Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
264 suhteet: Aglaophyton, Aho-orvokki, Aitotumaiset, Alkueliöt, Amebat, Archaeplastida, Australia, Avokado, Bakteerit, Biomassa, CAM-yhteyttäminen, Chromalveolata, Cooksonia, Devonikausi, Eläimet, Eliö, Embryopsida, Emi, Endosymbioosi, Entsyymi, Epidermi (kasvitiede), Ernst Haeckel, Euphyllophyta, Fotosynteesi, Gametofyytti, Ginkgoales, Glaukofyytit, Gnetales, Gondwana, Haarusanikkaiset, Haihtuminen, Hamppu, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Harmaaleppä, Havupuut, Hede, Hedelmä, Hedelmä (ruoka), Heinäkasvit, Heinänuha, Hengityselimistö, Herne, Hernekasvit, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilihydraatti, Horneophytopsida, Humalanvieras, Huonekasvi, ..., Hyvän ja pahan tiedon puu, Ihminen, Ilmarako, Itiö, Itiökasvit, Jalostus (biologia), Jäkälät, Jälsi, Johtosolukko, Jouko Rikkinen, Juures, Juuri, Juurinystyrä, Juutalaisuus, Kaalit, Kaari (biologia), Kaarna, Kaksineuvoisuus, Kaksisirkkaiset, Kaksivuotinen kasvi, Kaktuskasvit, Kanerva, Kangas, Kangasmäntykukka, Kannabis, Kannukasvit, Kansalliskukka, Karotenoidit, Karva (kasvitiede), Kasvi (täsmennyssivu), Kasvien evoluution aikajana, Kasvien lämpötilastressi, Kasvillisuusvyöhyke, Kasvinsyöjä, Kasvitiede, Kasvumuoto, Käenkaali, Kämmekkäkasvit, Käpypalmut, Kärpäsloukku, Köynnöskasvi, Kelo, Kemosynteesi, Kenotsooinen maailmankausi, Keskusjyvänen, Kielo, Kihokit, Kiivi (hedelmä), Kitiini, Kivihiilikausi, Koppisiemeniset, Koristekasvi, Kortteet, Kosmetiikka, Kristinusko, Kukka, Kunta (biologia), Kutikula (kasvitiede), Kylmäkäsittely, Lahnanruohokasvit, Lauhkea vyöhyke, Lääkekasvi, Lääketiede, Lehti (kasvitiede), Lehtimuoto, Lehtisammalet, Lehtivihreä, Leskenlehti, Levä, Liekokasvit, Liekomaiset, Ligniini, Lihansyöjäkasvi, Liitukausi, Linssit, Luettelo kansallispuista, Luokka (biologia), Lysosomi, Maailmanpuu, Maanviljely, Maavarsi, Maitohorsma, Maksasammalet, Malvakasvit, Mammuttipetäjä, Mansikat, Marattiaceae, Mähkät, Mehikasvi, Mioseeni, Monisoluinen eliö, Monivuotinen kasvi, Munasolu, Mureiini, Mutaatio, Namib, Näkinpartaislevät, Neulanen, Nila, Ohra, Okakäpymänty, Oopiumi, Ordovikikausi, Paavalinkukat, Paljassiemeniset, Pangea, Paperi, Parenkyymisolukko, Partenokarpia, Päällyskasvi, Pölytys, Pektiini, Pellava, Peltokorte, Pensas, Permikausi, Pesäjuuri, Piidioksidi, Piikki (kasvitiede), Piilevät, Plastidi, Plioseeni, Polymeeri, Progymnospermophyta, Punalevät, Putkilokasvit, Puu, Puuaines, Puutarha, Puutarhanhoito, Puuvilla, Pyhä lehto, Rönsy, Rönsyliljat, Rhyniophyta, Rikkakasvi, Risteyttäminen, Ruoho, Ruska, Ruskolevät, Rusokit, Sammalet, Saniaiset, Sanikkaiset, Sarvisammalet, Sekovarsi, Selluloosa, Seychellienpalmu, Siemen, Siemenaihe, Siemenkasvit, Sienet, Sienijuuri, Siima, Siitepöly, Siittiö, Silmu, Siluurikausi, Sinettipuut, Sipuli (kasvinosa), Sirkkalehti, Sisalagaave, Skandinaavinen mytologia, Solu, Soluelin, Soluhengitys, Solukko, Solulima, Solunesterakkula, Soluseinä, Sporofyytti, Streptophyta, Sukupolvenvuorottelu, Suola, Suomusiimalevät, Suvullinen lisääntyminen, Suvuton lisääntyminen, Syanobakteerit, Symbioosi, Takiaiset, Taksoni, Taksonomia, Tärpätti, Teriö, Tieteellinen luokittelu, Transpiraatio, Tulokaslaji, Tuma, Tupakka, Tuuletussolukko, Tuulipölytys, Tylakoidi, Typpi, Uskonto, Valomikroskooppi, Varsi, Vehnä, Vehnät, Verenkierto, Verso, Vesi, Vesiherneet, Vesikasvi, Vety, Vieraslaji, Viherhiukkanen, Viherlevät, Voikukat, Vuosilusto, Yökönlehdet, Yhteyttäminen, Yksisirkkaiset, Yksivuotinen kasvi, Zosterophyllopsida. Laajenna indeksi (214 lisää) »
Aglaophyton
Aglaophyton on hävinnyt kasvisuku, joka kuului Polysporangiophyta-kladiin.
Uusi!!: Kasvit ja Aglaophyton · Katso lisää »
Aho-orvokki
Aho-orvokin kuvaus. Aho-orvokki (Viola canina) on orvokkeihin kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Aho-orvokki · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Kasvit ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alkueliöt
Alkueliöt eli protoktistit eli protistit (Protista) on nykyisessä merkityksessään sovinnainen yhteisnimitys niille alkeellisille aitotumaisille eliöryhmille, jotka eivät sukulaisuussuhteidensa perusteella kuulu kasveihin, eläimiin tai sieniin.
Uusi!!: Kasvit ja Alkueliöt · Katso lisää »
Amebat
Amebat eli ameebat eli kuorettomat ameebat (Amoebida tai Amoebina) on aiemmin käytössä ollut yksisoluisten aitotumaisten eliöiden lahko.
Uusi!!: Kasvit ja Amebat · Katso lisää »
Archaeplastida
Archaeplastida tai Primoplantae on vuonna 2005 kuvattu aitotumaisten taksoni, johon on sisällytetty kasvikunta (vihreät kasvit), punalevät ja glaukofyytit.
Uusi!!: Kasvit ja Archaeplastida · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Kasvit ja Australia · Katso lisää »
Avokado
Avokado eli hedelmäavokado (Persea americana) tarkoittaa sekä Keski-Amerikasta kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää.
Uusi!!: Kasvit ja Avokado · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Kasvit ja Bakteerit · Katso lisää »
Biomassa
Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.
Uusi!!: Kasvit ja Biomassa · Katso lisää »
CAM-yhteyttäminen
CAM-yhteyttäminen on monien kuivien seutujen kasvien käyttämä yhteyttämistapa, jolla kasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidin hiiltä itseensä.
Uusi!!: Kasvit ja CAM-yhteyttäminen · Katso lisää »
Chromalveolata
Chromalveolata eli "kromalveolaatit" on monimuotoinen aitotumaisten eliöiden kunta.
Uusi!!: Kasvit ja Chromalveolata · Katso lisää »
Cooksonia
Cooksonia oli haarusanikkaisia hieman muistuttava varhainen maakasvi siluurikauden puolivälissä 425 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Cooksonia · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Devonikausi · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Kasvit ja Eläimet · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Kasvit ja Eliö · Katso lisää »
Embryopsida
Embryopsida eli alkiolliset kasvit (myös Cormophyta, Embryophyta) on kasvien luokka, johon kuuluvat putkilokasvit sekä sammalet.
Uusi!!: Kasvit ja Embryopsida · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Kasvit ja Emi · Katso lisää »
Endosymbioosi
Endosymbioosi on kahden eliön välinen symbioottinen suhde, jossa symbiootti elää isäntäeliön kudoksissa tai soluissa.
Uusi!!: Kasvit ja Endosymbioosi · Katso lisää »
Entsyymi
Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.
Uusi!!: Kasvit ja Entsyymi · Katso lisää »
Epidermi (kasvitiede)
peipin (''Lamium'' sp.) epidermistä joka on uloin solukerros kuvassa vasemmalla. Epidermi eli päällysketto on kasveilla sen ulkopintoja peittävä solukerros eli se toimii ulkopintojen rajoitussolukkona.
Uusi!!: Kasvit ja Epidermi (kasvitiede) · Katso lisää »
Ernst Haeckel
Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 8. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen biologi ja filosofi, joka kansantajuisti Charles Darwinin evoluutioteoriaa.
Uusi!!: Kasvit ja Ernst Haeckel · Katso lisää »
Euphyllophyta
Nimityksellä Euphyllophyta ("eufyllofyytit") tarkoitetaan kasvitieteessä putkilokasveja, joiden lehdet ovat niin sanottuja megafyllejä ("isoja lehtiä").
Uusi!!: Kasvit ja Euphyllophyta · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Kasvit ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Gametofyytti
Helmisaniaisen gametofyyttivaiheen hedelmöittynyttä alkeisvarsikkoa, jonka kärjestä kasvaa uusi sporofyytti. Gametofyytti on kasvien sukupolvenvuorottelussa itiöstä kehittyvä monisoluinen, haploidi vaihe, joka tuottaa sukusoluja eli gameetteja mitoosilla.
Uusi!!: Kasvit ja Gametofyytti · Katso lisää »
Ginkgoales
Ginkgoales on paljassiemenisten kasvien ryhmä.
Uusi!!: Kasvit ja Ginkgoales · Katso lisää »
Glaukofyytit
Glaukofyytit (Glaucophyta) on hyvin pieni ryhmä yksisoluisia vesissä eläviä leviä.
Uusi!!: Kasvit ja Glaukofyytit · Katso lisää »
Gnetales
Gnetales eli Gnetophytina on paljassiemenisten kasvien ryhmä, johon kuuluu kolme ulkomuodoltaan varsin vaihtelevaa kasviheimoa.
Uusi!!: Kasvit ja Gnetales · Katso lisää »
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Gondwana · Katso lisää »
Haarusanikkaiset
Haarusanikkaiset (Psilophytina, Psilotophytina) on yksi sanikkaisten neljästä alakaaresta ja samalla niistä kaikkein pienin ja alkeellisin.
Uusi!!: Kasvit ja Haarusanikkaiset · Katso lisää »
Haihtuminen
Haihtuminen tarkoittaa nesteen, yleensä veden muuttumista kaasuksi ja siirtymistä ympäröivään tilaan.
Uusi!!: Kasvit ja Haihtuminen · Katso lisää »
Hamppu
Hamppu (Cannabis sativa) on hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon kuuluva perinteinen viljelyskasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Hamppu · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Kasvit ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Kasvit ja Happi · Katso lisää »
Harmaaleppä
Harmaaleppä (Alnus incana) on koivukasvien heimoon ja leppien sukuun kuuluva, pohjoisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla elävä puulaji.
Uusi!!: Kasvit ja Harmaaleppä · Katso lisää »
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Kasvit ja Havupuut · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Kasvit ja Hede · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Kasvit ja Hedelmä · Katso lisää »
Hedelmä (ruoka)
Hedelmiä Barcelonan kauppahallissa. Hedelmä on ruokatalouden, puutarhanhoidon ja ravinto-opin käsitteenä syötävä pehmeä- ja mehukaslihainen kasvinosa, jonka sisässä on yksi tai useampi siemen.
Uusi!!: Kasvit ja Hedelmä (ruoka) · Katso lisää »
Heinäkasvit
Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Kasvit ja Heinäkasvit · Katso lisää »
Heinänuha
Heinänuha on eri kasvien siitepölyn aiheuttamaa allergista nuhaa.
Uusi!!: Kasvit ja Heinänuha · Katso lisää »
Hengityselimistö
Hengityselimistöön lasketaan kuuluvaksi ne elimet, jotka osallistuvat kaasujen vaihtoon ympäristön ja verenkierron välillä.
Uusi!!: Kasvit ja Hengityselimistö · Katso lisää »
Herne
Herne eli satoherne (Lathyrus oleraceus) on hernekasvien heimoon kuuluva ikivanha viljelyskasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Herne · Katso lisää »
Hernekasvit
Hernekasvit (Fabaceae) on Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Kasvit ja Hernekasvit · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Kasvit ja Hiili · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Kasvit ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilihydraatti
Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.
Uusi!!: Kasvit ja Hiilihydraatti · Katso lisää »
Horneophytopsida
Horneophytopsida on luokka, johon kuului sukupuuttoon kuolleita kasveja, joilla oli haaroittunut varsi ilman lehtiä, varsinaisia juuria tai putkilorakennetta, joita esiintyi varhaiselta siluurikaudelta varhaiselle devonikaudelle (noin 430–390 miljoonaa vuotta sitten).
Uusi!!: Kasvit ja Horneophytopsida · Katso lisää »
Humalanvieras
Humalanvieras eli nokkosvieras (Cuscuta europaea subsp. europaea) on luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa elävä lehtivihreätön loiskasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Humalanvieras · Katso lisää »
Huonekasvi
Anopinkieli on eräs tyypillinen huonekasvi Huonekasvi on kasvi, jota kasvatetaan sisätiloissa ruukussa, jossa on kasvualustana multaa.
Uusi!!: Kasvit ja Huonekasvi · Katso lisää »
Hyvän ja pahan tiedon puu
Lucas Cranach vanhemman (1472–1553) maalaus. Hyvän ja pahan tiedon puu on Raamatun ensimmäisessä Mooseksen kirjassa mainittu puu Eedenin puutarhassa (1. Moos. 2:9).
Uusi!!: Kasvit ja Hyvän ja pahan tiedon puu · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Kasvit ja Ihminen · Katso lisää »
Ilmarako
Ilmarako on pieni reikä kasvin lehden pinnassa.
Uusi!!: Kasvit ja Ilmarako · Katso lisää »
Itiö
Itiö eli spori on monilla eliöillä esiintyvä lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai pieni solujoukko.
Uusi!!: Kasvit ja Itiö · Katso lisää »
Itiökasvit
kukkakasvit (''flowering plants''). Itiökasvit ovat kasveja, joiden lisääntymisessä itiöillä on keskeinen merkitys.
Uusi!!: Kasvit ja Itiökasvit · Katso lisää »
Jalostus (biologia)
Porkkanoita on jalostettu eri värisiksi. Jalostus on elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti, eli toisin sanoen jalostus on ihmisen tietoisesti ohjaamaa ja nopeuttamaa evoluutiota.
Uusi!!: Kasvit ja Jalostus (biologia) · Katso lisää »
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Uusi!!: Kasvit ja Jäkälät · Katso lisää »
Jälsi
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Jälsi eli mäihä tai kambium on ohut solukerros kasvien ulkokuoren alla.
Uusi!!: Kasvit ja Jälsi · Katso lisää »
Johtosolukko
Johtosolukko on kasvien kuljetustiehye, joka on erikoistunut veden ja siihen liuenneiden ravinteiden pitempiin kuljetuksiin läpi koko kasvin.
Uusi!!: Kasvit ja Johtosolukko · Katso lisää »
Jouko Rikkinen
Jouko Kalevi Rikkinen (s. 15. elokuuta 1961) on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori.
Uusi!!: Kasvit ja Jouko Rikkinen · Katso lisää »
Juures
Juureksia Juures on yleisesti ravintona käytettävä kasvien turpea maanalainen osa.
Uusi!!: Kasvit ja Juures · Katso lisää »
Juuri
Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.
Uusi!!: Kasvit ja Juuri · Katso lisää »
Juurinystyrä
mailasen juurissa Isomaitteen (''Lotus pedunculatus'') juurinystyröitä Juurinystyrät ovat muun muassa hernekasvien ja lepän juurissa olevia pallomaisia muodostumia, joissa elää kasvin kanssa symbioosissa olevia typpeä sitovia bakteereja.
Uusi!!: Kasvit ja Juurinystyrä · Katso lisää »
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Uusi!!: Kasvit ja Juutalaisuus · Katso lisää »
Kaalit
Parsakaali Kaalit eli hyötykaalit (Brassica) on ristikukkaiskasveihin kuuluva kasvisuku.
Uusi!!: Kasvit ja Kaalit · Katso lisää »
Kaari (biologia)
Kaari on eliöiden taksonomisen luokittelun hierarkiataso kunnan ja luokan välissä.
Uusi!!: Kasvit ja Kaari (biologia) · Katso lisää »
Kaarna
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Montereynmännyn (''Pinus radiata'') kaarnaa Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta.
Uusi!!: Kasvit ja Kaarna · Katso lisää »
Kaksineuvoisuus
Kaksineuvoisuus voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kasvit ja Kaksineuvoisuus · Katso lisää »
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Uusi!!: Kasvit ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »
Kaksivuotinen kasvi
Persilja on tuttu kaksivuotinen kasvi. Kaksivuotinen kasvi on kukkakasvi, jonka normaali elinikä on kaksi vuotta.
Uusi!!: Kasvit ja Kaksivuotinen kasvi · Katso lisää »
Kaktuskasvit
Kaktuskasvit eli kaktukset (Cactaceae) ovat kaksisirkkaisten kasvien heimo, jonka 1 500–1 800 lajia ovat pääasiassa piikikkäitä mehikasveja.
Uusi!!: Kasvit ja Kaktuskasvit · Katso lisää »
Kanerva
Kanerva eli kangaskanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu.
Uusi!!: Kasvit ja Kanerva · Katso lisää »
Kangas
Kangas on tekstiilitasorakenne, joka on valmistettu joko langoista tai kuiduista.
Uusi!!: Kasvit ja Kangas · Katso lisää »
Kangasmäntykukka
Kangasmäntykukka eli mäntykukka (Hypopitys monotropa) on matalakasvuinen, lehtivihreätön loiskasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Kangasmäntykukka · Katso lisää »
Kannabis
Hampun lehtiä, joita voidaan käyttää päihteenä, mutta tavallisesti päihteenä käytetään hamppukasvin emikukintoja tai hasista, mitkä ovat kaikki kannabistuotteita. Kannabis (myös marihuana) on hamppukasvista valmistettava päihde- ja lääkeaine.
Uusi!!: Kasvit ja Kannabis · Katso lisää »
Kannukasvit
Kannukasvit (Nepenthes) on trooppisten lihansyöjäkasvien suku, johon kuuluu noin 130 lajia ja useita luonnollisia ja viljeltyjä risteymiä.
Uusi!!: Kasvit ja Kannukasvit · Katso lisää »
Kansalliskukka
Kansalliskukka on maalle yleensä äänestyksessä tai poliittisella päätöksellä valittu kukka, jonka on tarkoitus edustaa maan ominaisia piirteitä tai maata yleensä.
Uusi!!: Kasvit ja Kansalliskukka · Katso lisää »
Karotenoidit
tomaatin pintasolukkoa. Karotenoidit (latinan sanasta carota ’porkkana’) ovat luonnollisia pigmenttejä, joita esiintyy kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden viherhiukkasissa.
Uusi!!: Kasvit ja Karotenoidit · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Kasvit ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kasvi (täsmennyssivu)
Kasvi voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kasvit ja Kasvi (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Kasvien evoluution aikajana
Kasvien evoluutio käsittää kasvien kehityksen elämän syntyajoista saakka.
Uusi!!: Kasvit ja Kasvien evoluution aikajana · Katso lisää »
Kasvien lämpötilastressi
Kasvien stressillä tarkoitetaan kasvin olotilaa, kun ympäristö ei ole suotuisa kasville.
Uusi!!: Kasvit ja Kasvien lämpötilastressi · Katso lisää »
Kasvillisuusvyöhyke
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.
Uusi!!: Kasvit ja Kasvillisuusvyöhyke · Katso lisää »
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Uusi!!: Kasvit ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »
Kasvitiede
oikea Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara.
Uusi!!: Kasvit ja Kasvitiede · Katso lisää »
Kasvumuoto
Kasvumuoto on kasvien ulkonäköön, kokoon ja varren puutuneisuuteen perustuva luokittelutapa, jota käytetään etenkin (kasvi)ekologiassa.
Uusi!!: Kasvit ja Kasvumuoto · Katso lisää »
Käenkaali
Käenkaali eli metsäkäenkaali tai kansanomaisesti ketunleipä tai joskus myös revonrieska tai jäniksenkaali (Oxalis acetosella) on monivuotinen, 5–10 cm korkea, hento ruoho, joka kasvaa Suomessa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa sekä lehtomaisissa metsissä harvinaistuen Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle asti, jota pohjoisempana sitä ei kasva.
Uusi!!: Kasvit ja Käenkaali · Katso lisää »
Kämmekkäkasvit
Kämmekkäkasvit (Orchidaceae) on runsaslajisin yksisirkkaisten kasvien heimo ja yksi laajimmista ja monimuotoisimmista putkilokasvien heimoista, johon kuuluu yli 800 sukua ja arviolta 15 000–35 000 lajia.
Uusi!!: Kasvit ja Kämmekkäkasvit · Katso lisää »
Käpypalmut
Käpypalmut ovat paljassiemenisiä siemenkasveja, jotka muodostavat lahkon Cycadales.
Uusi!!: Kasvit ja Käpypalmut · Katso lisää »
Kärpäsloukku
Kärpäsloukku (Dionaea muscipula) on lihansyöjäkasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Kärpäsloukku · Katso lisää »
Köynnöskasvi
Köynnökset kiipivät talon ulkoseinää Lillessä. Köynnöskasvi eli köynnös tai kiipijäkasvi on rentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia kuten toisia kasveja pitkin.
Uusi!!: Kasvit ja Köynnöskasvi · Katso lisää »
Kelo
Alavuotolla. Kelo on pystyyn kuivunut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa.
Uusi!!: Kasvit ja Kelo · Katso lisää »
Kemosynteesi
Kemosynteesi (kreik. σύνθεσις sýnthesis ’yhdistäminen’) on yhteyttämistä, joka perustuu epäorgaanisten yhdisteiden hapettamiseen.
Uusi!!: Kasvit ja Kemosynteesi · Katso lisää »
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Uusi!!: Kasvit ja Kenotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Keskusjyvänen
solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi '''13. Keskusjyvänen''' Keskusjyväset eli sentriolit ovat mikrotubuluksista muodostuneita soluelimiä, joilla on tärkeä tehtävä solunjakautumisessa.
Uusi!!: Kasvit ja Keskusjyvänen · Katso lisää »
Kielo
Kielo (Convallaria majalis) on Convallaria-sukuun kuuluva monivuotinen, ruohovartinen kasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Kielo · Katso lisää »
Kihokit
Kihokit (Drosera) on lihansyöjäkasvisuku, joka on levinnyt laajimmille maailmassa, joten niillä on täten hyvinkin erilaisia kasvuolosuhteita.
Uusi!!: Kasvit ja Kihokit · Katso lisää »
Kiivi (hedelmä)
japaninlaikkuköynnöksen (''Actinidia arguta'') hedelmä edessä. Kiivi on yleisnimi laikkuköynnösten sukuun kuuluvien kasvien hedelmälle.
Uusi!!: Kasvit ja Kiivi (hedelmä) · Katso lisää »
Kitiini
Kitiini. Kitiini (kreikaksi khiton.
Uusi!!: Kasvit ja Kitiini · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Kasvit ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Koristekasvi
Petunioita Koristekasvit ovat koristetarkoituksiin viljeltyjä kasveja.
Uusi!!: Kasvit ja Koristekasvi · Katso lisää »
Kortteet
Peltokortteen (''Equisetum arvense'') itiöverso. Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa (synonyymi Sphenopsida).
Uusi!!: Kasvit ja Kortteet · Katso lisää »
Kosmetiikka
Kauneudenhoitotuotteita. Kosmetiikkaa (kreikan sanasta κόσμος kosmos 'maailma', 'koriste') ovat hoitoaineet, joita käytetään kehon ulkoisiin osiin, kuten ihoon, hiuksiin ja ihokarvoihin, kynsiin, huuliin, ulkoisiin sukupuolielimiin sekä hampaiden ja suuontelon limakalvoihin.
Uusi!!: Kasvit ja Kosmetiikka · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Kasvit ja Kristinusko · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Kasvit ja Kukka · Katso lisää »
Kunta (biologia)
Kunta eli pääryhmä on biologiassa korkein tai toiseksi korkein taksonominen ryhmä.
Uusi!!: Kasvit ja Kunta (biologia) · Katso lisää »
Kutikula (kasvitiede)
Kutikula näkyy mikroskooppikuvassa punertavana kerroksena lehden solukon reunalla kuvan ylälaidassa. Kutikula on kasvitieteessä kasvien maanpäällisten osien pintaa peittävä ohut ja vahamainen kerros.
Uusi!!: Kasvit ja Kutikula (kasvitiede) · Katso lisää »
Kylmäkäsittely
Orapihlajan siementen kylmäkäsittelyä hiekassa. Puutarhakasvien siementen kylmäkäsittely tarkoittaa luonnollisen talvijakson simuloimista syksyllä kerätyille kasvin siemenille.
Uusi!!: Kasvit ja Kylmäkäsittely · Katso lisää »
Lahnanruohokasvit
Lahnanruohokasvit (Isoëtaceae) on sanikkaisiin kuuluva kasviheimo, johon kuuluu erilaisia vesikasveja.
Uusi!!: Kasvit ja Lahnanruohokasvit · Katso lisää »
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Uusi!!: Kasvit ja Lauhkea vyöhyke · Katso lisää »
Lääkekasvi
Lääkekasveja eli rohdoskasveja voi kutsua laajemmin terveyskasveiksi, jolloin niiden käyttö ei rajoitu vain lääkinnällisiin ominaisuuksiin, vaan niitä käytetään myös esimerkiksi terveyden- ja kauneudenhoitoon.
Uusi!!: Kasvit ja Lääkekasvi · Katso lisää »
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Uusi!!: Kasvit ja Lääketiede · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Kasvit ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtimuoto
Lehtimuoto eli lehtilavan yleinen muoto on yksi tärkeistä lehden ominaisuuksista kasvia tunnistettaessa ja sen lajia määritettäessä.
Uusi!!: Kasvit ja Lehtimuoto · Katso lisää »
Lehtisammalet
Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari.
Uusi!!: Kasvit ja Lehtisammalet · Katso lisää »
Lehtivihreä
d:n yhteinen rakenne Lehtivihreä eli klorofylli on orgaaninen molekyyli, jonka avulla kasvit yhteyttävät.
Uusi!!: Kasvit ja Lehtivihreä · Katso lisää »
Leskenlehti
Leskenlehti (Tussilago farfara) on asterikasveihin kuuluva monivuotinen, matalakasvuinen kasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Leskenlehti · Katso lisää »
Levä
Rakkohauru ja sahahauru kuuluvat kromalveolaatteihin. Levä on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, joille yhteistä on, että ne kaikki yhteyttävät eli kykenevät fotosynteesiin.
Uusi!!: Kasvit ja Levä · Katso lisää »
Liekokasvit
Liekokasvit (Lycopodiaceae) on liekomaisten (Lycopodiopsida) luokan Lycopodiales-lahkon ainoa heimo, joka sisältää kaikki nykyisin elävät lieot.
Uusi!!: Kasvit ja Liekokasvit · Katso lisää »
Liekomaiset
Liekomaiset kasvit (Lycopodiophyta, Lycophytina) ovat alkeellisia putkilokasveja.
Uusi!!: Kasvit ja Liekomaiset · Katso lisää »
Ligniini
Ligniinipolymeerin rakenteen malli. Ligniini on haaroittunut polymeeri, jolla ei ole yhtä tiettyä rakennetta, ja tämä on vain eräs niistä malleista, jotka perustuvat tunnettujen rakenneyksiköiden yhdistelmiin. Ligniini on puiden ja muiden putkilokasvien tuottama ja niistä löytyvä polymeeri.
Uusi!!: Kasvit ja Ligniini · Katso lisää »
Lihansyöjäkasvi
Lihansyöjäkasvit ovat kasveja, jotka saavat osan tai suurimman osan ravinteista (ei energiasta) pyydystämällä ja käyttämällä eläimiä tai alkueläimiä, tyypillisesti hyönteisiä ja muita niveljalkaisia.
Uusi!!: Kasvit ja Lihansyöjäkasvi · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Liitukausi · Katso lisää »
Linssit
Erilaisia linssejä. Linssit (Lens) on hernekasveihin kuvattu kasvisuku, joka on tunnettu erityisesti sen lajien syötävistä siemenistä.
Uusi!!: Kasvit ja Linssit · Katso lisää »
Luettelo kansallispuista
Kansallispuu on kansalliseksi symboliksi valittu puu.
Uusi!!: Kasvit ja Luettelo kansallispuista · Katso lisää »
Luokka (biologia)
Luokka on tieteellisen luokittelun taso, joka on suurempi kuin lahko, mutta pienempi kuin kaari (kasvitieteessä) tai pääjakso (eläintieteessä).
Uusi!!: Kasvit ja Luokka (biologia) · Katso lisää »
Lysosomi
solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima '''12. Lysosomi''' 13. Keskusjyvänen Lysosomit ovat eläimissä esiintyviä yksinkertaisen fosfolipidikaksoiskalvon verhoamia pyöreitä soluelimiä, joiden halkaisija on noin 0,5 mikrometriä.
Uusi!!: Kasvit ja Lysosomi · Katso lisää »
Maailmanpuu
Islantilainen kuvaus Yggdrasil-maailmanpuusta 1600-luvulta. Nidhöggr-lohikäärme näivertää hitaasti mutta vääjäämättä sen juuria, rapauttaen maailmaa. Maailmanpuu on myyttinen puu, joka sitoo taivaan ja maan yhteen tai kannattaa taivasta.
Uusi!!: Kasvit ja Maailmanpuu · Katso lisää »
Maanviljely
Rypsin korjuuta leikkuupuimurilla ja traktorilla. Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti.
Uusi!!: Kasvit ja Maanviljely · Katso lisää »
Maavarsi
Maavarsi Maavarsi on kasvien maanpinnan alapuolella kasvava varsi.
Uusi!!: Kasvit ja Maavarsi · Katso lisää »
Maitohorsma
Maitohorsma eli palomaitohorsma (Chamaenerion angustifolium, aiemmin Chamerion angustifolium, aiemmin Epilobium angustifolium) on yleensä noin 50–150 cm korkea kasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Maitohorsma · Katso lisää »
Maksasammalet
Maksasammalet (Marchantiophyta) on yksi kasvikunnan kaarista.
Uusi!!: Kasvit ja Maksasammalet · Katso lisää »
Malvakasvit
Malvakasvit (Malvaceae) on kasviheimo, johon kuuluu sukujen määritelmistä riippuen noin 240–250 sukua ja yli 4 225 lajia.
Uusi!!: Kasvit ja Malvakasvit · Katso lisää »
Mammuttipetäjä
Mammuttipetäjä (Sequoiadendron giganteum) on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuulaji.
Uusi!!: Kasvit ja Mammuttipetäjä · Katso lisää »
Mansikat
Mansikat (Fragaria) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku.
Uusi!!: Kasvit ja Mansikat · Katso lisää »
Marattiaceae
Marattiaceae on trooppinen saniaisheimo, joka muodostaa lahkon Marattiales ja luokan Marattiopsida.
Uusi!!: Kasvit ja Marattiaceae · Katso lisää »
Mähkät
Mähkät (Selaginella) on sanikkaisten suku, jossa on 690 lajia.
Uusi!!: Kasvit ja Mähkät · Katso lisää »
Mehikasvi
mehitähtilaji. Aaloen haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston. Mehikasvi eli sukkulentti on kserofyytti eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo.
Uusi!!: Kasvit ja Mehikasvi · Katso lisää »
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Mioseeni · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Kasvit ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Monivuotinen kasvi
Monivuotinen kasvi Monivuotinen kasvi on mikä tahansa kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi vuotta.
Uusi!!: Kasvit ja Monivuotinen kasvi · Katso lisää »
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Uusi!!: Kasvit ja Munasolu · Katso lisää »
Mureiini
Peptidoglykaanin rakenne.Peptidoglykaani eli mureiini (PGN) on bakteerien soluseinän rakennusaine.
Uusi!!: Kasvit ja Mureiini · Katso lisää »
Mutaatio
Mutaatio eli perimän muutos on satunnainen muutos eliön perimäaineksen DNA:n tai joskus RNA:n nukleotidijärjestyksessä.
Uusi!!: Kasvit ja Mutaatio · Katso lisää »
Namib
Aavikon sijainti Satelliittikuva Namibin aavikosta. Namib on aavikko Afrikan lounaisrannikolla.
Uusi!!: Kasvit ja Namib · Katso lisää »
Näkinpartaislevät
Näkinpartaislevät (Charophyta) ovat makeassa vedessä tai murtovedessä eläviä kasveja tai kasvienkaltaisia eliöitä.
Uusi!!: Kasvit ja Näkinpartaislevät · Katso lisää »
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Uusi!!: Kasvit ja Neulanen · Katso lisää »
Nila
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Nila eli floeemi (engl. phloem) on putkilokasveissa oleva johtosolukon osa, joka kuljettaa orgaanisia aineita, erityisesti yhteyttämistuotteita lehdistä muualle kasviin.
Uusi!!: Kasvit ja Nila · Katso lisää »
Ohra
Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.
Uusi!!: Kasvit ja Ohra · Katso lisää »
Okakäpymänty
Okakäpymänty (Pinus longaeva) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva puulaji, jonka kuvasi tieteelle Dana K. Bailey.
Uusi!!: Kasvit ja Okakäpymänty · Katso lisää »
Oopiumi
Oopiumia Oopiumia alkoholiuutteessa. Oopiumi ((Internet Archive)) on oopiumiunikon kuivattua lateksia, jota käytetään päihteenä ja lääkkeiden raaka-aineena.
Uusi!!: Kasvit ja Oopiumi · Katso lisää »
Ordovikikausi
Ordovikikausi eli ordoviikkikausi oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta.
Uusi!!: Kasvit ja Ordovikikausi · Katso lisää »
Paavalinkukat
Paavalinkukat eli saintpauliat (Saintpaulia) on gesneriakasvien heimoon kuuluva, aiemmin tunnistettu kasvisuku.
Uusi!!: Kasvit ja Paavalinkukat · Katso lisää »
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Kasvit ja Paljassiemeniset · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Pangea · Katso lisää »
Paperi
Tyhjä A4-paperiarkki Paperi on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara.
Uusi!!: Kasvit ja Paperi · Katso lisää »
Parenkyymisolukko
Parenkyymisolukko eli tylppysolukko on kasvien elävää perussolukkoa.
Uusi!!: Kasvit ja Parenkyymisolukko · Katso lisää »
Partenokarpia
Halkaistu siemenetön päärynä. Siemenemättömyyden vuoksi se on kasvanut tavallista pitkulaisemmaksi. Partenokarpia engl. parthenocarpy (kreik. karpos, suom. hedelmä) on kasvin hedelmän kehittyminen ilman siemenen muodostumista.
Uusi!!: Kasvit ja Partenokarpia · Katso lisää »
Päällyskasvi
Päällyskasvi eli epifyytti on kasvi tai sieni, joka kasvaa toisen kasvin päällä tai muutoin siihen kiinnittyneenä.
Uusi!!: Kasvit ja Päällyskasvi · Katso lisää »
Pölytys
Tuulipölytteisen koiranheinän siitepöly leviää tuulessa. Pölytys on siemenkasvien siitepölyn kulkeutumista koppisiemenisillä kasveilla kukan emin luotille tai paljassiemenisillä kasveilla emikävyn paljaalle siemenaiheelle.
