Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
23 suhteet: Baabelin torni, Etymologia, Fonologia, Heprea, Historiallis-vertaileva kielitiede, János Sajnovics, Jesuiitat, Kielitiede, Kreikan kieli, Latina, Luettelo kielistä, Morfologia, Raamattu, Renessanssi, Romaaniset kielet, Saamelaiskielet, Sanasto, Sanskrit, Suomen kieli, Suomi, Unkarin kieli, Vulgaarilatina, William Jones.
Baabelin torni
Baabelin torni'' (1563). Baabelin torni (vuoden 1992 raamatunkäännöksessä Babylonin torni, heprean sanasta Bābhel ’sekaannus’, assyrialais-babylonialaisesta sanasta bāb-ili ’Jumalan ovi’) oli muun muassa Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksen (1. Moos. 11) mukaan korkea torni, jota Nooan jälkeläiset ryhtyivät rakentamaan vedenpaisumuksen jälkeen BaabelinTietojätti, s. 91.
Uusi!!: Kielihistoria ja Baabelin torni · Katso lisää »
Etymologia
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Uusi!!: Kielihistoria ja Etymologia · Katso lisää »
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Uusi!!: Kielihistoria ja Fonologia · Katso lisää »
Heprea
Heprea on afroaasialainen kieli.
Uusi!!: Kielihistoria ja Heprea · Katso lisää »
Historiallis-vertaileva kielitiede
Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.
Uusi!!: Kielihistoria ja Historiallis-vertaileva kielitiede · Katso lisää »
János Sajnovics
János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä.
Uusi!!: Kielihistoria ja János Sajnovics · Katso lisää »
Jesuiitat
Il Gesù, jesuiittojen äitikirkko Roomassa. Jesuiitat eli jesuiittaveljestö (Societas Jesu) on katolisen kirkon sääntökunta.
Uusi!!: Kielihistoria ja Jesuiitat · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Kielihistoria ja Kielitiede · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Kielihistoria ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Kielihistoria ja Latina · Katso lisää »
Luettelo kielistä
Tämä sivu on vaillinainen luettelo luonnollista kielistä.
Uusi!!: Kielihistoria ja Luettelo kielistä · Katso lisää »
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Uusi!!: Kielihistoria ja Morfologia · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Kielihistoria ja Raamattu · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Kielihistoria ja Renessanssi · Katso lisää »
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Uusi!!: Kielihistoria ja Romaaniset kielet · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Kielihistoria ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Sanasto
Sanasto on kielen koko sanavarasto tai tietyn aihepiirin termistö.
Uusi!!: Kielihistoria ja Sanasto · Katso lisää »
Sanskrit
Sanskrit (saṃskṛta ’kokoonpantu; huoliteltu’) on indoeurooppalaisten kielten indoiranilaiseen ryhmään kuuluva kieli, joka muotoutui lopullisesti 300-luvulla eaa.
Uusi!!: Kielihistoria ja Sanskrit · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Kielihistoria ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kielihistoria ja Suomi · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Kielihistoria ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Vulgaarilatina
Latinankieliset alueet Rooman valtakunnassa merkitty punaisella. Vulgaarilatinaksi kutsutaan kansan käyttämää latinan muotoa.
Uusi!!: Kielihistoria ja Vulgaarilatina · Katso lisää »
William Jones
William Jones (28. syyskuuta 1746 Lontoo – 27. huhtikuuta 1794 Kalkutta) oli brittiläinen itämaantutkija ja lakimies, sekä vuodesta 1783 korkeimman oikeuden tuomari Kalkutassa.
Uusi!!: Kielihistoria ja William Jones · Katso lisää »
