Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kirjallisuuden henkilöhahmo

Indeksi Kirjallisuuden henkilöhahmo

Lewis Carrollin ''Liisa Ihmemaassa'' -teoksen Liisa John Tennielin piirroksena. Kirjallisuuden henkilöhahmon rooli on muuttunut kirjallisuuden ja yhteiskunnan kehittyessä.

29 suhteet: Anna Karenina, E. M. Forster, Individualismi, John Tenniel, Karikatyyri, Kausaliteetti, Kertoja, Kirjallisuus, Kirjallisuustiede, Kompleksisuus, Kuvitelma, Kuvitteellinen hahmo, Leena Kirstinä, Leo Tolstoi, Liisan seikkailut ihmemaassa, Modernismi, Monologi, Moraali, Perushahmo, Postmodernismi, Ranska, Realismi (taide), Romaani, Samastuminen, Sisäinen monologi, Tajunnanvirta, Teema (kirjallisuus), Tietoisuus, Uusi romaani.

Anna Karenina

Anna Karenina on venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin romaani, joka julkaistiin osissa vuosina 1875–1877.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Anna Karenina · Katso lisää »

E. M. Forster

Edward Morgan Forster (1. tammikuuta 1879 Marylebone, Middlesex, Iso-Britannia – 7. kesäkuuta 1970 Coventry, Warwickshire, Iso-Britannia) oli englantilainen kirjailija.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja E. M. Forster · Katso lisää »

Individualismi

Individualismi (joka tunnustaa yksilön itsemääräämisoikeuden ja maksimaalisesti rajoittamattomat oikeudet yhteiskunnassa. Maailma hahmotetaan yksilökeskeisesti, ja yksilön itsekkyyttä puolustetaan. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen. Individualistin mukaan kaikki arvot ovat ihmiskeskeisiä ja kaikki yksilöt moraalisesti samanarvoisia. Individualismissa korostetaan itseluottamusta, yksityisyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. Individualismi vastustaa auktoriteettia ja kaikenlaista yksilön kontrolloimista, etenkin valtion harjoittamaa. Individualistin mielestä normaalin aikuisen ihmisen etuja palvelee parhaiten se, että hänelle annetaan täydellinen vapaus ja vastuu omien tavoitteidensa ja keinojensa valinnassa. Valtion pitäisi puuttua yksilöiden elämään mahdollisimman vähän ja keskittyä lähinnä vain lain ja järjestyksen ylläpitoon, ihmisten toistensa asioihin sekaantumisen estämiseen, sekä vapaaehtoisten sopimusten valvomiseen. Omaisuutta tulisi saada hankkia, hallita ja luovuttaa mahdollisimman vapaasti. Individualismi on varhaisen liberalismin ja uuden ajan humanismin perussuuntaus. Aatteen kehittäjiä olivat Adam Smith ja Jeremy Bentham, ja Alexis de Tocqueville yhdisti sen erityisesti Yhdysvaltoihin. Individualismi menetti 1900-luvun alussa asemiaan suurten yhteiskunnallisten organisaatioiden synnyn sekä individualismin vastaisten poliittisen ideologioiden kuten kommunismin ja fasismin nousun myötä. Kun fasismi ja kommunismi olivat romahtaneet 1900-luvun loppuun mennessä, individualismi koki uuden nousun.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Individualismi · Katso lisää »

John Tenniel

John Tenniel (28. helmikuuta 1820 Lontoo – 25. helmikuuta 1914 Lontoo) oli brittiläinen kuvataiteilija ja pilapiirtäjä, joka muistetaan erityisesti kirjankuvituksistaan (mm. Liisan seikkailut ihmemaassa).

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja John Tenniel · Katso lisää »

Karikatyyri

Karikatyyri (.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Karikatyyri · Katso lisää »

Kausaliteetti

Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Kausaliteetti · Katso lisää »

Kertoja

Kertoja on kaunokirjallisessa teoksessa se, joka kertoo tai jonka oletetaan kertovan tarinan tietyn kertomuksen tai sen jakson puitteissa.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Kertoja · Katso lisää »

Kirjallisuus

Veistos näytteillä Berliinissä vuonna 2006. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisiä tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Kirjallisuus · Katso lisää »

Kirjallisuustiede

Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Kirjallisuustiede · Katso lisää »

Kompleksisuus

Kompleksisuus tarkoittaa sellaisen kokonaisuuden (järjestelmän) ominaisuutta, joka.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Kompleksisuus · Katso lisää »

Kuvitelma

Kuvitelma tai fiktio tarkoittaa kuvittelun tulosta, mielikuvituksen luomusta, luuloa, epätodenmukaista oletusta tai sepitettä.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Kuvitelma · Katso lisää »

Kuvitteellinen hahmo

Kuvitteellinen eli fiktiivinen hahmo on mielikuvituksessa ja tarinoissa esiintyvä hahmo, jota ei ole olemassa.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Kuvitteellinen hahmo · Katso lisää »

Leena Kirstinä

Maria Leena Kirstinä (o.s. Horppu; s. 16. toukokuuta 1944 Valkeala) on suomalainen kirjallisuudentutkija ja suomentaja.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Leena Kirstinä · Katso lisää »

Leo Tolstoi

Leo Tolstoi; (9. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1828 Jasnaja Poljana, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. marraskuuta (J: 7. marraskuuta) 1910 Astapovo, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta) on yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijoista.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Leo Tolstoi · Katso lisää »

Liisan seikkailut ihmemaassa

Liisan seikkailut ihmemaassa on englantilaisen matemaatikon Charles Lutwidge Dodgsonin alias Lewis Carrollin kirjoittama lastenromaani vuodelta 1865.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Liisan seikkailut ihmemaassa · Katso lisää »

Modernismi

Franz Marc, ''Eläinten kohtalo'', 1913. Tatra T87 -henkilöauto, 1937. Modernismi tarkoittaa eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Modernismi · Katso lisää »

Monologi

Näyttelijä Christopher Walken esittämässä monologia vuonna 1984 näytelmässä ''Hurlyburly''. Monologi on näyttämötaiteessa käytetty termi yksinpuhelulle.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Monologi · Katso lisää »

Moraali

Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Moraali · Katso lisää »

Perushahmo

Perushahmot tai tyyppihahmot ovat tarinoissa esiintyviä arkkityyppisiä henkilöhahmoja.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Perushahmo · Katso lisää »

Postmodernismi

Postmodernismi (myös jälki- tai myöhäismodernismi) on 1900-luvun puolivälissä kehittynyt länsimainen aatesuuntaus, jonka keskeisiä piirteitä ovat jyrkkä skeptisyys niin sanottuja ”suuria kertomuksia” kohtaan sekä ontologinen subjektivismi.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Postmodernismi · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Ranska · Katso lisää »

Realismi (taide)

Gustave Courbet, ''Bonjour, Monsieur Courbet'', 1854. Tunnettu realistinen maalaus. Taiteilija tapaa mesenaattinsa maalaisympäristössä. Realismi (todenmukaisuus) on kuvataiteissa ja kirjallisuudessa 1800-luvun puolenvälin suuntaus, joka alkoi Ranskasta.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Realismi (taide) · Katso lisää »

Romaani

''Aarresaari''-romaanin vuoden 1911 painoksen kansikuva. Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Romaani · Katso lisää »

Samastuminen

Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen ta­voin, jäl­jit­te­lemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Sa­mas­tu­mi­nen voi koh­distua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin pääs­tään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman vä­li­sis­tä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat si­säis­tämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Samastuminen · Katso lisää »

Sisäinen monologi

Sisäinen monologi on kirjallisuudessa käytetty kerrontatekniikka, jossa kuvataan henkilön ajatusten kulkua.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Sisäinen monologi · Katso lisää »

Tajunnanvirta

Tajunnanvirta tarkoittaa psykologiassa henkilön kokemusten, aistihavaintojen, muistojen, mielleyhtymien jne.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Tajunnanvirta · Katso lisää »

Teema (kirjallisuus)

Teema eli perusajatus tarkoittaa kirjallisuudessa sitä, mitä aiheesta sanotaan teoksessa.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Teema (kirjallisuus) · Katso lisää »

Tietoisuus

Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: ''Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia'', tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, ''De triplici animae in corpore visione''. Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Tietoisuus · Katso lisää »

Uusi romaani

Uusi romaani on alun perin ranskalainen kirjallisuuden suuntaus, joka tarkoittaa 1950-luvulla ilmestyneitä kokeellisia romaaneista, jotka irtautuivat realistisen romaanin perinteestä.

Uusi!!: Kirjallisuuden henkilöhahmo ja Uusi romaani · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »