Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Aavikkokettu, Aitosalamanterit, Alligaattorit, Cortin elin, Etana, Heinäsirkat, Hepokatit, Huonokuuloisuus, Ilmanpaine, Kaarikäytävät, Karppi, Kastemato, Käärmeet, Kengurut, Kilpikonnat, Korvakäytävä, Korvalehti, Korvatorvi, Kuulo-tasapainohermo, Kuuloaisti, Kuuloluut, Lepakot, Liskot, Matosammakot, Meduusat, Merileijonat, Meritähdet, Merivuokot, Mutu, Nenä, Norsut, Paine, Pöllöt, Ravut, Sammakot, Sienieläimet, Simpukka (kuuloelin), Sirkat, Sisäkorva, Susi, Suu, Tasapainoelin, Tärykalvo, Tinnitus, Ulkokorva, Välikorva, Yökköset.
Aavikkokettu
Aavikkokettu eli fennekki (Vulpes zerda, myös Fennecus zerda) on Saharan aavikolla ja Sahelin alueella Pohjois-Afrikassa yleisenä esiintyvä koiraeläinlaji.
Uusi!!: Korva ja Aavikkokettu · Katso lisää »
Aitosalamanterit
Aitosalamanterit (Salamandridae) on pyrstösammakoiden eli salamanterieläinten lahkoon kuuluva heimo.
Uusi!!: Korva ja Aitosalamanterit · Katso lisää »
Alligaattorit
Alligaattorit (Alligatoridae) on heimo krokotiilieläinten lahkossa.
Uusi!!: Korva ja Alligaattorit · Katso lisää »
Cortin elin
Cortin elin on ääniä havaitseva kuuloelin.
Uusi!!: Korva ja Cortin elin · Katso lisää »
Etana
Punasiruetana (''Arion rufus''). Etana on nimitys, jota tavallisimmin käytetään kaikista täysin tai lähes kuorettomista maakeuhkokotiloista (Stylommatophora).
Uusi!!: Korva ja Etana · Katso lisää »
Heinäsirkat
Heinäsirkat (Acrididae) on suorasiipisten hyönteisten heimo.
Uusi!!: Korva ja Heinäsirkat · Katso lisää »
Hepokatit
Hepokatit (Tettigoniidae) on suorasiipisten heimo, johon kuuluu keskikokoisia tai suurehkoja hyppiviä hyönteisiä.
Uusi!!: Korva ja Hepokatit · Katso lisää »
Huonokuuloisuus
Huonokuuloisuus on kuuroutta lievempi kuuloelimen vamma.
Uusi!!: Korva ja Huonokuuloisuus · Katso lisää »
Ilmanpaine
Päiväkohtainen ilmanpaine Pohjois-Saksasta Ilmanpaine on mittauskohdan yläpuolella olevan ilman paino pinta-alayksikköä kohden.
Uusi!!: Korva ja Ilmanpaine · Katso lisää »
Kaarikäytävät
Ihmisen kaarikäytävät. Kohtisuorassa olevat käytävät aistivat liikkeen kolmessa ulottuvuudessa. Kaarikäytävät, liike-elin, ovat osa tasapainoaistia.
Uusi!!: Korva ja Kaarikäytävät · Katso lisää »
Karppi
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala.
Uusi!!: Korva ja Karppi · Katso lisää »
Kastemato
Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) tarkoittaa yleisimmin suurinta Suomessa esiintyvää lajia lierojen heimon (Lumbricidae) 14 lajista.
Uusi!!: Korva ja Kastemato · Katso lisää »
Käärmeet
Käärmeet (Serpentes) ovat jalattomia matelijoita.
Uusi!!: Korva ja Käärmeet · Katso lisää »
Kengurut
Kengurut (Macropodidae) on pussieläinten heimo Macropodiformes-alalahkossa.
Uusi!!: Korva ja Kengurut · Katso lisää »
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Korva ja Kilpikonnat · Katso lisää »
Korvakäytävä
Korvakäytävä (meatus acusticus externus) kuuluu ulkokorvaan yhdessä korvalehden kanssa.
Uusi!!: Korva ja Korvakäytävä · Katso lisää »
Korvalehti
Ihmisen korvalehti Korvalehden osat Korvalehti on ulkokorvan näkyvä osa pään ulkopuolella.
Uusi!!: Korva ja Korvalehti · Katso lisää »
Korvatorvi
Ihmisen korvan osat ulkoapäin lueteltuna:1. Korvalehti2. Korvakäytävä3. Tärykalvo4. Vasara5. Alasin6. Jalustin7. Simpukka8. Kaarikäytavät9. Kuulohermo Korvatorvi näkyy kuvassa alhaalla oikealla Korvatorvi yhdistää korvan nieluun.
Uusi!!: Korva ja Korvatorvi · Katso lisää »
Kuulo-tasapainohermo
Kuulo-tasapainohermo on kahdeksas aivohermo.
Uusi!!: Korva ja Kuulo-tasapainohermo · Katso lisää »
Kuuloaisti
Simpukka 11.Kuulo-tasapainohermo 12.Korvatorvi Kuulo on ihmisistä puhuttaessa kyky aistia ympäristön ääniä.
Uusi!!: Korva ja Kuuloaisti · Katso lisää »
Kuuloluut
Korva. 6 – vasara, 7 – alasin, 8 – jalustin. Kuuloluita on ihmisellä kolme kappaletta – vasara (malleus), alasin (incus) ja jalustin (stapes) – ja ne sijaitsevat välikorvassa välikorvanontelossa.
Uusi!!: Korva ja Kuuloluut · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Korva ja Lepakot · Katso lisää »
Liskot
Liskot (Lacertilia) on alalahko suomumatelijoiden (Squamata) lahkossa.
Uusi!!: Korva ja Liskot · Katso lisää »
Matosammakot
Matosammakot (Gymnophiona tai Apoda) on yksi sammakkoeläinten lahkoista.
Uusi!!: Korva ja Matosammakot · Katso lisää »
Meduusat
Meduusat (Scyphozoa, myös liuskameduusat tai varsinaiset meduusat) on yksi polttiaiseläinten pääjakson luokista.
Uusi!!: Korva ja Meduusat · Katso lisää »
Merileijonat
Merileijonat (Otariinae) on korvahylkeiden (Otariidae) heimoon kuuluva lajiryhmä, jota on perinteisesti pidetty alaheimona.
Uusi!!: Korva ja Merileijonat · Katso lisää »
Meritähdet
Meritähdet (Asteroidea) ovat piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia.
Uusi!!: Korva ja Meritähdet · Katso lisää »
Merivuokot
Merivuokot (Actiniaria) ovat meressä eläviä kukan muotoisia selkärangattomia, korallien ja meduusoiden lähisukulaisia.
Uusi!!: Korva ja Merivuokot · Katso lisää »
Mutu
Mutu (Phoxinus phoxinus) on särkien heimoon (Leuciscidae) kuuluva pienikokoinen kalalaji.
Uusi!!: Korva ja Mutu · Katso lisää »
Nenä
Nenän yläosa saa muotonsa nenäluusta, alaosa rustosta ja sidekudoksesta. Alimpana on kaksi sierainaukkoa ja niistä kasvavat nenäkarvat. Nenä on elin, jossa selkärankaisten kuten ihmisen hajuaistin sijaitsee ja joka toimii hengitystienä.
Uusi!!: Korva ja Nenä · Katso lisää »
Norsut
Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Korva ja Norsut · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Korva ja Paine · Katso lisää »
Pöllöt
Pöllöt (Strigidae) on pöllölintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Uusi!!: Korva ja Pöllöt · Katso lisää »
Ravut
Ravut (Astacoidea) on kymmenjalkaisten lahkoon (Decapoda) kuuluva äyriäisyläheimo.
Uusi!!: Korva ja Ravut · Katso lisää »
Sammakot
Sammakot eli pyrstöttömät sammakot eli varsinaiset sammakot (Anura, ennen myös Salientia) on yksi sammakkoeläinten kolmesta lahkosta.
Uusi!!: Korva ja Sammakot · Katso lisää »
Sienieläimet
Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.
Uusi!!: Korva ja Sienieläimet · Katso lisää »
Simpukka (kuuloelin)
Simpukan rakenne. Simpukka eli koklea (luettu 11.8.2008) on sisäkorvassa sijaitseva kotilon kuoren muotoinen kuuloelin.
Uusi!!: Korva ja Simpukka (kuuloelin) · Katso lisää »
Sirkat
Sirkat (Gryllidae) on yksi suorasiipisten lahkoon kuuluvista heimoista.
Uusi!!: Korva ja Sirkat · Katso lisää »
Sisäkorva
Sisäkorva Sisäkorva (auris interna) on ohimoluun sisällä oleva korvan osa, joka on nesteen täyttämä.
Uusi!!: Korva ja Sisäkorva · Katso lisää »
Susi
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Korva ja Susi · Katso lisää »
Suu
Ihmisen suun rakennekuva. Suu on pään osa, jota käytetään ensisijaisesti ravinnon pureskeluun ja puhumiseen.
Uusi!!: Korva ja Suu · Katso lisää »
Tasapainoelin
kaarikäytävää kuvassa vasemmalla. Tasapainoelin on elin, joka välittää tietoa asennosta painovoiman suhteen.
Uusi!!: Korva ja Tasapainoelin · Katso lisää »
Tärykalvo
Tärykalvo (membrana tympanica) on korvassa sijaitseva noin senttimetrin halkaisijaltaan oleva ohut kalvo, joka on kiinnittynyt korvakäytävän reunoihin ja vasaran varteen.
Uusi!!: Korva ja Tärykalvo · Katso lisää »
Tinnitus
Tinnitus (.
Uusi!!: Korva ja Tinnitus · Katso lisää »
Ulkokorva
Alasin 8.Jalustin 9.Kaarikäytävä 10. Simpukka 11.Kuulo-tasapainohermo 12.Korvatorvi Ulkokorva (auris externa) käsittää korvan osista korvalehden ja korvakäytävän.
Uusi!!: Korva ja Ulkokorva · Katso lisää »
Välikorva
Jalustin ja soikea ikkuna. e) Välikorvaontelo Välikorva on ulkokorvan ja sisäkorvan välissä oleva korvan osa, jossa kuuloluut sijaitsevat.
Uusi!!: Korva ja Välikorva · Katso lisää »
Yökköset
Yökköset (Noctuidae) ovat suurin perhosheimo.
Uusi!!: Korva ja Yökköset · Katso lisää »
