Yhtäläisyyksiä Kemia ja Kemian historia
Kemia ja Kemian historia on 46 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alkemia, Alkuaine, Antoine Lavoisier, Aristoteles, Atomi, Demokritos, Empedokles, Epäorgaaninen yhdiste, Etanoli, Flogiston-teoria, Georg Stahl, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Happo, Hiili, Hiilidioksidi, Hopea, Ilma, Islam, Jan Baptist van Helmont, Kaasu, Kiina, Kiinan kieli, Kulta, Kupari, Lasi, Leukippos, Lyijy, Malmi, Massan säilymislaki, ..., Mesopotamia, Metalli, Meteoriitti, Oksidi, Orgaaninen yhdiste, Palaminen, Pronssi, Rauta, Rikkihappo, Robert Boyle, Tislaus, Tuli, Typpihappo, Vesi, Vety, Viisasten kivi. Laajenna indeksi (16 lisää) »
Alkemia
Jan van der Straet, ''Alkemistin laboratorio'', 1570. Alkemia on kemian varhaisvaihe jonka päätarkoituksena oli valmistaa kultaa muista materiaaleista kuten perusmetalleista, tai saada aikaan elämän eliksiiri, jolla voitaisiin saavuttaa pitkä tai jopa ikuinen elämä.
Alkemia ja Kemia · Alkemia ja Kemian historia ·
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Alkuaine ja Kemia · Alkuaine ja Kemian historia ·
Antoine Lavoisier
Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.
Antoine Lavoisier ja Kemia · Antoine Lavoisier ja Kemian historia ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Kemia · Aristoteles ja Kemian historia ·
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Atomi ja Kemia · Atomi ja Kemian historia ·
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Demokritos ja Kemia · Demokritos ja Kemian historia ·
Empedokles
Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Empedokles ja Kemia · Empedokles ja Kemian historia ·
Epäorgaaninen yhdiste
Epäorgaaninen yhdiste ("ei-eloperäinen yhdiste") on kemiallinen yhdiste, joka ei ole orgaaninen yhdiste.
Epäorgaaninen yhdiste ja Kemia · Epäorgaaninen yhdiste ja Kemian historia ·
Etanoli
Kieli.
Etanoli ja Kemia · Etanoli ja Kemian historia ·
Flogiston-teoria
Flogiston-teorian avulla pyrittiin selittämään palamista. Flogiston-teoria oli 1600- ja 1700-lukujen kemiallinen teoria, jolla pyrittiin selittämään palaminen.
Flogiston-teoria ja Kemia · Flogiston-teoria ja Kemian historia ·
Georg Stahl
Georg Ernst Stahl (21. lokakuuta 1659 Ansbach – 14. toukokuuta 1734 Berliini) oli saksalainen kemisti, lääkäri ja filosofi.
Georg Stahl ja Kemia · Georg Stahl ja Kemian historia ·
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Hapetus-pelkistysreaktio ja Kemia · Hapetus-pelkistysreaktio ja Kemian historia ·
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Happi ja Kemia · Happi ja Kemian historia ·
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Happo ja Kemia · Happo ja Kemian historia ·
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Hiili ja Kemia · Hiili ja Kemian historia ·
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Hiilidioksidi ja Kemia · Hiilidioksidi ja Kemian historia ·
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Hopea ja Kemia · Hopea ja Kemian historia ·
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Ilma ja Kemia · Ilma ja Kemian historia ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Islam ja Kemia · Islam ja Kemian historia ·
Jan Baptist van Helmont
Jan Baptist van Helmont. Jan Baptist Helmont, muistomerkki, Bryssel. Jan Baptist van Helmont (12. tammikuuta 1579 Bryssel – 30. joulukuuta 1644 Vilvorde) oli uuden ajan alussa vaikuttanut flaamilainen kemisti, fysiologi ja lääkäri.
Jan Baptist van Helmont ja Kemia · Jan Baptist van Helmont ja Kemian historia ·
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Kaasu ja Kemia · Kaasu ja Kemian historia ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kemia ja Kiina · Kemian historia ja Kiina ·
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Kemia ja Kiinan kieli · Kemian historia ja Kiinan kieli ·
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Kemia ja Kulta · Kemian historia ja Kulta ·
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Kemia ja Kupari · Kemian historia ja Kupari ·
Lasi
Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.
Kemia ja Lasi · Kemian historia ja Lasi ·
Leukippos
Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.
Kemia ja Leukippos · Kemian historia ja Leukippos ·
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Kemia ja Lyijy · Kemian historia ja Lyijy ·
Malmi
hematiittia sisältävä raitainen rautamuodostuma Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja.
Kemia ja Malmi · Kemian historia ja Malmi ·
Massan säilymislaki
Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.
Kemia ja Massan säilymislaki · Kemian historia ja Massan säilymislaki ·
Mesopotamia
Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.
Kemia ja Mesopotamia · Kemian historia ja Mesopotamia ·
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Kemia ja Metalli · Kemian historia ja Metalli ·
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Kemia ja Meteoriitti · Kemian historia ja Meteoriitti ·
Oksidi
Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste.
Kemia ja Oksidi · Kemian historia ja Oksidi ·
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Kemia ja Orgaaninen yhdiste · Kemian historia ja Orgaaninen yhdiste ·
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Kemia ja Palaminen · Kemian historia ja Palaminen ·
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Kemia ja Pronssi · Kemian historia ja Pronssi ·
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Kemia ja Rauta · Kemian historia ja Rauta ·
Rikkihappo
alt.
Kemia ja Rikkihappo · Kemian historia ja Rikkihappo ·
Robert Boyle
Robert Boyle (25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko.
Kemia ja Robert Boyle · Kemian historia ja Robert Boyle ·
Tislaus
Tislauslaitteisto Tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin.
Kemia ja Tislaus · Kemian historia ja Tislaus ·
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Kemia ja Tuli · Kemian historia ja Tuli ·
Typpihappo
Typpihappo (aiemmin sievesi eli salpietarihappo) eli HNO3 on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo.
Kemia ja Typpihappo · Kemian historia ja Typpihappo ·
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Kemia ja Vesi · Kemian historia ja Vesi ·
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Kemia ja Vety · Kemian historia ja Vety ·
Viisasten kivi
Joseph Wright: ''Alkemisti löytää fosforin'', 1771, kuvaus alkemistista yrittämässä valmistaa viisasten kiveä. Viisasten kivi on myyttinen aine, jota länsimaiset alkemistit yrittivät valmistaa saadakseen vähäarvoisempia metalleja muuttumaan kullaksi tai hopeaksi.
Kemia ja Viisasten kivi · Kemian historia ja Viisasten kivi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kemia ja Kemian historia
- Mitä heillä on yhteistä Kemia ja Kemian historia
- Yhtäläisyyksiä Kemia ja Kemian historia
Vertailu Kemia ja Kemian historia
Kemia on 196 suhteet, kun taas Kemian historia on 149. niillä on yhteistä 46, Jaccard'in indeksi on 13.33% = 46 / (196 + 149).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kemia ja Kemian historia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: