Yhtäläisyyksiä Kilpikonnat ja Matelijat
Kilpikonnat ja Matelijat on 16 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aitotumaiset, Anapsidit, Archosauromorpha, Arkosaurit, Diapsidit, Eläimet, Holoseeni, Iho, Kivihiilikausi, Kylkiluu, Lepidosauria, Ohimo, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Silmä, Suomi.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Aitotumaiset ja Kilpikonnat · Aitotumaiset ja Matelijat ·
Anapsidit
Anapsidit on vanhentunut matelijoiden ryhmä, jonka lajien kallosta puuttuu ohimoaukot.
Anapsidit ja Kilpikonnat · Anapsidit ja Matelijat ·
Archosauromorpha
Archosauromorpha on diapsidisauropsidien kladi, joka käsittää arkosaurit (kuten krokotiilieläimet ja dinosaurukset, mukaan lukien linnut) ja kaikki muut diapsidit, jotka ovat läheisempää sukua arkosaureille kuin lepidosauromorfeille (kuten liskot, käärmeet ja tuatarat).
Archosauromorpha ja Kilpikonnat · Archosauromorpha ja Matelijat ·
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Arkosaurit ja Kilpikonnat · Arkosaurit ja Matelijat ·
Diapsidit
Petrolacosauruksen'' rekonstruktio Diapsidit (Diapsida) on sauropsidien ryhmä, jolle kehittyi kallon molemmille puolelle kaksi ohimoaukkoa.
Diapsidit ja Kilpikonnat · Diapsidit ja Matelijat ·
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Eläimet ja Kilpikonnat · Eläimet ja Matelijat ·
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Holoseeni ja Kilpikonnat · Holoseeni ja Matelijat ·
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Iho ja Kilpikonnat · Iho ja Matelijat ·
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Kilpikonnat ja Kivihiilikausi · Kivihiilikausi ja Matelijat ·
Kylkiluu
Ihmisen kylkiluut ovat kiinnittyneet edestä rintalastaan ja takaa rintanikamiin. Rusto-osat etualalla tummemmalla korostettuina. Yksittäinen kylkiluu. Kylkiluut (monikossa costae) ovat luita, jotka osallistuvat rintakehän muodostamiseen.
Kilpikonnat ja Kylkiluu · Kylkiluu ja Matelijat ·
Lepidosauria
Lepidosauria on nykyisten matelijoiden menestynein ylälahko, johon kuuluvat liskot, tuatarat ja käärmeet.
Kilpikonnat ja Lepidosauria · Lepidosauria ja Matelijat ·
Ohimo
Ohimon sijainti pään sivussa. Ohimo on pään osa, joka sijaitsee silmien takana.
Kilpikonnat ja Ohimo · Matelijat ja Ohimo ·
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Kilpikonnat ja Selkäjänteiset · Matelijat ja Selkäjänteiset ·
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Kilpikonnat ja Selkärankaiset · Matelijat ja Selkärankaiset ·
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Kilpikonnat ja Silmä · Matelijat ja Silmä ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kilpikonnat ja Matelijat
- Mitä heillä on yhteistä Kilpikonnat ja Matelijat
- Yhtäläisyyksiä Kilpikonnat ja Matelijat
Vertailu Kilpikonnat ja Matelijat
Kilpikonnat on 47 suhteet, kun taas Matelijat on 98. niillä on yhteistä 16, Jaccard'in indeksi on 11.03% = 16 / (47 + 98).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kilpikonnat ja Matelijat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: