherätys ja Kristinusko · Helluntaiherätys ja Kristinuskon historia ·
Hindulaisuus
Hindulaisuus on Intiasta peräisin oleva uskonto.
Hindulaisuus ja Kristinusko · Hindulaisuus ja Kristinuskon historia ·
Hypatia Aleksandrialainen
Hypatia Aleksandrialainen (noin 355–415) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, matemaatikko, tähtitieteilijä ja opettaja.
Hypatia Aleksandrialainen ja Kristinusko · Hypatia Aleksandrialainen ja Kristinuskon historia ·
Idän katoliset kirkot
Idän katoliset kirkot ovat autonomisia paikalliskirkkoja, jotka ovat osa katolista kirkkoa ja ehtoollisyhteydessä Rooman paavin kanssa.
Idän katoliset kirkot ja Kristinusko · Idän katoliset kirkot ja Kristinuskon historia ·
Iran
Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran.
Iran ja Kristinusko · Iran ja Kristinuskon historia ·
Irlanti
Irlanti on valtio, joka käsittää suuren osan Irlannin saarta ja sen edustan pienempiä saaria, mutta ei kuitenkaan saaren koillisosaa, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia.
Irlanti ja Kristinusko · Irlanti ja Kristinuskon historia ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Islam ja Kristinusko · Islam ja Kristinuskon historia ·
Itsehallinto
Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Itsehallinto ja Kristinusko · Itsehallinto ja Kristinuskon historia ·
Jeesuksen ristiinnaulitseminen
''Jeesuksen ristiinnaulitseminen''. Michelangelon maalaus vuodelta 1540. Jeesus ristiinnaulittiin Golgatalla Juudeassa Jerusalemin kaupunginmuurien ulkopuolella noin vuonna 30–33 jaa.
Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja Kristinusko · Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja Kristinuskon historia ·
Jeesuksen ylösnousemus
Kristuksen ylösnousemusta kuvaava ikoni. Jeesuksen ylösnousemus on keskeisin kristillinen uskonkappale.
Jeesuksen ylösnousemus ja Kristinusko · Jeesuksen ylösnousemus ja Kristinuskon historia ·
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Jeesus ja Kristinusko · Jeesus ja Kristinuskon historia ·
John Wesley
John Wesley (28. kesäkuuta 1703 Epworth, Lincolnshire – 2. maaliskuuta 1791 Lontoo) oli brittiläinen kirkonmies, anglikaaninen pappi ja kristitty teologi, jonka hengellisen toiminnan seurauksena syntyi herätyskristillinen liike, metodismi.
John Wesley ja Kristinusko · John Wesley ja Kristinuskon historia ·
Julianus
soliduksessa. Kolikon kääntöpuolen sotilas kuvaa Rooman sotilasmahtia. Julianus (331 – 26. kesäkuuta 363) oli Rooman keisari vuosina 361–363.
Julianus ja Kristinusko · Julianus ja Kristinuskon historia ·
Jumalan Poika
Jumalan Poika on Raamatun Vanhassa ja Uudessa testamentissa esiintyvä ilmaus, joka kristinuskossa tavallisesti viittaa Jeesuksen ainutlaatuiseen asemaan suhteessa Isään Jumalaan.
Jumalan Poika ja Kristinusko · Jumalan Poika ja Kristinuskon historia ·
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Juutalaisuus ja Kristinusko · Juutalaisuus ja Kristinuskon historia ·
Kanonisointi
Kanonisointi (kreikan sanasta kaanon, "ohjenuora") tarkoittaa henkilön julistamista pyhimykseksi, uskonnollisen kirjoituksen ottamista pyhien, ohjeellisten kirjojen kokoelmaan tai uskonnollisen dogmin julistamista ohjeelliseksi.
Kanonisointi ja Kristinusko · Kanonisointi ja Kristinuskon historia ·
Kaste
Jeesus kasteella, James Tissot, 1916. Jordanjoki, jossa Jeesus kastettiin Raamatun mukaan. Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.
Kaste ja Kristinusko · Kaste ja Kristinuskon historia ·
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katolinen kirkko ja Kristinusko · Katolinen kirkko ja Kristinuskon historia ·
Kerettiläisyys
Galileo Galileita syytettiin harhaoppisuudesta. roviolla. Carl Gustaf Hellqvistin piirros 1800-luvulta. Kerettiläisyys eli virallisesta uskonopista poikkeava harhaoppi (heresia, kreikan sanasta, hairesis.
