Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kreikan kieli ja Muinaiskreikka
Kreikan kieli ja Muinaiskreikka on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aiolialainen murre, Akuutti (tarke), Alkukreikka, Antiikin Kreikan kirjallisuus, Arkadokyproslainen murre, Attikan murre, Bysantin kreikka, Bysantin valtakunta, Diglossia, Dimotikí, Doorilainen murre, Foinikialainen kirjaimisto, Hellenismi, Homeros, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Joonialainen murre, Katharévousa, Kiinan kieli, Klassinen kreikka, Koinee, Kreikan klassinen kausi, Kreikka, Kreikkalainen kirjaimisto, Latina, Lineaari-B-kirjoitus, Mykeneläinen kreikka, Mykeneläinen kulttuuri, Nykykreikka, Osmanien valtakunta, ..., Polytoninen ortografia, Raamattu, Saksan kieli, Uusi testamentti, Välimeri. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Aiolialainen murre
Egeanmeren alueella. Aiolialaisten murteiden alueet merkitty keltaisella. Aiolialainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Aiolialainen murre ja Kreikan kieli · Aiolialainen murre ja Muinaiskreikka ·
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Akuutti (tarke) ja Kreikan kieli · Akuutti (tarke) ja Muinaiskreikka ·
Alkukreikka
Alkukreikka (proto-kreikka) on nimitys kreikan kielen varhaisimmalle tunnistettavissa olevalle vaiheelle sen jälkeen, kun se erkani indoeurooppalaisesta kantakielestä eli proto-indoeurooppalaisesta kielestä.
Alkukreikka ja Kreikan kieli · Alkukreikka ja Muinaiskreikka ·
Antiikin Kreikan kirjallisuus
Antiikin Kreikan kirjallisuus viittaa antiikin aikana kreikan kielellä kirjoitettuihin kirjallisiin tuotteisiin.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Kreikan kieli · Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Muinaiskreikka ·
Arkadokyproslainen murre
Egeanmeren alueella. Arkadokyproslaisten murteiden alueet merkitty vihreällä. Arkadokyproslainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Arkadokyproslainen murre ja Kreikan kieli · Arkadokyproslainen murre ja Muinaiskreikka ·
Attikan murre
joonialaisten murteiden alue violetilla. Attikan murre (attikalainen kreikka) oli yksi muinaiskreikan murteista.
Attikan murre ja Kreikan kieli · Attikan murre ja Muinaiskreikka ·
Bysantin kreikka
Bysantin kreikka on kreikan kielen keskiaikainen kehitysvaihe, joka sijoittuu muinaiskreikan ja nykykreikan väliin ja kattaa noin vuodet 330–1453.
Bysantin kreikka ja Kreikan kieli · Bysantin kreikka ja Muinaiskreikka ·
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Bysantin valtakunta ja Kreikan kieli · Bysantin valtakunta ja Muinaiskreikka ·
Diglossia
Diglossiaksi kutsutaan kielitieteen alalla tilannetta, jossa yhteiskunnassa puhutaan samanaikaisesti kahta (yleensä läheistä sukua olevaa) eri kieltä.
Diglossia ja Kreikan kieli · Diglossia ja Muinaiskreikka ·
Dimotikí
Dimotikí (”kansan kieli”) on nimitys, jota käytetään nykykreikan kansankielen mukaisesta kirjakielestä.
Dimotikí ja Kreikan kieli · Dimotikí ja Muinaiskreikka ·
Doorilainen murre
Egeanmeren alueella. Varsinaisten doorilaisten murteiden alueet merkitty vaaleanruskealla, luoteiskreikkalaisten murteiden alueet muilla ruskean sävyillä. Sisiliassa. Varsinaisten doorilaisten murteiden alueet merkitty vaaleanruskealla, luoteiskreikkalaisten murteiden alueet muilla ruskean sävyillä. Doorilainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Doorilainen murre ja Kreikan kieli · Doorilainen murre ja Muinaiskreikka ·
Foinikialainen kirjaimisto
Foinikialainen kirjaimisto kehittyi vuoden 1050 eaa.
