Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri
Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri on 47 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Agamemnon, Agamemnonin kuolinnaamio, Aiskhylos, Anatolia, Antiikin Kreikan uskonto, Antiikin Kreikka, Apenniinien niemimaa, Apollon, Ares, Argos (kaupunki), Artemis, Ateena, Athene, Dionysos, Egeanmeren saaret, Eileithyia, Geometrinen kausi, Hera (mytologia), Homeros, Ilias, Knossos, Korintti, Kreeta, Kreikan arkaainen kausi, Kreikan kieli, Kreikan pimeät vuosisadat, Kyklooppi (mytologia), Labyrintti, Lineaari-B-kirjoitus, Minolainen kulttuuri, ..., Muinainen Egypti, Mykene, Mykeneläinen uskonto, Oresteia, Orkhomenos (Boiotia), Peloponnesos, Poseidon, Pronssikausi, Protoindoeurooppalaiset, Ródos, Sisilia, Sparta, Theba (Kreikka), Troija, Troijan sota, Välimeri, Zeus. Laajenna indeksi (17 lisää) »
Agamemnon
Taraksesta, n. 360–350 eaa. Agamemnon oli kreikkalainen tarusankari, Atreuksen poika, Mykenen kuningas, kreikkalaisten ylipäällikkö Troijan sodassa.
Agamemnon ja Kreikkalainen mytologia · Agamemnon ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Agamemnonin kuolinnaamio
Agamemnonin kuolinnaamio on mykeneläisaikainen, pronssikautinen kullasta tehty kuolinnaamio, jonka saksalainen arkeologi Heinrich Schliemann kaivoi esiin Mykenestä vuonna 1876.
Agamemnonin kuolinnaamio ja Kreikkalainen mytologia · Agamemnonin kuolinnaamio ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Aiskhylos
Aiskhylos (525/524–456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.
Aiskhylos ja Kreikkalainen mytologia · Aiskhylos ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Anatolia ja Kreikkalainen mytologia · Anatolia ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Antiikin Kreikan uskonto
ΕΠΙΔΡΟΜΟΣ ΚΑΛΟΣ) varustetussa kyliksissä noin vuodelta 510–500 eaa. Antiikin kreikkalainen uskonto koostui useista toistensa kanssa rinnan eläneistä kulteista, uskomuksista ja toimituksista, joiden alkuperä ja historia vaihtelivat.
Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikkalainen mytologia · Antiikin Kreikan uskonto ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Kreikkalainen mytologia · Antiikin Kreikka ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Apenniinien niemimaa
Apenniinien niemimaa eli Italian niemimaa on Välimeren pohjoisrannalla, Alppien eteläpuolella sijaitseva niemimaa.
Apenniinien niemimaa ja Kreikkalainen mytologia · Apenniinien niemimaa ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Apollon ja Kreikkalainen mytologia · Apollon ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Ares
Areen patsas. Villa Hadriana, Tivoli. Ares oli kreikkalaisessa mytologiassa sodan ja taistelun jumala.
Ares ja Kreikkalainen mytologia · Ares ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Argos (kaupunki)
Argos (tai Argiorum) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Kreikassa.
Argos (kaupunki) ja Kreikkalainen mytologia · Argos (kaupunki) ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Artemis ja Kreikkalainen mytologia · Artemis ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Ateena ja Kreikkalainen mytologia · Ateena ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Athene
Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.
Athene ja Kreikkalainen mytologia · Athene ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Dionysos ja Kreikkalainen mytologia · Dionysos ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Egeanmeren saaret
Egeanmeren saarten saariryhmät. Egeanmeren saaret on joukko Kreikalle kuuluvia saaria Egeanmeressä ja yksi Kreikan historiallis-maantieteellisistä alueista.
Egeanmeren saaret ja Kreikkalainen mytologia · Egeanmeren saaret ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Eileithyia
Zeuksen päästä, Eileithyia on kuvassa oikealla. Amforan kuvitusta noin vuodelta 550–525 eaa. Eileithyia oli kreikkalaisessa mytologiassa äitiyden ja synnytyksen jumalatar.
Eileithyia ja Kreikkalainen mytologia · Eileithyia ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Geometrinen kausi
Geometrinen kausi oli muinaisen Kreikan niin kutsuttuja pimeitä vuosisatoja seurannut aikakausi noin vuosina 900–725/700 eaa.
Geometrinen kausi ja Kreikkalainen mytologia · Geometrinen kausi ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Hera (mytologia)
Hera on avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa.
Hera (mytologia) ja Kreikkalainen mytologia · Hera (mytologia) ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Homeros ja Kreikkalainen mytologia · Homeros ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Ilias
Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Ilias ja Kreikkalainen mytologia · Ilias ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Knossos
Knossos (myös) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.
Knossos ja Kreikkalainen mytologia · Knossos ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Korintti
Korintti (suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Korintti ja Kreikkalainen mytologia · Korintti ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Kreeta
Kreeta on Kreikan saari, joka sijaitsee itäisellä Välimerellä Egeanmeren etelälaidalla.
Kreeta ja Kreikkalainen mytologia · Kreeta ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Kreikan arkaainen kausi ja Kreikkalainen mytologia · Kreikan arkaainen kausi ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Kreikan kieli ja Kreikkalainen mytologia · Kreikan kieli ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Kreikan pimeät vuosisadat
Kreikan pimeät vuosisadat ovat mykeneläisen kulttuurin tuhoutumisen ja antiikin kreikkalaisen kulttuurin muotoutumisen välinen aikakausi noin 1100–900/800 eaa.
Kreikan pimeät vuosisadat ja Kreikkalainen mytologia · Kreikan pimeät vuosisadat ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Kyklooppi (mytologia)
Kykloopit (”pyöreä silmä”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jättiläisiä, joilla oli vain yksi silmä keskellä otsaa.
Kreikkalainen mytologia ja Kyklooppi (mytologia) · Kyklooppi (mytologia) ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Labyrintti
Jerikon kaupunki on kuvattu labyrinttinä keskiaikaisessa käsikirjoituksessa Labyrintti on sokkelomainen eksyttäväksi suunniteltu rakennus tai kuvio.
Kreikkalainen mytologia ja Labyrintti · Labyrintti ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Kreikkalainen mytologia ja Lineaari-B-kirjoitus · Lineaari-B-kirjoitus ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Minolainen kulttuuri
Minolainen kulttuuri (kreetalainen kulttuuri) oli Kreetalla ja eräillä lähisaarilla Egeanmeren alueella Kreikassa pronssikaudella noin vuosina 3100–1100 eaa.
Kreikkalainen mytologia ja Minolainen kulttuuri · Minolainen kulttuuri ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Muinainen Egypti
Muinainen Egypti tärkeimpine kaupunkeineen ja viljelykelpoisine alueineen Niilin varrella. Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa.
Kreikkalainen mytologia ja Muinainen Egypti · Muinainen Egypti ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Mykene
Mykene (tai) oli pronssikautinen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoksen tasangolla Argoliin maakunnassa Kreikassa.
Kreikkalainen mytologia ja Mykene · Mykene ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Mykeneläinen uskonto
Jumalatarta tai papitarta esittävä seinämaalaus Mykenen palatsin pyhäköstä. Mykenen arkeologinen museo. Mykeneläinen uskonto eli Kreikassa pronssikaudella vallinneen mykeneläisen kulttuurin (noin 1600–1100 eaa.) uskonto oli monijumalainen uskonto, joka sai vaikutteita minolaisesta uskonnosta ja vaikutti edelleen antiikin kreikkalaiseen uskontoon.
Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen uskonto · Mykeneläinen kulttuuri ja Mykeneläinen uskonto ·
Oresteia
Oresteia on Aiskhyloksen kirjoittama trilogia, joka käsittää kolme tragediaa: Agamemnon, Hautauhrintuojat ja Eumenidit.
Kreikkalainen mytologia ja Oresteia · Mykeneläinen kulttuuri ja Oresteia ·
Orkhomenos (Boiotia)
Orkhomenos oli mykeneläisaikainen ja antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.
Kreikkalainen mytologia ja Orkhomenos (Boiotia) · Mykeneläinen kulttuuri ja Orkhomenos (Boiotia) ·
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Kreikkalainen mytologia ja Peloponnesos · Mykeneläinen kulttuuri ja Peloponnesos ·
Poseidon
Poseidonin patsas Kööpenhaminan satamassa. Aiaan. Poseidon on kreikkalaisessa mytologiassa meren jumala.
Kreikkalainen mytologia ja Poseidon · Mykeneläinen kulttuuri ja Poseidon ·
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Kreikkalainen mytologia ja Pronssikausi · Mykeneläinen kulttuuri ja Pronssikausi ·
Protoindoeurooppalaiset
Protoindoeurooppalaisilla (kantaindoeurooppalaiset) tarkoitetaan indoeurooppalaisen kantakielen hypoteettisia puhujia, esihistoriallista väestöä kuparikaudella noin 4000 eaa.
Kreikkalainen mytologia ja Protoindoeurooppalaiset · Mykeneläinen kulttuuri ja Protoindoeurooppalaiset ·
Ródos
Ródos, antiikin Rhodos, on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään.
Kreikkalainen mytologia ja Ródos · Mykeneläinen kulttuuri ja Ródos ·
Sisilia
Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Välimeren suurin saari Italiassa.
Kreikkalainen mytologia ja Sisilia · Mykeneläinen kulttuuri ja Sisilia ·
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Kreikkalainen mytologia ja Sparta · Mykeneläinen kulttuuri ja Sparta ·
Theba (Kreikka)
Theba eli Teeba, joskus Ogygion, oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.
Kreikkalainen mytologia ja Theba (Kreikka) · Mykeneläinen kulttuuri ja Theba (Kreikka) ·
Troija
Troija (oli Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu. Se sijaitsee Turkin luoteisosissa noin viisi kilometriä kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Egeanmereen. Troija syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa., ja se tuhoutui tai tuhottiin ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Myöhäispronssikaudella Troija kasvoi kooltaan suureksi. Homeroksen Iliaassa mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VII. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Ilion-niminen kreikkalainen kaupunki, arkeologiassa Troija VIII ja IX. Paikalla asuttiin ainakin 500-luvulle asti. Troijan arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998.
Kreikkalainen mytologia ja Troija · Mykeneläinen kulttuuri ja Troija ·
Troijan sota
Johann Georg Trautmannin maalaus Troijan tuhosta. Troijan sota oli antiikin Kreikassa myyttinen sota useiden kreikkalaisten heimojen ja Troijan kaupungin välillä.
Kreikkalainen mytologia ja Troijan sota · Mykeneläinen kulttuuri ja Troijan sota ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Kreikkalainen mytologia ja Välimeri · Mykeneläinen kulttuuri ja Välimeri ·
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Kreikkalainen mytologia ja Zeus · Mykeneläinen kulttuuri ja Zeus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri
- Mitä heillä on yhteistä Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri
- Yhtäläisyyksiä Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri
Vertailu Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri
Kreikkalainen mytologia on 367 suhteet, kun taas Mykeneläinen kulttuuri on 125. niillä on yhteistä 47, Jaccard'in indeksi on 9.55% = 47 / (367 + 125).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kreikkalainen mytologia ja Mykeneläinen kulttuuri. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
