Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti
Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akhenaten, Alabasteri, Amenhotep II, Amenhotep III, Amon, Aton, Egyptin 18. dynastia, Egyptin 19. dynastia, Hatšepsut, Horemheb, Keskivaltakunta, Kohokuva, Luxor, Niili, Obeliski, Ptah, Ramses II, Seti I, Sfinksi, Steela, Thutmosis III, Uusi valtakunta.
Akhenaten
Akhenaten (lähteestä riippuen myös Akhenaton tai Ekhnaton, alun perin Amenhotep IV) oli Egyptin faarao, joka hallitsi 18. dynastian aikaan vuosina 1353–1336 eaa.
Akhenaten ja Karnakin temppeli · Akhenaten ja Muinainen Egypti ·
Alabasteri
Alabasterista tehty valaisin. Alabasteri on kiveä ja myös hienorakeista kipsiä, lasimaisen kiven tapaista ainetta.
Alabasteri ja Karnakin temppeli · Alabasteri ja Muinainen Egypti ·
Amenhotep II
Egyptiläisessä museossa Kairossa. Amenhotep II (nimi esiintyy myös muodossa Amenofis II ja Amenofis II AaheperuraOtavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl, Otava. Keuruu 1982. ISBN 951-1-06987-X. Sivut 94-97) hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1427–1401 eaa.
Amenhotep II ja Karnakin temppeli · Amenhotep II ja Muinainen Egypti ·
Amenhotep III
Memnonin kolossit Amenhotep III:n muotokuva Berliinin egyptiläisessä museossa Amenhotep III, lisänimeltään heqa-waset (Theban hallitsija), oli yksi Uuden valtakunnan suurista rakentaja-faaraoista.
Amenhotep III ja Karnakin temppeli · Amenhotep III ja Muinainen Egypti ·
Amon
Amon tai Ammon (muinaisegyptin "salattu" tai "kätketty") oli muinaisessa Egyptissä palvottu auringon jumala, jonka palvonta keskittyi pääasiallisesti Thebaan, mutta oli myös varsin merkittävää muualla maassa Uuden valtakunnan aikana.
Amon ja Karnakin temppeli · Amon ja Muinainen Egypti ·
Aton
Aton (sanatarkasti Aton-Ra) oli muinaisessa Egyptissä erityisesti Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana palvottu auringonjumalaMercante 2002, s. 15.
Aton ja Karnakin temppeli · Aton ja Muinainen Egypti ·
Egyptin 18. dynastia
Egyptin 18.
Egyptin 18. dynastia ja Karnakin temppeli · Egyptin 18. dynastia ja Muinainen Egypti ·
Egyptin 19. dynastia
Egyptin 19.
Egyptin 19. dynastia ja Karnakin temppeli · Egyptin 19. dynastia ja Muinainen Egypti ·
Hatšepsut
Hatšepsut (1507–1458 eaa.) oli naispuolinen faarao, joka hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1479–1458 eaa.
Hatšepsut ja Karnakin temppeli · Hatšepsut ja Muinainen Egypti ·
Horemheb
Horemheb oli Egyptin 18. dynastian viimeinen faarao.
Horemheb ja Karnakin temppeli · Horemheb ja Muinainen Egypti ·
Keskivaltakunta
Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta oli muinaisen Egyptin kausi 2055–1650 eaa., tai noin 2055–1786 eaa.) jolloin maa oli yhtenäinen ja kukoisti. Keskivaltakunnan perusti eteläisen Ylä-Egyptin Theban faarao Mentuhetep (Mentuhotep) II, joka valtasi Herakleiopoliin hallitseman Ala-Egyptin. Keskivaltakunnan aikana oli useita Amenemhat- ja Sesostris-nimisiä kuninkaita. Kultakaivoksia sisältävä Nubia vallattiin 2. kataraktille asti. Egyptin joukot kävivät sotia Palestiinassa, ja egyptiläiset vaihtoivat lahjoja esimerkiksi Syyrian hovien kanssa. Kauden lopulla kuivatettiin Faijumin alue, jolloin saatiin runsaasti uutta viljelymaata. Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta, joka kattoi 11.