Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Katharévousa ja Muinaiskreikka

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Katharévousa ja Muinaiskreikka

Katharévousa vs. Muinaiskreikka

Katharévousa (myös katharévusa,, ”puhdistava (kieli)”) on nykykreikan kirjakielen osin keinotekoinen muoto, jossa kieltä on pyritty muokkaamaan klassisen kreikan suuntaan. Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.

Yhtäläisyyksiä Katharévousa ja Muinaiskreikka

Katharévousa ja Muinaiskreikka on 19 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akkusatiivi, Anatolia, Arkaismi, Attikan murre, Bysantin kreikka, Bysantin valtakunta, Datiivi, Diglossia, Dimotikí, Genetiivi, Italian kieli, Klassinen kreikka, Koinee, Kreikka, Nykykreikka, Polytoninen ortografia, Sirkumfleksi, Suku (kielioppi), Uusi testamentti.

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Akkusatiivi ja Katharévousa · Akkusatiivi ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Anatolia

Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.

Anatolia ja Katharévousa · Anatolia ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Arkaismi

Arkaismi on vanhahtava tai vanhentunut sana tai ilmaisu, joka ei ole enää yleisessä käytössä.

Arkaismi ja Katharévousa · Arkaismi ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Attikan murre

joonialaisten murteiden alue violetilla. Attikan murre (attikalainen kreikka) oli yksi muinaiskreikan murteista.

Attikan murre ja Katharévousa · Attikan murre ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Bysantin kreikka

Bysantin kreikka on kreikan kielen keskiaikainen kehitysvaihe, joka sijoittuu muinaiskreikan ja nykykreikan väliin ja kattaa noin vuodet 330–1453.

Bysantin kreikka ja Katharévousa · Bysantin kreikka ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Bysantin valtakunta ja Katharévousa · Bysantin valtakunta ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Datiivi

Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.

Datiivi ja Katharévousa · Datiivi ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Diglossia

Diglossiaksi kutsutaan kielitieteen alalla tilannetta, jossa yhteiskunnassa puhutaan samanaikaisesti kahta (yleensä läheistä sukua olevaa) eri kieltä.

Diglossia ja Katharévousa · Diglossia ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Dimotikí

Dimotikí (”kansan kieli”) on nimitys, jota käytetään nykykreikan kansankielen mukaisesta kirjakielestä.

Dimotikí ja Katharévousa · Dimotikí ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi ja Katharévousa · Genetiivi ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Italian kieli

Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.

Italian kieli ja Katharévousa · Italian kieli ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Klassinen kreikka

Klassinen kreikka käsittää muinaiskreikan kielen historian antiikin Kreikan arkaaisella ja klassisella kaudella eli noin vuosina 800–300 eaa.

Katharévousa ja Klassinen kreikka · Klassinen kreikka ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Koinee

Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.

Katharévousa ja Koinee · Koinee ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.

Katharévousa ja Kreikka · Kreikka ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Nykykreikka

Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.

Katharévousa ja Nykykreikka · Muinaiskreikka ja Nykykreikka · Katso lisää »

Polytoninen ortografia

Polytoninen ortografia on kreikan kielen kirjoittamisessa käytetty diakriittisten merkkien järjestelmä, joka perustuu klassisen kreikan lausumiseen.

Katharévousa ja Polytoninen ortografia · Muinaiskreikka ja Polytoninen ortografia · Katso lisää »

Sirkumfleksi

Sirkumfleksi (^) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.

Katharévousa ja Sirkumfleksi · Muinaiskreikka ja Sirkumfleksi · Katso lisää »

Suku (kielioppi)

Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.

Katharévousa ja Suku (kielioppi) · Muinaiskreikka ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »

Uusi testamentti

Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.

Katharévousa ja Uusi testamentti · Muinaiskreikka ja Uusi testamentti · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Katharévousa ja Muinaiskreikka

Katharévousa on 49 suhteet, kun taas Muinaiskreikka on 115. niillä on yhteistä 19, Jaccard'in indeksi on 11.59% = 19 / (49 + 115).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Katharévousa ja Muinaiskreikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »