Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat
Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat on 36 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akhilleus, Antiikin Ateena, Antiikin Kreikan uskonto, Antiikin Kreikka, Apollon, Argos (kaupunki), Aristoteles, Arkeologia, Ateena, Delfoin oraakkeli, Demeter, Diodoros Sisilialainen, Filosofi, Heeros, Herakles, Hippodameia, Ifitos, Korintti, Kreikan arkaainen kausi, Kreikan klassinen kausi, Kreikan kuvaus, Kreikan pimeät vuosisadat, Luettelo antiikin Kreikan jumalista, Mykeneläinen kulttuuri, Oinomaos, Pausanias (maantieteilijä), Peloponnesos, Pelops, Pindaros, Poseidon, ..., Pronssikausi, Ródos, Rooma, Sparta, Tantalos, Zeus. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Akhilleus
Patrokloksen haavoja. Akhilleus (joskus myös Akilles) oli Homeroksen mukaan urhoollisin Troijan sodan kreikkalaisista sankareista, fthialaisten myrmidonien kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin poika eli heeros, jota kentauri Kheiron ja sitten Foiniks kasvattivat.
Akhilleus ja Kreikkalainen mytologia · Akhilleus ja Olympian kisat ·
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Kreikkalainen mytologia · Antiikin Ateena ja Olympian kisat ·
Antiikin Kreikan uskonto
ΕΠΙΔΡΟΜΟΣ ΚΑΛΟΣ) varustetussa kyliksissä noin vuodelta 510–500 eaa. Antiikin kreikkalainen uskonto koostui useista toistensa kanssa rinnan eläneistä kulteista, uskomuksista ja toimituksista, joiden alkuperä ja historia vaihtelivat.
Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikkalainen mytologia · Antiikin Kreikan uskonto ja Olympian kisat ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Kreikkalainen mytologia · Antiikin Kreikka ja Olympian kisat ·
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Apollon ja Kreikkalainen mytologia · Apollon ja Olympian kisat ·
Argos (kaupunki)
Argos (tai Argiorum) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Kreikassa.
Argos (kaupunki) ja Kreikkalainen mytologia · Argos (kaupunki) ja Olympian kisat ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Kreikkalainen mytologia · Aristoteles ja Olympian kisat ·
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Arkeologia ja Kreikkalainen mytologia · Arkeologia ja Olympian kisat ·
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Ateena ja Kreikkalainen mytologia · Ateena ja Olympian kisat ·
Delfoin oraakkeli
punakuviotekniikalla tehdyssä kyliksissä. Kodros-maalari, noin 440–430 eaa. Delfoin oraakkeli oli antiikin aikana Delfoissa Kreikassa toiminut oraakkeli eli ennustusinstituutio.
Delfoin oraakkeli ja Kreikkalainen mytologia · Delfoin oraakkeli ja Olympian kisat ·
Demeter
Demeter Demeter oli kreikkalaisessa mytologiassa sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatarFacta2001, WSOY 1981, 3.
Demeter ja Kreikkalainen mytologia · Demeter ja Olympian kisat ·
Diodoros Sisilialainen
Diodoros Sisilialainen (n. 90–30 eaa.) oli kreikkalais-roomalainen historioitsija, joka oli kotoisin Sikeliasta eli Sisiliasta ja toimi noin vuosina 65–30 eaa.
Diodoros Sisilialainen ja Kreikkalainen mytologia · Diodoros Sisilialainen ja Olympian kisat ·
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Filosofi ja Kreikkalainen mytologia · Filosofi ja Olympian kisat ·
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Heeros ja Kreikkalainen mytologia · Heeros ja Olympian kisat ·
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Herakles ja Kreikkalainen mytologia · Herakles ja Olympian kisat ·
Hippodameia
Hippodameia oli kreikkalaisessa mytologiassa kuningas Oinomaoksen tytär.
