Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
105 suhteet: Aasia, Aavikko, Afrikka, Alpit, Andrewsarchus, Aro, Basilosaurus, Bavel-kausi, Dania-vaihe, Eburon-jääkausi, Eoseeni, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Euraasia, Eurooppa, Evoluutio, Gela-vaihe, Geologinen ajanlasku, Gigantopithecus, Heinäkasvit, Hevosten evoluutio, Hiilidioksidi, Himalaja, Holoseeni, Huippuvuoret, Hyaenodon, Hyönteissyöjät, Ihminen, Ihmisapinat, Ihmisen evoluutio, Ilmasto, Intian valtameri, Jalokastanja, Jääkausi, Jääkausijaksot, Joukkosukupuutto, Jyrsijät, Kanadan Arktinen saaristo, Kavioeläimet, Kädelliset, Keski-Eurooppa, Kirahvi, Korallieläimet, Kvartäärikausi, Lössi, Lepakot, Leptictidium, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila, ..., Magnoliat, Majavat, Malakan niemimaa, Mammutit, Mannerliikunnot, Mastodontit, Merivirta, Mesotsooinen maailmankausi, Metaaniklatraatti, Mioseeni, Monsuuni, Myöhäisliitukausi, Neogeenikausi, Nisäkkäät, Nisäkkäiden evoluutio, Norsut, Oligoseeni, Paleogeenikausi, Paleoseeni, Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu, Palmukasvit, Panaman kannas, Paraceratherium, Pariisi, Päästäiset, Päiväntasaaja, Peto, Piacenza-vaihe, Pinja, Pleistoseeni, Plioseeni, Pohjoinen jäämeri, Pohjois-Amerikka, Ruskohiili, Sapelihammaskissat, Sarvikuonot, Savanni, Sivilisaatio, Smilodon, Sorkkaeläimet, Subtrooppinen vyöhyke, Sukupuutto, Termohaliinikierto, Tertiäärikausi, Tethysmeri, Tiglia-lämpökausi, Tiibet, Trooppinen vyöhyke, Tyynimeri, Uintatherium, Valaat, Välimeri, Viikuna, Villasarvikuono, Virtahepo. Laajenna indeksi (55 lisää) »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Aasia · Katso lisää »
Aavikko
Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Aavikko · Katso lisää »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Afrikka · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Alpit · Katso lisää »
Andrewsarchus
Andrewsarchus oli suuri maanisäkäs, joka eli Mongoliassa eoseenikauden keskivaiheilla.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Andrewsarchus · Katso lisää »
Aro
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Aro · Katso lisää »
Basilosaurus
Basilosaurus (nimen merkitys: "kuningaslisko") oli varhainen valas, jonka uskotaan syöneen muun muassa samaan aikaan eläneitä pienempiä valaita kuten Dorudoneja.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Basilosaurus · Katso lisää »
Bavel-kausi
Bavel-kausi tai Bavel-kompleksi oli pleistoseenin ajanjakso Luoteis-Euroopassa 1,07-0,85 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Bavel-kausi · Katso lisää »
Dania-vaihe
puupäästäisiä tai oravia ehkä muistuttanut ''Purgatorius''. Dania-vaihe (engl. Danian), varhaispaleoseeni oli geologinen ajanjakso noin 65,5–61,7 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Dania-vaihe · Katso lisää »
Eburon-jääkausi
Eburon-jääkausi oli kylmä ajanjakso Pohjois-Euroopassa pleistoseenikaudella noin 1,5-1,8 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Eburon-jääkausi · Katso lisää »
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Eoseeni · Katso lisää »
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Etelä-Amerikka · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Etelämanner · Katso lisää »
Euraasia
Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Euraasia · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Eurooppa · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Evoluutio · Katso lisää »
Gela-vaihe
Gela-vaihe oli noin 2,588–1,806 miljoonaa vuotta sitten vallinnut geologinen ajanjakso, joka oli pleistoseenikauden ensimmäinen vaihe.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Gela-vaihe · Katso lisää »
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Geologinen ajanlasku · Katso lisää »
Gigantopithecus
Gigantopithecus (nimen merkitys: ”jättiläisapina”) on sukupuuttoon kuollut apinasuku, joka eli Kaakkois-Aasiassa noin 9 miljoonaa–100 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Gigantopithecus · Katso lisää »
Heinäkasvit
Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Heinäkasvit · Katso lisää »
Hevosten evoluutio
Hevosen evoluutio Hevoseläimet ovat kehittyneet nykynäkemyksen mukaan Hyracotherium-nimisestä ketun kokoisesta, hieman kaurista tai gasellia muistuttavasta nisäkkäästä, joka eli 45–60 miljoonaa vuotta sitten kosteissa, lämpimissä metsissä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Hevosten evoluutio · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Himalaja
Himalaja (sanskritiksi हिमालय Himālaya; jossa hima tarkoittaa 'lumi' ja ālaya tarkoittaa 'koti') on Aasiassa sijaitseva vuoristo, joka erottaa Intian niemimaan Tiibetin ylängöstä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Himalaja · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Holoseeni · Katso lisää »