Uusi!!: Kasvit ja Pölytys · Katso lisää »
Pektiini
Pektiinit ovat suurimolekyylisiä hiilihydraatteja.
Uusi!!: Kasvit ja Pektiini · Katso lisää »
Pellava
Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Pellava · Katso lisää »
Peltokorte
Peltokorte (Equisetum arvense) on yhtäläisitiöinen, sanikkaisiin kuuluva kasvilaji, joka on levinnyt erittäin laajalle pohjoisella pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Kasvit ja Peltokorte · Katso lisää »
Pensas
Mustaselja ''Sambucus nigra'' Pensas on puuvartinen, tyvestä haarova, vähintään puoli metriä korkea kasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Pensas · Katso lisää »
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Permikausi · Katso lisää »
Pesäjuuri
Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) on eurooppalainen lehtivihreätön kämmekkälaji.
Uusi!!: Kasvit ja Pesäjuuri · Katso lisää »
Piidioksidi
Piidioksidi eli silika (SiO2) on piin ja hapen yhdiste.
Uusi!!: Kasvit ja Piidioksidi · Katso lisää »
Piikki (kasvitiede)
Ruostehappomarjan (''Berberis vulgaris'') vartta, jossa useita piikkejä areoleja, joista kustakin lähtee säteittäisesti useita piikkejä Piikit ovat kasveissa erikokoisia ja -vahvuisia rakenteita, jotka yleensä suojaavat kasvinosaa tai koko kasvia kasvinsyöjiltä.
Uusi!!: Kasvit ja Piikki (kasvitiede) · Katso lisää »
Piilevät
Piilevät eli diatomit (Bacillariophyta) on ruskeisiin leviin kuuluva leväryhmä, johon kuuluu yleisimmän käsityksen mukaan noin 20 000 – 100 000 lähinnä yksisoluista lajia.
Uusi!!: Kasvit ja Piilevät · Katso lisää »
Plastidi
Kloroplasteja Plastidi on värihiukkanen ja kasvisolun soluelin.
Uusi!!: Kasvit ja Plastidi · Katso lisää »
Plioseeni
Myöhäisplioseenin Australian pussileijona ''Thylacoleo'', joka eli vielä 10 000 vuotta sitten. Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Plioseeni · Katso lisää »
Polymeeri
Polymeeri on molekyyli, jossa useat (vähintään 50 kpl) pienet molekyylit eli monomeerit ovat liittyneet toisiinsa kemiallisin sidoksin katalyyttien vaikutuksesta prosessissa, jota kutsutaan polymerisaatioksi.
Uusi!!: Kasvit ja Polymeeri · Katso lisää »
Progymnospermophyta
Progymnospermophyta on joukko esihistoriallisia putkilokasveja, joita eli lähinnä paleotsooisen maailmankauden loppuvaiheissa devonikaudelta kivihiilikaudelle.
Uusi!!: Kasvit ja Progymnospermophyta · Katso lisää »
Punalevät
Punalevät (Rhodophyta) ovat suuri ryhmä yleensä monisoluisia merileviä.
Uusi!!: Kasvit ja Punalevät · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Kasvit ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Kasvit ja Puu · Katso lisää »
Puuaines
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.
Uusi!!: Kasvit ja Puuaines · Katso lisää »
Puutarha
Japanilainen buddhalaistemppelin puutarha. Puutarha on hyöty- ja koristekasvien, varsinkin hedelmäpuiden, marjapensaiden tai kukkien viljelyalue.
Uusi!!: Kasvit ja Puutarha · Katso lisää »
Puutarhanhoito
Puutarhuri työssään. Puutarhanhoito on puutarhakasvien kasvattamista ja hoitamista.
Uusi!!: Kasvit ja Puutarhanhoito · Katso lisää »
Puuvilla
Puuvillapelto. Puuvilla (lyhenne CO; vanhahtava nimitys pumpuli) on pehmeä kuitu, jota saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien (Gossypium spp.) siemenhahtuvista.
Uusi!!: Kasvit ja Puuvilla · Katso lisää »
Pyhä lehto
Pyhä lehto eli uhrilehto on ei-kristillisen uskonnon pyhä metsikkö, usein uhripaikka.
Uusi!!: Kasvit ja Pyhä lehto · Katso lisää »
Rönsy
Puutarhamansikan punaisia pintarönsyjä hiekalla Laidunviuhkaheinän esiin kaivettu rönsy ja rametti Rönsy on kasvin ohut, pitkänivelvälinen ja tavallisesti vaakasuora verso, joka edistää kasvin lisääntymistä ja leviämistä.
Uusi!!: Kasvit ja Rönsy · Katso lisää »
Rönsyliljat
Rönsyliljat (Chlorophytum) on runsaslajinen kasvisuku parsakasvien heimossa.
Uusi!!: Kasvit ja Rönsyliljat · Katso lisää »
Rhyniophyta
Rhyniophyta on sukupuuttoon kuollut putkilokasvien kaari.
Uusi!!: Kasvit ja Rhyniophyta · Katso lisää »
Rikkakasvi
Rikkakasvit eli rikkaruohot ovat kasveja, jotka kasvavat paikoissa, joissa niiden ei haluta kasvavan.
Uusi!!: Kasvit ja Rikkakasvi · Katso lisää »
Risteyttäminen
Labradoodle on villakoiran ja labradorinnoutajan risteytys. Risteyttäminen tarkoittaa yleensä kahden eri rotua olevan eläimen parittamista uudenlaisen eläimen saamiseksi.
Uusi!!: Kasvit ja Risteyttäminen · Katso lisää »
Ruoho
Ruoho tarkoittaa kasvitieteellisessä merkityksessä ruohovartisia kasveja.
Uusi!!: Kasvit ja Ruoho · Katso lisää »
Ruska
Vaahterapuita Kalevanpuistossa Porissa syyskuussa 2021. Ruska tarkoittaa lehtensä varistavien eli kesävihantien kasvien syksyistä väriloistoa, joka johtuu lehtien sisältämistä väriaineista.
Uusi!!: Kasvit ja Ruska · Katso lisää »
Ruskolevät
Ruskolevät (Phaeophyceae syn. Phaeophyta) on ruskeiden levien ryhmä, johon kuuluu noin 2 000 monisoluista pääosin merivedessä elävää lajia.
Uusi!!: Kasvit ja Ruskolevät · Katso lisää »
Rusokit
Rusokit (Bidens) on kasvisuku asterikasvien heimossa.
Uusi!!: Kasvit ja Rusokit · Katso lisää »
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Uusi!!: Kasvit ja Sammalet · Katso lisää »
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Uusi!!: Kasvit ja Saniaiset · Katso lisää »
Sanikkaiset
Sanikkaiset (Pteridophyta) ovat siemenkasvien ohella toinen putkilokasvien alakuntaan kuuluvista kaarista.
Uusi!!: Kasvit ja Sanikkaiset · Katso lisää »
Sarvisammalet
Sarvisammalet (Anthocerotophyta) ovat pieniä sekovartisia kasveja, jotka ovat saaneet nimensä sarvea muistuttavasta muodostaan.
Uusi!!: Kasvit ja Sarvisammalet · Katso lisää »
Sekovarsi
-maksasammallaji Sekovarsi eli tallus on alkeellisten kasvien sekä sienten kasvullinen osa, josta ei voida erottaa versokasveille tyypillisiä pitkälle erikoistuneita osia, kuten lehtiä ja vartta.
