Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kreikan kuvaus ja Olympian kisat
Kreikan kuvaus ja Olympian kisat on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Ateena, Antiikin Elis, Antiikin Kreikan uskonto, Antiikin Kreikka, Argos (kaupunki), Delfoi, Elis (kaupunki), Heeros, Heraian kisat, Kesäpäivänseisaus, Korintti, Kreikkalainen mytologia, Kyllene (Elis), Luettelo antiikin Kreikan jumalista, Lyydia, Nemea, Oinomaos, Olympia (Kreikka), Pausanias (maantieteilijä), Pisa (Kreikka), Prytaneion (Olympia), Rooma, Sparta, Zeuksen temppeli (Olympia).
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Kreikan kuvaus · Antiikin Ateena ja Olympian kisat ·
Antiikin Elis
Elis ja muut antiikin ajan Peloponnesoksen maakunnat kartalla. Elis (Thukydides: Peloponnesolaissota 2.25; Polybios: Historiai 4.77, 5.102; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5. s. 6; Plautus: Captivi, prologus 9, 26. oli antiikin Kreikan maakunta, joka sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan länsiosissa ja käsitti suunnilleen nykyisen Eliin alueyksikön alueen. Eliin tärkeimmät kaupungit olivat Elis ja varhaisina aikoina myös Pisa. Seutu tunnettiin Olympian kisoista. Eliin asukkaasta eli elisläisestä käytettiin etnonyymejä Eleios, Aleios ja Eliades, myöhemmin latinaksi Elius, Eleus ja Alius.
Antiikin Elis ja Kreikan kuvaus · Antiikin Elis ja Olympian kisat ·
Antiikin Kreikan uskonto
ΕΠΙΔΡΟΜΟΣ ΚΑΛΟΣ) varustetussa kyliksissä noin vuodelta 510–500 eaa. Antiikin kreikkalainen uskonto koostui useista toistensa kanssa rinnan eläneistä kulteista, uskomuksista ja toimituksista, joiden alkuperä ja historia vaihtelivat.
Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikan kuvaus · Antiikin Kreikan uskonto ja Olympian kisat ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Kreikan kuvaus · Antiikin Kreikka ja Olympian kisat ·
Argos (kaupunki)
Argos (tai Argiorum) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Kreikassa.
Argos (kaupunki) ja Kreikan kuvaus · Argos (kaupunki) ja Olympian kisat ·
Delfoi
Delfoi oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Parnassos-vuoren juurella Kreikassa.
Delfoi ja Kreikan kuvaus · Delfoi ja Olympian kisat ·
Elis (kaupunki)
Elis oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa Kreikassa.
Elis (kaupunki) ja Kreikan kuvaus · Elis (kaupunki) ja Olympian kisat ·
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Heeros ja Kreikan kuvaus · Heeros ja Olympian kisat ·
Heraian kisat
Heraian kisat olivat antiikin Kreikassa Olympian pyhäkköalueella järjestetyt naisten urheilukilpailut.
Heraian kisat ja Kreikan kuvaus · Heraian kisat ja Olympian kisat ·
Kesäpäivänseisaus
Kaavakuva maapallosta pohjoisen kesäpäivänseisauksen aikaan. Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä.
Kesäpäivänseisaus ja Kreikan kuvaus · Kesäpäivänseisaus ja Olympian kisat ·
Korintti
Korintti (suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Korintti ja Kreikan kuvaus · Korintti ja Olympian kisat ·
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Kreikan kuvaus ja Kreikkalainen mytologia · Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat ·
Kyllene (Elis)
Kyllene oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Kreikassa.
Kreikan kuvaus ja Kyllene (Elis) · Kyllene (Elis) ja Olympian kisat ·
Luettelo antiikin Kreikan jumalista
Tämä on luettelo antiikin Kreikan jumalista.
Kreikan kuvaus ja Luettelo antiikin Kreikan jumalista · Luettelo antiikin Kreikan jumalista ja Olympian kisat ·
Lyydia
Lyydia oli antiikin aikainen alue Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.
Kreikan kuvaus ja Lyydia · Lyydia ja Olympian kisat ·
Nemea
Nemea oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu pyhäkköalue Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa.
Kreikan kuvaus ja Nemea · Nemea ja Olympian kisat ·
Oinomaos
Oinomaos oli kreikkalaisessa mytologiassa Pisan kuningas, Areen ja Harpinan poika ja Hippodameian isä.
Kreikan kuvaus ja Oinomaos · Oinomaos ja Olympian kisat ·
Olympia (Kreikka)
Olympia oli antiikin aikainen Zeuksen pyhäkköalue Eliin maakunnassa Kreikassa.
Kreikan kuvaus ja Olympia (Kreikka) · Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat ·
Pausanias (maantieteilijä)
Pausanias (100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana.
Kreikan kuvaus ja Pausanias (maantieteilijä) · Olympian kisat ja Pausanias (maantieteilijä) ·
Pisa (Kreikka)
Pisa oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) läntisellä Peloponnesoksella Kreikassa.
Kreikan kuvaus ja Pisa (Kreikka) · Olympian kisat ja Pisa (Kreikka) ·
Prytaneion (Olympia)
Prytaneion oli antiikin aikainen prytaneion eli virkamiesten kokoontumispaikka Olympiassa Kreikassa.
Kreikan kuvaus ja Prytaneion (Olympia) · Olympian kisat ja Prytaneion (Olympia) ·
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Kreikan kuvaus ja Rooma · Olympian kisat ja Rooma ·
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Kreikan kuvaus ja Sparta · Olympian kisat ja Sparta ·
Zeuksen temppeli (Olympia)
Zeuksen temppeli oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Olympiassa Kreikassa.
Kreikan kuvaus ja Zeuksen temppeli (Olympia) · Olympian kisat ja Zeuksen temppeli (Olympia) ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kreikan kuvaus ja Olympian kisat
- Mitä heillä on yhteistä Kreikan kuvaus ja Olympian kisat
- Yhtäläisyyksiä Kreikan kuvaus ja Olympian kisat
Vertailu Kreikan kuvaus ja Olympian kisat
Kreikan kuvaus on 262 suhteet, kun taas Olympian kisat on 164. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 5.63% = 24 / (262 + 164).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kreikan kuvaus ja Olympian kisat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