Huippuvuoret
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Huippuvuoret · Katso lisää »
Hyaenodon
Hyaenodon (nimen merkitys: ”hyeenan hammas”) on sukupuuttoon kuollut kreodontteihin kuuluva nisäkässuku.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Hyaenodon · Katso lisää »
Hyönteissyöjät
Hyönteissyöjät (Insectivora) on tieteellisessä luokittelussa aiemmin käytössä ollut nisäkäslahko.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Hyönteissyöjät · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Ihminen · Katso lisää »
Ihmisapinat
Ihmisapinat (Hominoidea) on kädellisten lahkoon ja apinoiden osalahkoon kuuluva nisäkkäiden yläheimo.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Ihmisapinat · Katso lisää »
Ihmisen evoluutio
Ihmisen evoluutio tarkoittaa ihmisten suvun (Homo) eriytymistä ihmisten ja muiden apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä kantamuodosta sekä nykyihmisen (Homo sapiens) kehittymistä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Ihmisen evoluutio · Katso lisää »
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Ilmasto · Katso lisää »
Intian valtameri
Intian valtameri Intian valtameri on maailman kolmanneksi suurin vesialue, joka sijaitsee Afrikan, Aasian, Australian ja Eteläisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Intian valtameri · Katso lisää »
Jalokastanja
Korsikan saarella. Jalokastanjan rungon poikkileikkaus. Jalokastanja tai kastanja (Castanea sativa) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva puu.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Jalokastanja · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Jääkausi · Katso lisää »
Jääkausijaksot
Jääkausijaksot ovat pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana maapallolla vallitsee jääkausia ja niiden välisiä lauhoja interglasiaaleja.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Jääkausijaksot · Katso lisää »
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Joukkosukupuutto · Katso lisää »
Jyrsijät
''Spermophilus saturatus'' -siiseli. Jyrsijät (Rodentia) on nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Jyrsijät · Katso lisää »
Kanadan Arktinen saaristo
Kanadan arktiset saaret. Kanadan Arktinen saaristo tai Arktinen saaristo on Kanadan pohjoisosassa sijaitseva runsaslukuinen ja kylmä saaristo.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Kanadan Arktinen saaristo · Katso lisää »
Kavioeläimet
Kavioeläimet (Perissodactyla) on nisäkkäiden luokkaan kuuluva eläinlahko.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Kavioeläimet · Katso lisää »
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Kädelliset · Katso lisää »
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Keski-Eurooppa · Katso lisää »
Kirahvi
Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on Afrikassa elävä sorkkaeläin.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Kirahvi · Katso lisää »
Korallieläimet
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Korallieläimet · Katso lisää »
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Kvartäärikausi · Katso lisää »
Lössi
Lössikerrostuma Slovakiassa Lössi Lössi (saksaksi Löss, Lösch, sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Lössi · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Lepakot · Katso lisää »
Leptictidium
Rekonstruktio. Leptictidium (nimen merkitys: ”hento näätä”) oli keskikokoinen, noin 60–90 sentin pituinen nisäkäs, joka eli Keski-Euroopan metsissä varhaisella eoseenilla, noin 50–40 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Leptictidium · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Liitukausi · Katso lisää »
Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila
Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila ovat ilmastohistorian käsitteitä, jotka liittyvät ajatukseen ja havaintoihin, että erittäin pikällä, satojen miljoonien vuosien aikaskaalalla Maapallon ilmasto on vuorotellut kahden luonteeltaan hyvin erilaisen perustilan ja ilmastojärjestelmän välillä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila · Katso lisää »
Magnoliat
Magnoliat (Magnolia) ovat Aasian ja Pohjois-Amerikan lauhkeilta ja subtrooppisilta alueilta kotoisin olevia puuvartisia kasveja.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Magnoliat · Katso lisää »
Majavat
Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Majavat · Katso lisää »
Malakan niemimaa
Malakan niemimaan sijainti kartalla. Malakan niemimaa (malaijiksi Semenanjung Tanah Melayu, thaiksi คาบสมุทรมลาย) on pitkulainen, kapea niemimaa Kaakkois-Aasiassa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Malakan niemimaa · Katso lisää »
Mammutit