Uusi!!: Kasvit ja Sekovarsi · Katso lisää »
Selluloosa
Selluloosa Selluloosa Selluloosa (C6H10O5)n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä.
Uusi!!: Kasvit ja Selluloosa · Katso lisää »
Seychellienpalmu
Seychellienpalmu (Lodoicea maldivica) on palmulaji, jota kasvaa luonnonvaraisena vain muutamilla Seychellien saarilla.
Uusi!!: Kasvit ja Seychellienpalmu · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Kasvit ja Siemen · Katso lisää »
Siemenaihe
Kaavio paljassiemenisen ja koppisiemenisen siemenaiheesta. Siemenaihe on siemenkasveilla esiintyvä naaraspuolisen gametofyytin ja sen munasolun sisältävä rakenne, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen kasvin siemen.
Uusi!!: Kasvit ja Siemenaihe · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Kasvit ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Kasvit ja Sienet · Katso lisää »
Sienijuuri
kärpässieniin (''Amanita'') kuuluvan sienen sienirihmastoa. Sienijuuri eli mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, symbioosi.
Uusi!!: Kasvit ja Sienijuuri · Katso lisää »
Siima
Esimerkkejä bakteerien siimoista. Bakteerin siiman rakenne Aitotumaisen siiman rakenne Siima eli flagelli (latinaksi flagellum, monikko flagella) on eräiden solujen rihmamainen liikuntaelin, joka toimii ruoskan tai potkurin tavoin.
Uusi!!: Kasvit ja Siima · Katso lisää »
Siitepöly
Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.
Uusi!!: Kasvit ja Siitepöly · Katso lisää »
Siittiö
Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö (spermium) on mikroskooppisen pieni, kypsä koiraan sukusolu, joka vie koiraan geneettisen informaation naaraan munasoluun.
Uusi!!: Kasvit ja Siittiö · Katso lisää »
Silmu
Aitoviikunan silmu. Silmujen luokittelua. Silmu on versokasvien kehityksensä alussa oleva verso.
Uusi!!: Kasvit ja Silmu · Katso lisää »
Siluurikausi
Siluurikauden kaloja. Siluurikausi oli Maan historian geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 439 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 408,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kasvit ja Siluurikausi · Katso lisää »
Sinettipuut
Sinettipuut (Sigillaria) on hävinnyt kasvisuku, joka kuului Sigillariaceae-heimoon.
Uusi!!: Kasvit ja Sinettipuut · Katso lisää »
Sipuli (kasvinosa)
Salottisipuleita Sipuli on eräillä kasveilla esiintyvä maanalainen, pystyasennossa oleva muodostuma, joka on kehittynyt varresta sekä muuntuneista lehdistä.
Uusi!!: Kasvit ja Sipuli (kasvinosa) · Katso lisää »
Sirkkalehti
Metsävaahteran (''Acer platanoides'') taimi, jossa alimpana näkyvät kaksi sirkkalehteä. Sirkkalehti on siemenkasveilla ensimmäinen lehti tai lehtiryhmä, joka syntyy itäneestä taimesta.
Uusi!!: Kasvit ja Sirkkalehti · Katso lisää »
Sisalagaave
Sisalagaave (Agave sisalana) on monivuotinen agaavejen (Agave) sukuun kuuluva kasvi.
Uusi!!: Kasvit ja Sisalagaave · Katso lisää »
Skandinaavinen mytologia
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Skandinaavinen mytologia (myös pohjoismainen mytologia tai muinaisnorjalainen mytologia) tarkoittaa Skandinavian rautakautisten ja varsinkin viikinkiaikaisten asukkaiden myyttejä ja uskomuksia.
Uusi!!: Kasvit ja Skandinaavinen mytologia · Katso lisää »
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Kasvit ja Solu · Katso lisää »
Soluelin
Soluelimet eli soluorganellit ovat solun "elimiä" eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä.
Uusi!!: Kasvit ja Soluelin · Katso lisää »
Soluhengitys
Soluhengitys on aerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä.
Uusi!!: Kasvit ja Soluhengitys · Katso lisää »
Solukko
Solukko on kasveilla oleva samanlaisista tai samaa tehtävää toimittavista soluista koostuva kokonaisuus.
Uusi!!: Kasvit ja Solukko · Katso lisää »
Solulima
Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Uusi!!: Kasvit ja Solulima · Katso lisää »
Solunesterakkula
Kasvisolu. Iso keskusvakuoli on kuvassa numerolla 10. solulimakalvosto 9. Mitokondrio '''10. Solunesterakkula''' 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solunesterakkula eli vakuoli on erityisesti kasvi- ja sienisoluissa oleva soluelin, joita on myös joissakin alkueliöissä ja eläinsoluissa.
Uusi!!: Kasvit ja Solunesterakkula · Katso lisää »
Soluseinä
Läpinäkyvien soluseinien erottamia kasvisoluja Soluseinä on kasvisolujen ja lähes kaikkien bakteerien solukalvon ulkopuolinen rakenne.
Uusi!!: Kasvit ja Soluseinä · Katso lisää »
Sporofyytti
Siemenkasveilla sporofyytti on koko näkyvä kasvi, kuten puu. Sammalilla sporofyytti on itiöpesäke. Sporofyytti eli itiöpolvi on sukupolvenvuorottelua ilmentävien kasvien monisoluinen vaihe, joka kehittyy mitoosilla kahden haploidin sukusolun muodostamasta tsygootista ja jonka kromosomisto on diploidi.
Uusi!!: Kasvit ja Sporofyytti · Katso lisää »
Streptophyta
Streptophyta eli versokasvit on kasvikunnan (Plantae eli Viridiplantae) kaari, joka käsittää maa- eli alkiolliset kasvit (sammalet, sanikkaiset, siemenkasvit) ja ennen viherleviin luettuja ryhmiä (näkinpartaislevät sukulaisineen).
Uusi!!: Kasvit ja Streptophyta · Katso lisää »
Sukupolvenvuorottelu
Sukupolvenvuorottelu on biologiassa eräiden eliöiden elinkaareen liittyvä ilmiö, jossa peräkkäiset sukupolvet muodostuvat vuoroin suvuttomasti lisääntyvistä yksilöistä ja suvullisesti lisääntyvistä yksilöistä.
Uusi!!: Kasvit ja Sukupolvenvuorottelu · Katso lisää »
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Uusi!!: Kasvit ja Suola · Katso lisää »
Suomusiimalevät
Suomusiimalevät on luokka yksisoluisia viherleviä, jonka lajit elävät sekä meri- että makeassa vedessä.
Uusi!!: Kasvit ja Suomusiimalevät · Katso lisää »
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.
Uusi!!: Kasvit ja Suvullinen lisääntyminen · Katso lisää »
Suvuton lisääntyminen
Suvuton lisääntyminen tarkoittaa eliön lisääntymistä jakautumalla tai muulla tavalla niin, että syntyvä uusi yksilö on geneettinen kopio emoeliöstä.
Uusi!!: Kasvit ja Suvuton lisääntyminen · Katso lisää »
Syanobakteerit
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.
Uusi!!: Kasvit ja Syanobakteerit · Katso lisää »
Symbioosi
merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.
Uusi!!: Kasvit ja Symbioosi · Katso lisää »
Takiaiset
Takiaiset (Arctium) on kasvisuku asterikasvien heimossa.
Uusi!!: Kasvit ja Takiaiset · Katso lisää »
Taksoni
Taksoni on tieteellisessä luokittelussa käytetty termi, jolla tarkoitetaan mitä tahansa sukulaisuussuhteiden mukaan nimettyä eliöryhmää, joka on virallisesti kuvattu tieteelle taksonomisia tasoja käyttäen.
Uusi!!: Kasvit ja Taksoni · Katso lisää »
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Uusi!!: Kasvit ja Taksonomia · Katso lisää »
Tärpätti
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kasvit ja Tärpätti · Katso lisää »
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Uusi!!: Kasvit ja Teriö · Katso lisää »
Tieteellinen luokittelu
Tieteellinen luokittelu on biologian tapa luokitella eliöitä hierarkkisiin kategorioihin, taksoneihin.
Uusi!!: Kasvit ja Tieteellinen luokittelu · Katso lisää »
Transpiraatio
Transpiraatio on haihdunnan osa, jossa vesi kulkee kasvin läpi osana sen elintoimintoja.
Uusi!!: Kasvit ja Transpiraatio · Katso lisää »
Tulokaslaji
Tulokaslaji on eliölaji, joka on levinnyt uudelle alueelle omin avuin, ihmisestä riippumatta.
Uusi!!: Kasvit ja Tulokaslaji · Katso lisää »
Tuma
Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
Uusi!!: Kasvit ja Tuma · Katso lisää »
Tupakka
Rouhittua piipputupakkaa Tupakka on tupakoiden kasvisukuun (Nicotiana) kuuluvien kasvien kuivatuista lehdistä valmistettua nautintoainetta, jota käytetään polttamalla, puremalla, imemällä tai nuuskaamalla.
Uusi!!: Kasvit ja Tupakka · Katso lisää »
Tuuletussolukko
Sinikaislan (''Schoenoplectus tabernaemontani'') varressa olevaa tuuletussolukkoa. Vesikasvin tuuletussolukkoa. Tuuletussolukko eli aerenkyymi on tylppysolukosta muodostunutta solukkoa, jossa on runsaasti soluvälejä.
Uusi!!: Kasvit ja Tuuletussolukko · Katso lisää »
Tuulipölytys
Tuulipölytys eli anemofilia on kasvien lisääntymiseen liittyvä tapahtuma, jossa siitepöly kulkeutuu heteistä emeille tuulen mukana.
Uusi!!: Kasvit ja Tuulipölytys · Katso lisää »
Tylakoidi
TEM-mikroskooppikuvassa. Yhteyttämiskalvostot eli tylakoidit ovat kasvien viherhiukkasissa ja syanobakteerien solukalvolla sijaitsevia, valosta energiaa kerääviä elimiä.
Uusi!!: Kasvit ja Tylakoidi · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Kasvit ja Typpi · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Kasvit ja Uskonto · Katso lisää »
Valomikroskooppi
pienoiskuva Valomikroskooppi on mikroskooppi, jonka toiminta perustuu valon amplitudin muuttumiseen eri lailla eri aineissa.
Uusi!!: Kasvit ja Valomikroskooppi · Katso lisää »
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Uusi!!: Kasvit ja Varsi · Katso lisää »
Vehnä
Vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva itsepölytteinen eli kleistogaami viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää.
Uusi!!: Kasvit ja Vehnä · Katso lisää »
Vehnät
Vehnät eli elovehnät (Triticum) ovat heinäkasveja, joita viljellään joka puolella maailmaa.
Uusi!!: Kasvit ja Vehnät · Katso lisää »
Verenkierto
Ihmisen verisuonisto Verenkierto on järjestelmä, jolla elimistön soluille kuljetetaan verisuonten avulla ravintoa ja happea, sekä solujen tuottamia kuona-aineita ja hiilidioksidia kuljetetaan maksaan ja keuhkoihin käsiteltäväksi ja poistettavaksi elimistöstä.
Uusi!!: Kasvit ja Verenkierto · Katso lisää »
Verso
Avokadon verso Verso on kasvitieteessä kasvin toinen pääosa juurten ohella.
Uusi!!: Kasvit ja Verso · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Kasvit ja Vesi · Katso lisää »
Vesiherneet
Vesiherneet (Utricularia) on vesihernekasvien heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia.
Uusi!!: Kasvit ja Vesiherneet · Katso lisää »
Vesikasvi
Isoulpukka (''Nuphar lutea'') on yksi vedessä kasvavista lajeista. Vesikasvit voidaan luokitella kasvumuodon mukaan erilaisiin elomuotoihin: rantakasveihin, ilmaversoisiin, kelluslehtisiin sekä upos- ja pohjalehtisiin.
Uusi!!: Kasvit ja Vesikasvi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Kasvit ja Vety · Katso lisää »
Vieraslaji
Vieraslaji on eliölaji, joka ei esiinny tarkasteltavalla alueella alkuperäisenä, vaan ihmisen sinne joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämänä kantana.
Uusi!!: Kasvit ja Vieraslaji · Katso lisää »
Viherhiukkanen
Kaaviokuva viherhiukkasen sisärakenteista. Valomikroskooppikuva viherhiukkasista. Viherhiukkanen eli kloroplasti on yksi kasvisoluissa ja eräissä levissä tavattavista soluelimistä, joissa tapahtuu eliölle energiaa tuottava yhteyttäminen.
Uusi!!: Kasvit ja Viherhiukkanen · Katso lisää »
Viherlevät
Viherlevät ovat leväryhmiä (varsinaiset viherlevät Chlorophyta ja näkinpartaislevät Charophyta), jotka kuuluvat kehityshistoriallisesti samaan kuntaan kasvikunnan kanssa.
Uusi!!: Kasvit ja Viherlevät · Katso lisää »
Voikukat
Voikukat (Taraxacum) on asterikasveihin kuuluva kasvisuku.
Uusi!!: Kasvit ja Voikukat · Katso lisää »
Vuosilusto
Puun vuosirenkaita. Vuosilusto eli vuosirengas on puuhun vuoden kuluessa kasvava uusi kerros.
Uusi!!: Kasvit ja Vuosilusto · Katso lisää »
Yökönlehdet
Yökönlehdet (Pinguicula) ovat soilla esiintyviä lihansyöjäkasveja.
Uusi!!: Kasvit ja Yökönlehdet · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Kasvit ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
Yksisirkkaiset
Yksisirkkaiset (Monocotyledonae) ovat kasveja, joilla on vain yksi sirkkalehti eli alkeislehti.
Uusi!!: Kasvit ja Yksisirkkaiset · Katso lisää »
Yksivuotinen kasvi
Yksivuotinen kasvi eli annuelli on sellainen kasvi, joka sekä itää, kasvaa että kuolee saman vuoden aikana.
Uusi!!: Kasvit ja Yksivuotinen kasvi · Katso lisää »
Zosterophyllopsida
Zosterophyllopsida on hävinnyt liekomaisten kaareen kuulunut kasvien ryhmä.
Uusi!!: Kasvit ja Zosterophyllopsida · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kasvi, Kasvien evoluutio, Kasvikunnan kaaret, Kasvikunta, Luettelo kasveista, Plantae.
