Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kirjanorja ja Norjan kieli
Kirjanorja ja Norjan kieli on 58 yhteisiä asioita (in Unionpedia): A, Adverbi, Ø, Æ, Å, B, C, D, Diftongi, E, F, G, Germaaniset kielet, H, I, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Interjektio, Ivar Aasen, J, K, Konjunktio (kielitiede), L, Latinalaiset aakkoset, M, Muinaisnorja, N, Napoleon I, Nominaalimuoto, Norja, ..., O, P, Pääluokka, Persoonapronomini, Possessiivipronomini, Preesens, Prepositio, Pronomini, Q, R, Ruotsi, S, Skandinaaviset kielet, Suomen kielen aakkoset, Suomi, T, Tanska, Tanskan kieli, U, Uusnorja, V, Venäjä, Vestlandet, W, Wienin kongressi, X, Y, Z. Laajenna indeksi (28 lisää) »
A
A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.
A ja Kirjanorja · A ja Norjan kieli ·
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Adverbi ja Kirjanorja · Adverbi ja Norjan kieli ·
Ø
Ø (ø) on tanskassa, norjassa ja fäärissä käytetty latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, jolla merkitään vokaaleja, ja joskus myös.
Ø ja Kirjanorja · Ø ja Norjan kieli ·
Æ
Æ (æ) on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin.
Æ ja Kirjanorja · Æ ja Norjan kieli ·
Å
Å(å) suomen ja ruotsin kielen aakkosten 27.
Å ja Kirjanorja · Å ja Norjan kieli ·
B
B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.
B ja Kirjanorja · B ja Norjan kieli ·
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
C ja Kirjanorja · C ja Norjan kieli ·
D
D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.
D ja Kirjanorja · D ja Norjan kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Kirjanorja · Diftongi ja Norjan kieli ·
E
E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.
E ja Kirjanorja · E ja Norjan kieli ·
F
F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.
F ja Kirjanorja · F ja Norjan kieli ·
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
G ja Kirjanorja · G ja Norjan kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Kirjanorja · Germaaniset kielet ja Norjan kieli ·
H
H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.
H ja Kirjanorja · H ja Norjan kieli ·
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
I ja Kirjanorja · I ja Norjan kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Kirjanorja · Indoeurooppalaiset kielet ja Norjan kieli ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Infinitiivi ja Kirjanorja · Infinitiivi ja Norjan kieli ·
Interjektio
Interjektiot eli huudahduspartikkelit ovat sanoja ja vakiintuneita äännähdyksiä, joilla osoitetaan affektiivista reaktiota tapahtuneeseen, sanottuun tai omaan tunnetilaan.
Interjektio ja Kirjanorja · Interjektio ja Norjan kieli ·
Ivar Aasen
Ivar Aasen. Boeing 737, jonka pyrstöön Aasenin kuva on maalattu. Ivar Aasen (1813 Ørsta – 1896 Kristiania) oli norjalainen kielentutkija ja kirjailija.
Ivar Aasen ja Kirjanorja · Ivar Aasen ja Norjan kieli ·
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
J ja Kirjanorja · J ja Norjan kieli ·
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
K ja Kirjanorja · K ja Norjan kieli ·
Konjunktio (kielitiede)
Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.
Kirjanorja ja Konjunktio (kielitiede) · Konjunktio (kielitiede) ja Norjan kieli ·
L
L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.
Kirjanorja ja L · L ja Norjan kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Kirjanorja ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Norjan kieli ·
M
M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.
Kirjanorja ja M · M ja Norjan kieli ·
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Kirjanorja ja Muinaisnorja · Muinaisnorja ja Norjan kieli ·
N
N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.
Kirjanorja ja N · N ja Norjan kieli ·
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Kirjanorja ja Napoleon I · Napoleon I ja Norjan kieli ·
Nominaalimuoto
Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta.
Kirjanorja ja Nominaalimuoto · Nominaalimuoto ja Norjan kieli ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Kirjanorja ja Norja · Norja ja Norjan kieli ·
O
O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.
Kirjanorja ja O · Norjan kieli ja O ·
P
P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.
Kirjanorja ja P · Norjan kieli ja P ·
Pääluokka
Pääluokka (diateesi, verbigenus) on produktiivinen rakenne, jolla muutetaan verbin tai lauseen argumenttirakennetta ja valenssia.
Kirjanorja ja Pääluokka · Norjan kieli ja Pääluokka ·
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Kirjanorja ja Persoonapronomini · Norjan kieli ja Persoonapronomini ·
Possessiivipronomini
Possessiivipronominit eli omistuspronominit ovat pronomineja, joita käytetään omistamisen ilmaisemiseen.
Kirjanorja ja Possessiivipronomini · Norjan kieli ja Possessiivipronomini ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Kirjanorja ja Preesens · Norjan kieli ja Preesens ·
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Kirjanorja ja Prepositio · Norjan kieli ja Prepositio ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Kirjanorja ja Pronomini · Norjan kieli ja Pronomini ·
Q
Q (q) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 17.
Kirjanorja ja Q · Norjan kieli ja Q ·
R
R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.
Kirjanorja ja R · Norjan kieli ja R ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Kirjanorja ja Ruotsi · Norjan kieli ja Ruotsi ·
S
S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.
Kirjanorja ja S · Norjan kieli ja S ·
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Kirjanorja ja Skandinaaviset kielet · Norjan kieli ja Skandinaaviset kielet ·
Suomen kielen aakkoset
Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.
Kirjanorja ja Suomen kielen aakkoset · Norjan kieli ja Suomen kielen aakkoset ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Kirjanorja ja Suomi · Norjan kieli ja Suomi ·
T
T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.
Kirjanorja ja T · Norjan kieli ja T ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Kirjanorja ja Tanska · Norjan kieli ja Tanska ·
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Kirjanorja ja Tanskan kieli · Norjan kieli ja Tanskan kieli ·
U
U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.
Kirjanorja ja U · Norjan kieli ja U ·
Uusnorja
Uusnorja tai nykynorja (norjaksi nynorsk) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty.
Kirjanorja ja Uusnorja · Norjan kieli ja Uusnorja ·
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Kirjanorja ja V · Norjan kieli ja V ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Kirjanorja ja Venäjä · Norjan kieli ja Venäjä ·
Vestlandet
Vestlandet Vestlandet on Etelä-Norjan länsiosasta maantieteellisenä alueena käytetty nimitys, joka kattaa Møren ja Romsdalin läänin, Vestlandin läänin sekä Rogalandin läänin.
Kirjanorja ja Vestlandet · Norjan kieli ja Vestlandet ·
W
W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.
Kirjanorja ja W · Norjan kieli ja W ·
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Kirjanorja ja Wienin kongressi · Norjan kieli ja Wienin kongressi ·
X
X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.
Kirjanorja ja X · Norjan kieli ja X ·
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Kirjanorja ja Y · Norjan kieli ja Y ·
Z
Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kirjanorja ja Norjan kieli
- Mitä heillä on yhteistä Kirjanorja ja Norjan kieli
- Yhtäläisyyksiä Kirjanorja ja Norjan kieli
Vertailu Kirjanorja ja Norjan kieli
Kirjanorja on 65 suhteet, kun taas Norjan kieli on 84. niillä on yhteistä 58, Jaccard'in indeksi on 38.93% = 58 / (65 + 84).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kirjanorja ja Norjan kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