Hippodameia ja Kreikkalainen mytologia · Hippodameia ja Olympian kisat ·
Ifitos
Ifitos oli kreikkalaisessa mytologiassa useamman eri mieshahmon nimi.
Ifitos ja Kreikkalainen mytologia · Ifitos ja Olympian kisat ·
Korintti
Korintti (suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Korintti ja Kreikkalainen mytologia · Korintti ja Olympian kisat ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Kreikan arkaainen kausi ja Kreikkalainen mytologia · Kreikan arkaainen kausi ja Olympian kisat ·
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Kreikan klassinen kausi ja Kreikkalainen mytologia · Kreikan klassinen kausi ja Olympian kisat ·
Kreikan kuvaus
Kreikan kuvaus (tai, Hellados periēgēsis) on Pausaniaan kirjoittama matkakertomus ja maantieteellinen kuvaus antiikin Kreikasta.
Kreikan kuvaus ja Kreikkalainen mytologia · Kreikan kuvaus ja Olympian kisat ·
Kreikan pimeät vuosisadat
Kreikan pimeät vuosisadat ovat mykeneläisen kulttuurin tuhoutumisen ja antiikin kreikkalaisen kulttuurin muotoutumisen välinen aikakausi noin 1100–900/800 eaa.
Kreikan pimeät vuosisadat ja Kreikkalainen mytologia · Kreikan pimeät vuosisadat ja Olympian kisat ·
Luettelo antiikin Kreikan jumalista
Tämä on luettelo antiikin Kreikan jumalista.
Kreikkalainen mytologia ja Luettelo antiikin Kreikan jumalista · Luettelo antiikin Kreikan jumalista ja Olympian kisat ·
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri · Mykeneläinen kulttuuri ja Olympian kisat ·
Oinomaos
Oinomaos oli kreikkalaisessa mytologiassa Pisan kuningas, Areen ja Harpinan poika ja Hippodameian isä.
Kreikkalainen mytologia ja Oinomaos · Oinomaos ja Olympian kisat ·
Pausanias (maantieteilijä)
Pausanias (100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana.
Kreikkalainen mytologia ja Pausanias (maantieteilijä) · Olympian kisat ja Pausanias (maantieteilijä) ·
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Kreikkalainen mytologia ja Peloponnesos · Olympian kisat ja Peloponnesos ·
Pelops
Pelops oli kreikkalaisessa mytologiassa Tantaloksen ja Dionen poika.
Kreikkalainen mytologia ja Pelops · Olympian kisat ja Pelops ·
Pindaros
Pindaros (n. 522/518 eaa. – n. 442/438 eaa. Argos) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, jota pidettiin usein näistä suurimpana.
Kreikkalainen mytologia ja Pindaros · Olympian kisat ja Pindaros ·
Poseidon
Poseidonin patsas Kööpenhaminan satamassa. Aiaan. Poseidon on kreikkalaisessa mytologiassa meren jumala.
Kreikkalainen mytologia ja Poseidon · Olympian kisat ja Poseidon ·
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Kreikkalainen mytologia ja Pronssikausi · Olympian kisat ja Pronssikausi ·
Ródos
Ródos, antiikin Rhodos, on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään.
Kreikkalainen mytologia ja Ródos · Olympian kisat ja Ródos ·
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Kreikkalainen mytologia ja Rooma · Olympian kisat ja Rooma ·
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Kreikkalainen mytologia ja Sparta · Olympian kisat ja Sparta ·
Tantalos
Tantalos (kr. Τάνταλος) oli kreikkalaisessa mytologiassa tantalidien suvun kantaisä ja Pelopsin ja Nioben isä.
Kreikkalainen mytologia ja Tantalos · Olympian kisat ja Tantalos ·
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat
- Mitä heillä on yhteistä Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat
- Yhtäläisyyksiä Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat
Vertailu Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat
Kreikkalainen mytologia on 367 suhteet, kun taas Olympian kisat on 164. niillä on yhteistä 36, Jaccard'in indeksi on 6.78% = 36 / (367 + 164).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