Mammutit (Mammuthus) on pohjoisella pallonpuoliskolla elänyt norsujen heimon (Elephantidae) suku, johon kuului useita lajeja.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Mammutit · Katso lisää »
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Mannerliikunnot · Katso lisää »
Mastodontit
Villamammutin ja Mastodontin erot käyvät ilmi tästä kuvasta. Mastodontit (Mammut) ovat sukupuuttoon kuolleita norsueläimiä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Mastodontit · Katso lisää »
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Merivirta · Katso lisää »
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Metaaniklatraatti
Metaaniklatraatin polttoa. Metaaniklatraatti tai metaanihydraatti (metaanijääkasauma, ”palava jää”) on valkoista huokoista jäätä, jossa vesijään kiderakenne sulkee metaanikaasun (CH4) sisäänsä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Metaaniklatraatti · Katso lisää »
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Mioseeni · Katso lisää »
Monsuuni
Lähestyviä monsuunipilviä Intiassa. Monsuuni (arabian sanasta mawsim ’vuodenajat’) on sääilmiö, johon kuuluvat vuodenaikojen mukaan suuntaa vaihtavat monsuunituulet sekä rankat ja pitkäkestoiset kesän monsuunisateet.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Monsuuni · Katso lisää »
Myöhäisliitukausi
Myöhäsliitukausi oli liitukauden jälkimmäinen epookki 99,6–65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Myöhäisliitukausi · Katso lisää »
Neogeenikausi
Neogeenikausi oli kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi 23,02–2,588 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Neogeenikausi · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Nisäkkäiden evoluutio
Scylacosaurus oli niin sanottu terapsidi, matelija. Uskotaan nisäkkäiden kehittyneen kymmenien miljoonien vuosien kuluessa terapsideista. kynodontti, matelija Cynognathus. Megazostrodon, trikonodontti. Tältä uskotaan näyttäneen Purgatoriuksen. Varhainen sorkkaeläin Phenacodus. Nisäkkäiden evoluutio: Nisäkkäiden uskotaan kehittyneen synapsideista kymmenien miljoonien vuosien kuluessa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Nisäkkäiden evoluutio · Katso lisää »
Norsut
Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Norsut · Katso lisää »
Oligoseeni
Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Oligoseeni · Katso lisää »
Paleogeenikausi
Paleogeenikausi oli geologinen ajanjakso 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Paleogeenikausi · Katso lisää »
Paleoseeni
Purgatorius, paleoseeniajan hieman oravaa muistuttanut nisäkäs Paleoseeni on geologinen ajanjakso, epookki, liitukauden jälkeen 66–56 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Paleoseeni · Katso lisää »
Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu
Kerrostumista mitattu ilmaston muutoskäyrä. PETM on arvioitu ehkä kertoimella 2 liian pieneksi, koska näytteitä on otettu niin harvoin. Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu (PETM, IETM, LPTM) päätti noin 55 miljoonaa vuotta sitten paleoseenin, kauden jolla alkeelliset nisäkkäät kehittyivät.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu · Katso lisää »
Palmukasvit
Palmukasvit (Arecaceae, vanhin heimosta käytetty nimi on Palmae) on yksisirkkaisten kasvien heimo, joka kuului aiemmin ainoana ryhmänä lahkoon Arecales.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Palmukasvit · Katso lisää »
Panaman kannas
Panaman kannas Panaman kannas on Panaman valtion alueella oleva kapea maakaistale, joka erottaa Atlantin ja Tyynenmeren toisistaan ja yhdistää Pohjois- ja Etelä-Amerikan.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Panaman kannas · Katso lisää »
Paraceratherium
Paraceratherium on sukupuuttoon kuollut nisäkässuku, joka eli Aasiassa oligoseenilla.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Paraceratherium · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Pariisi · Katso lisää »
Päästäiset
Päästäiset (Soricidae) ovat pieniä samettiturkkisia nisäkkäitä, joiden kuono on pitkä ja suippo.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Päästäiset · Katso lisää »
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Päiväntasaaja · Katso lisää »
Peto
Peto tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Peto · Katso lisää »
Piacenza-vaihe
Lämpötilan vaihteluja mitattuna merenpohjan kerrostumien happi-isotoopeista. Maapallon lämpötila kävi alhaalla jo noin 3,3 miljoonaa vuotta sitten, ja romahti kylmään jääkausitilaan 2,75 miljoonaa vuotta sitten, jolloin lämpötilakäyriin ilmestyi ensin 41 000 vuoden vaihtelujakso, joka liittyy Maan akselikallistumaan. Piacenza-vaihe on maapallon geologisessa historiassa plioseeni-epookin päättänyt vaihe, noin 3,6–2,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Piacenza-vaihe · Katso lisää »
Pinja