Foinikialainen kirjaimisto ja Kreikan kieli · Foinikialainen kirjaimisto ja Muinaiskreikka ·
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Hellenismi ja Kreikan kieli · Hellenismi ja Muinaiskreikka ·
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Homeros ja Kreikan kieli · Homeros ja Muinaiskreikka ·
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Indoeurooppalainen kantakieli ja Kreikan kieli · Indoeurooppalainen kantakieli ja Muinaiskreikka ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Kreikan kieli · Indoeurooppalaiset kielet ja Muinaiskreikka ·
Joonialainen murre
Egeanmeren alueella. Joonialaisten murteiden alueet merkitty violetilla. Sisiliassa. Joonialaisten murteiden alueet merkitty violetilla. Joonialainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Joonialainen murre ja Kreikan kieli · Joonialainen murre ja Muinaiskreikka ·
Katharévousa
Katharévousa (myös katharévusa,, ”puhdistava (kieli)”) on nykykreikan kirjakielen osin keinotekoinen muoto, jossa kieltä on pyritty muokkaamaan klassisen kreikan suuntaan.
Katharévousa ja Kreikan kieli · Katharévousa ja Muinaiskreikka ·
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Kiinan kieli ja Kreikan kieli · Kiinan kieli ja Muinaiskreikka ·
Klassinen kreikka
Klassinen kreikka käsittää muinaiskreikan kielen historian antiikin Kreikan arkaaisella ja klassisella kaudella eli noin vuosina 800–300 eaa.
Klassinen kreikka ja Kreikan kieli · Klassinen kreikka ja Muinaiskreikka ·
Koinee
Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.
Koinee ja Kreikan kieli · Koinee ja Muinaiskreikka ·
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Kreikan kieli ja Kreikan klassinen kausi · Kreikan klassinen kausi ja Muinaiskreikka ·
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Kreikan kieli ja Kreikka · Kreikka ja Muinaiskreikka ·
Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.
Kreikan kieli ja Kreikkalainen kirjaimisto · Kreikkalainen kirjaimisto ja Muinaiskreikka ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Kreikan kieli ja Latina · Latina ja Muinaiskreikka ·
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Kreikan kieli ja Lineaari-B-kirjoitus · Lineaari-B-kirjoitus ja Muinaiskreikka ·
Mykeneläinen kreikka
Mykeneläinen kreikka on kreikan kielen vanhin dokumentoitu muoto.
Kreikan kieli ja Mykeneläinen kreikka · Muinaiskreikka ja Mykeneläinen kreikka ·
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Kreikan kieli ja Mykeneläinen kulttuuri · Muinaiskreikka ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Kreikan kieli ja Nykykreikka · Muinaiskreikka ja Nykykreikka ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Kreikan kieli ja Osmanien valtakunta · Muinaiskreikka ja Osmanien valtakunta ·
Polytoninen ortografia
Polytoninen ortografia on kreikan kielen kirjoittamisessa käytetty diakriittisten merkkien järjestelmä, joka perustuu klassisen kreikan lausumiseen.
Kreikan kieli ja Polytoninen ortografia · Muinaiskreikka ja Polytoninen ortografia ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Kreikan kieli ja Raamattu · Muinaiskreikka ja Raamattu ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Kreikan kieli ja Saksan kieli · Muinaiskreikka ja Saksan kieli ·
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Kreikan kieli ja Uusi testamentti · Muinaiskreikka ja Uusi testamentti ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kreikan kieli ja Muinaiskreikka
- Mitä heillä on yhteistä Kreikan kieli ja Muinaiskreikka
- Yhtäläisyyksiä Kreikan kieli ja Muinaiskreikka
Vertailu Kreikan kieli ja Muinaiskreikka
Kreikan kieli on 111 suhteet, kun taas Muinaiskreikka on 115. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 15.49% = 35 / (111 + 115).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kreikan kieli ja Muinaiskreikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