Kerettiläisyys ja Kristinusko · Kerettiläisyys ja Kristinuskon historia ·
Kirkkovuosi
Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten pyhä- ja juhlapäivien sijoittumista vuoden aikajaksoon.
Kirkkovuosi ja Kristinusko · Kirkkovuosi ja Kristinuskon historia ·
Kolminaisuusoppi
Uskon kilpi (''Scutum Fidei'') on klassinen kristillinen symboli, joka havainnollistaa Athanasiuksen uskontunnustuksen ensimmäistä osaa.Se kuvaa Jumalan ykseyttä ja persoonien eriävyyttä. Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta, eli kolmiykseydestä.
Kolminaisuusoppi ja Kristinusko · Kolminaisuusoppi ja Kristinuskon historia ·
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Konstantinopoli ja Kristinusko · Konstantinopoli ja Kristinuskon historia ·
Konstantinus Suuri
Konstantinus I (27. helmikuuta n. 272 Naissus, Moesia, Rooman valtakunta – 22. toukokuuta 337 Nikomedeia, Bithynia, Rooman valtakuntaKivimäki & Tuomisto, s. 309 (luku Konstantinus I). Teos antaa syntymävuodeksi 272 tai 273, tunnetaan usein nimellä Konstantinus Suuri) oli Rooman keisari vuosina 306–337.
Konstantinus Suuri ja Kristinusko · Konstantinus Suuri ja Kristinuskon historia ·
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Korean demokraattinen kansantasavalta ja Kristinusko · Korean demokraattinen kansantasavalta ja Kristinuskon historia ·
Kristillinen ajanlasku
Kristillinen ajanlasku tarkoittaa ajanlaskua, jossa vuosiluvut lasketaan Kristuksen oletetusta syntymävuodesta.
Kristillinen ajanlasku ja Kristinusko · Kristillinen ajanlasku ja Kristinuskon historia ·
Kristillinen lähetystyö
Kristillinen lähetystyö on kristillisen kirkon toimi, jonka tarkoituksena on julistaa evankeliumia niille, jotka eivät sitä tunne.
Kristillinen lähetystyö ja Kristinusko · Kristillinen lähetystyö ja Kristinuskon historia ·
Kristinuskon aikajana
Kristinuskon aikajana Jeesuksen syntymästä nykyaikaan.
Kristinusko ja Kristinuskon aikajana · Kristinuskon aikajana ja Kristinuskon historia ·
Kristittyjen vainot
Caravaggio, ''Pietarin ristiinnaulitseminen'', 1601. Kristittyjen vainot ovat uskonnollisia vainoja, jotka kohdistuvat kristittyihin joko suoraan henkilökohtaisesti tai heidän instituutioihinsa ja pyrkimyksiinsä harjoittaa uskontoaan.
Kristinusko ja Kristittyjen vainot · Kristinuskon historia ja Kristittyjen vainot ·
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Kristinusko ja Kustaa Vaasa · Kristinuskon historia ja Kustaa Vaasa ·
Lahko (uskonto)
Lahko on nykyisessä päämerkityksessään vallitsevasta kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä.
Kristinusko ja Lahko (uskonto) · Kristinuskon historia ja Lahko (uskonto) ·
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Kristinusko ja Luostari · Kristinuskon historia ja Luostari ·
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Kristinusko ja Luterilaisuus · Kristinuskon historia ja Luterilaisuus ·
Maallistuminen
Maallistuminen tai sekularisaatio on yhteiskunnan muuttumista siten, että uskonnolliset arvot ja instituutiot väistyvät ja ne korvautuvat ei-uskonnollisilla arvoilla ja maallisilla instituutioilla.
Kristinusko ja Maallistuminen · Kristinuskon historia ja Maallistuminen ·
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Kristinusko ja Martti Luther · Kristinuskon historia ja Martti Luther ·
Messias
Messias (hepreaksi מָשִׁיחַ, mashiach, ’voideltu’) on käsite, joka esiintyy kristinuskossa, juutalaisuudessa, islamissa, rastafari-liikkeessä ja druusilaisuudessa.