Pinja (Pinus pinea) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, jonka alkuperäistä esiintymisaluetta on Etelä-Eurooppa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Pinja · Katso lisää »
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Pleistoseeni · Katso lisää »
Plioseeni
Myöhäisplioseenin Australian pussileijona ''Thylacoleo'', joka eli vielä 10 000 vuotta sitten. Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Ruskohiili
10 tuhatta kiloa painava ruskohiili museossa. Ruskohiili on energiasisällöltään vähäistä kivihiiltä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Ruskohiili · Katso lisää »
Sapelihammaskissat
Taiteilijan näkemys ''Smilodon fatalisista''. Sapelihammaskissojen oikeita turkin värejä ei tiedetä. Sapelihammaskissat olivat eri eläinryhmiin kuuluneita esihistoriallisia petoeläimiä, joita yhdisti hieman kissamainen ruumiinrakenne ja huomattavasti pidentyneet kulmahampaat.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Sapelihammaskissat · Katso lisää »
Sarvikuonot
Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia suurikokoisia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisina Afrikassa ja Aasiassa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Sarvikuonot · Katso lisää »
Savanni
Leijona savannilla Afrikassa. Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jota luonnehtii ruohikko ja harva puusto.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Savanni · Katso lisää »
Sivilisaatio
Inkojen rakentama Machu Picchu. Sivilisaatio (’kansalais-’) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Sivilisaatio · Katso lisää »
Smilodon
Smilodon on kissaeläinten heimoon kuulunut sapelihammaskissojen suku, joka eli pleistoseeniajan Amerikassa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Smilodon · Katso lisää »
Sorkkaeläimet
Aksishirvi (''Axis axis''). Sorkkaeläimet (Artiodactyla) on kookkaiden maalla elävien kasvinsyöjänisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Sorkkaeläimet · Katso lisää »
Subtrooppinen vyöhyke
Subtrooppinen vyöhyke kartalla keltaisella Subtrooppinen vyöhyke eli lämmin vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Subtrooppinen vyöhyke · Katso lisää »
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Sukupuutto · Katso lisää »
Termohaliinikierto
Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Termohaliinikierto · Katso lisää »
Tertiäärikausi
Tertiäärikausi on vanhentunut geologisen ajanjakson käsite, joka käsitti suurimman osan kenotsooisesta maailmankaudesta.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Tertiäärikausi · Katso lisää »
Tethysmeri
Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Tethysmeri · Katso lisää »
Tiglia-lämpökausi
Tiglia-lämpökausi (engl. Tiglian) 2,44–1,77/1,70 miljoonaa vuotta sitten oli suhteellisen lämmin ajanjakso varhaisella pleistoseenikaudella, jolloin esiintyi ilmaston vaihteluja ja oli ajoittain hyvin kylmääkin.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Tiglia-lämpökausi · Katso lisää »
Tiibet
Keltaisella, oranssilla ja punaisella on merkitty suur-Tiibetin alueJanhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10−11.. Keltaisella ja vihreällä (lännessä) on merkitty Tiibetin autonominen alue, joka perustettiin vuonna 1965 osaksi Kiinan kansantasavaltaa. Turkoosi alue kaakossa on Intian hallinnassa oleva tiibetiläinen alue Tawang, jota Kiina vaatii itselleen. Violetilla tiibetiläiseen kulttuuripiiriin historiallisesti kuuluvia alueita. Tiibet (Wylie-translitteraatio: Bod; kiinaksi) on tiibetiläisten asuttama ylänköalue Aasiassa.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Tiibet · Katso lisää »
Trooppinen vyöhyke
Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Trooppinen vyöhyke · Katso lisää »
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Tyynimeri · Katso lisää »
Uintatherium
Uintatherium on eoseenikaudella elänyt ja nykyisin sukupuuttoon kuollut suurin piirtein nykyisten sarvikuonojen kokoinen kasvinsyöjänisäkkäiden suku.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Uintatherium · Katso lisää »
Valaat
Ryhävalaita Valaat (Cetacea) on vedessä elävien nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Valaat · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Välimeri · Katso lisää »
Viikuna
Viikuna tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Viikuna · Katso lisää »
Villasarvikuono
Villasarvikuono (Coelodonta antiquitatis) on sukupuuttoon kuollut sarvikuonolaji, jolla oli lämpöä eristävä turkki.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Villasarvikuono · Katso lisää »
Virtahepo
Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa elävä nisäkäslaji.
Uusi!!: Kenotsooinen maailmankausi ja Virtahepo · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Elämän uusi aika, Kenotsooinen, Pleistoseenin jääkausijakso.