Kristinusko ja Messias · Kristinuskon historia ja Messias ·
Metodismi
Metodismi on 1700-luvun lopulla Englannissa syntynyt kristillinen kirkkokunta, johon kuuluu yli 80 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa (2018).
Kristinusko ja Metodismi · Kristinuskon historia ja Metodismi ·
Miafysitismi
Miafysitismi (kreikkaa, "yksi luonto"), joskus muodossa monofysitismi, on kristinuskon sisäinen kristologinen oppi, jonka mukaan Kristuksella on vain yksi luonto (kreikkaa, fysis).
Kristinusko ja Miafysitismi · Kristinuskon historia ja Miafysitismi ·
Munkki
Kaksi kristillistä munkkia esittävää vahanukkea Munkki on eri uskontokuntien tapaperinteessä mies, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Kristinusko ja Munkki · Kristinuskon historia ja Munkki ·
Nestoriolaisuus
Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.
Kristinusko ja Nestoriolaisuus · Kristinuskon historia ja Nestoriolaisuus ·
Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
Nikean kirkolliskokous eli Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 325 Nikeassa Bitynian pääkaupungissa, nykyisen Turkin alueella.
Kristinusko ja Nikean ensimmäinen kirkolliskokous · Kristinuskon historia ja Nikean ensimmäinen kirkolliskokous ·
Nikean uskontunnustus
keisari Konstantinus ja Nikean 1. kirkolliskokoukseen osallistuneet kirkkoisät. Heidän pitämässä käärössä on uskontunnustuksen teksti kreikaksi sanoihin:''"kärsi ja haudattiin"'' asti. Nikean uskontunnustus eli Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotun vanhan kirkon uskontunnustuksesta.
Kristinusko ja Nikean uskontunnustus · Kristinuskon historia ja Nikean uskontunnustus ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Kristinusko ja Ortodoksinen kirkko · Kristinuskon historia ja Ortodoksinen kirkko ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Kristinusko ja Osmanien valtakunta · Kristinuskon historia ja Osmanien valtakunta ·
Paavali
Paavali (noin 3–64,,, Pávlos) oli Uuden testamentin mukaan varhaiskristillinen teologi ja lähetyssaarnaaja.
Kristinusko ja Paavali · Kristinuskon historia ja Paavali ·
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Kristinusko ja Paavi · Kristinuskon historia ja Paavi ·
Pappi
Katolisen kirkon pappeja. Pappi on uskonnollisen yhteisön hengellisten toimitusten hoitaja ja johtaja.
Kristinusko ja Pappi · Kristinuskon historia ja Pappi ·
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Kristinusko ja Pohjois-Amerikka · Kristinuskon historia ja Pohjois-Amerikka ·
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Kristinusko ja Protestantismi · Kristinuskon historia ja Protestantismi ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Kristinusko ja Puola · Kristinuskon historia ja Puola ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Kristinusko ja Raamattu · Kristinuskon historia ja Raamattu ·
Reformoidut kirkot
Reformoidut kirkot on yleisnimitys Sveitsin uskonpuhdistuksen pohjalta syntyneille kristillisille kirkoille.
Kristinusko ja Reformoidut kirkot · Kristinuskon historia ja Reformoidut kirkot ·
Rippi
Ortodoksinen pappi kuuntelee synnintunnustusta. Rippi on kristinuskossa synnintunnustus ja siihen liittyvä synninpäästö.
Kristinusko ja Rippi · Kristinuskon historia ja Rippi ·
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Kristinusko ja Rooma · Kristinuskon historia ja Rooma ·
Rooman keisari
Rooman keisari Augustus. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla Cupido ratsastaa delfiinillä. Rooman keisari on Rooman tasavallan jälkeisen ajan Rooman valtakunnan hallitsijoista käytetty nimi.
Kristinusko ja Rooman keisari · Kristinuskon historia ja Rooman keisari ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Kristinusko ja Rooman valtakunta · Kristinuskon historia ja Rooman valtakunta ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Kristinusko ja Ruotsi · Kristinuskon historia ja Ruotsi ·
Selibaatti
Selibaatti (latinan sanasta caelebs, 'naimaton') tarkoittaa sitoutumista naimattomuuteen tai pidättymistä sukupuolielämästä.
Kristinusko ja Selibaatti · Kristinuskon historia ja Selibaatti ·
Seurakunta
Seurakunta (lyhenne srk tai srk.) on kristittyjen muodostama yhteisö.
Kristinusko ja Seurakunta · Kristinuskon historia ja Seurakunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Kristinusko ja Suomi · Kristinuskon historia ja Suomi ·
Suuri skisma
Suuri skisma oli teologinen ja poliittinen kiista katolisen kirkon sisällä, joka johti kristikunnan hajaannukseen ja katolisen ja ortodoksisen kirkon syntyyn Rooman ja itäisten patriarkaattien suhteiden katkettua.
Kristinusko ja Suuri skisma · Kristinuskon historia ja Suuri skisma ·
Synti
Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa. Synti tarkoittaa Lähi-idässä syntyneissä valtauskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomista.
Kristinusko ja Synti · Kristinuskon historia ja Synti ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Kristinusko ja Teologia · Kristinuskon historia ja Teologia ·
Theodosius I
Keisari Theodosius Rooman valtakunta Theodosius I:n kuoleman aikaan vuonna 395 Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 347 – 17. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395.
Kristinusko ja Theodosius I · Kristinuskon historia ja Theodosius I ·
Uniaattikirkot
Uniaattikirkot ovat alun perin ortodoksisia paikalliskirkkoja, jotka vuosien 1595–1905 aikana liittyivät katoliseen kirkkoon.
Kristinusko ja Uniaattikirkot · Kristinuskon historia ja Uniaattikirkot ·
Uskonnonvapaus
Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.
Kristinusko ja Uskonnonvapaus · Kristinuskon historia ja Uskonnonvapaus ·
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Kristinusko ja Uskonpuhdistus · Kristinuskon historia ja Uskonpuhdistus ·
Uuden testamentin kaanon
Uuden testamentin kaanon tarkoittaa kristinuskon ohjeellista tekstikokoelmaa, jota nimitetään Uudeksi testamentiksi.
Kristinusko ja Uuden testamentin kaanon · Kristinuskon historia ja Uuden testamentin kaanon ·
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Kristinusko ja Uusi testamentti · Kristinuskon historia ja Uusi testamentti ·
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Kristinusko ja Uusplatonismi · Kristinuskon historia ja Uusplatonismi ·
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Kristinusko ja Valistus · Kristinuskon historia ja Valistus ·
Valtionuskonto
buddhalaisuus Valtionuskonto on valtion virallinen, lainsäädännössä määritelty uskonto.
Kristinusko ja Valtionuskonto · Kristinuskon historia ja Valtionuskonto ·
Vanha testamentti
Osa hepreankielistä Pentateukkia eli Tooraa (2. Moos 20:1-5) Vanha testamentti (VT) on ensimmäinen kristinuskon pyhän kirjan Raamatun kahdesta testamentista.
Kristinusko ja Vanha testamentti · Kristinuskon historia ja Vanha testamentti ·
Vapaakirkko
Vapaakirkolla voidaan tarkoittaa.
Kristinusko ja Vapaakirkko · Kristinuskon historia ja Vapaakirkko ·
Vastauskonpuhdistus
Trenton kirkolliskokouksen päätökset olivat tulleet voimaan. Vastauskonpuhdistus eli katolinen reaktio eli katolinen reformaatio oli katolisen kirkon vastaus reformaatioon ja protestantismin leviämiseen 1500-luvun Euroopassa.
Kristinusko ja Vastauskonpuhdistus · Kristinuskon historia ja Vastauskonpuhdistus ·
Vatikaani
Vatikaani, myös Vatikaanivaltio, on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio.
Kristinusko ja Vatikaani · Kristinuskon historia ja Vatikaani ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kristinusko ja Kristinuskon historia
- Mitä heillä on yhteistä Kristinusko ja Kristinuskon historia
- Yhtäläisyyksiä Kristinusko ja Kristinuskon historia
Vertailu Kristinusko ja Kristinuskon historia
Kristinusko on 198 suhteet, kun taas Kristinuskon historia on 377. niillä on yhteistä 98, Jaccard'in indeksi on 17.04% = 98 / (198 + 377).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kristinusko ja Kristinuskon historia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