–14. dynastiat, alkoi aikana, jolloin Egypti yhdistyi hajanaisen ensimmäisen välikauden jälkeen. Ala-Egyptissä vallitsi Herakleiopoliin dynastia. Kauden alussa 11. dynastia taisteli Herakleiopolista vastaan, ja Egyptissä kärsittiin jatkuvasti nälkää. Koptoksen kanssa liittoutunut Intef I -niminen Theban valtias ajoi Herakleiopoliin ryöstelevän kuninkaan Anhitifin joukot pois mailtaan. Seuraavat Intefit taistelivat edelleen Herakleiopolista vastaan, ja Mentuhotep II (2061–2010 eaa.) kukisti Herakleiopoliksen ja yhdisti maan. Thebasta tuli pääkaupunki ja maa kukoisti. Mentuhotep II:n aikana maassa vallitsi vielä välikauden tila ja nälänhätä, ja Mentuhotep IV:n aikana lääninruhtinaat kapinoivat. Mentuhotep IV:n jälkeen valtaan nousi Amenemhat I, joka lienee ollut Mentuhotepin suurvisiiri. Hän perusti Egyptin 12. dynastian. Amenemhat siirsi pääkaupunkinsa El Lishtiin lähelle Memfistä, koska aikaisemman pääkaupungin Theban seuduilla oli levotonta. Amenemhat antoi lääninruhtinaille jonkinlaisen itsehallinnon. Amenemhatin poika Sesostris I (Senwoseret, Senuseret) rakennutti ainoan keskivaltakunnan ajalta säilyneen temppelin Karnakiin. Egyptin joukot etenivät Nubiaan Niilin 2. kataraktille. Sesostris III 1878–1840 eaa. valloitti lopulta Nubian (egyptiksi Kush, asukkaat nehesiju), josta saatiin kultaa. Mutta Nubian pitäminen ei käynyt ilman taisteluja. Nubiassa, Dongolan alueella Egyptin ulkopuolella, kukoisti Kerma-kulttuuri, jossa uhrattiin ihmisiä. Egyptiläiset olivat aktiivisia Palestiinassa ja Etelä-Syyriassa, joita kutsuttiin nimellä Retjenu. Retjenulaiset sotivat usein keskenään ja kapinoivat Egyptiä vastaan. Egyptillä oli yhteyksiä muun muassa Kreetaan, Vähään-Aasiaan, Syyriaan ja Palestiinaan päätellen egyptiläisistä esineistä, joita on löytynyt mainituilta alueita. Esineet päätyivät ulkomaille esimerkiksi lahjanvaihdon kautta. Sotimisen ohella Egypti harjoitti myös diplomatiaa. Sesostris III uudisti hallintoa. Paikalliset ylimykset menettivät valtansa, ja heidät korvasi kuninkaalle alamainen hierarkkinen järjestelmä, jossa maa oli jaettu neljään hallintoalueeseen. Encyclopedia Britannica Virkamiehistä ja käsityöläisistä syntyi keskiluokka. Faijumin aluetta kuivatettiin viljeltäväksi. Keskivaltakunta oli mahtavimmillaan Amenemhet III:n valtakaudella 1842–1797 eaa. Egypti hajaantui poliittisesti 12. dynastian viimeisen hallitsijan, kuningatar Sebeknefrun hallitessa maata. Sebeknefru oli Egyptin ensimmäinen naispuolinen hallitsija. Keskivaltakunnan aikana 12. dynastian kuninkaat alkoivat rakennuttaa jälleen pyramideja. Pyramidit tehtiin suurimmaksi osaksi savitiilestä, vain pyramidin ulkopuoli oli tehty kivestä, joka on vuosisatojen kuluessa rapistunut. Keskivaltakunnan pyramidit olivat huomattavasti pienempiä kuin vanhan valtakunnan aikaiset. Keskivaltakunnan ajalla Egyptin taide ja kirjoitustaito saavuttivat uuden huipennuksen. Yksi maailman ensimmäisistä kaunokirjoituksista Sinuhen tarina kirjoitettiin keskivaltakunnan aikana. Niilin suistossa kapinoitiin hajanaisen 13. dynastian aikana, jolloin syntyi kilpaileva 14. dynastia. Pian tämän jälkeen saapuivat hyksot Palestiinan suunnasta valloittamaan maan.
Karnakin temppeli ja Keskivaltakunta · Keskivaltakunta ja Muinainen Egypti ·
Kohokuva
Persialainen kohokuva Qajar-kaudelta Tangeh Savashissa Iranissa. Kohokuva eli korkokuva eli reliefi on taideteos, jossa kuvan hahmon muodot liittyvät yhtenäiseen taustapintaan, josta ne joko työntyvät ulospäin (pintareliefi) tai on koverrettu sen sisään (upotettu reliefi).
Karnakin temppeli ja Kohokuva · Kohokuva ja Muinainen Egypti ·
Luxor
Luxor on kaupunki Niilin itärannalla Ylä-Egyptissä, noin 500 kilometriä Kairosta etelään.
Karnakin temppeli ja Luxor · Luxor ja Muinainen Egypti ·
Niili
Niili on Afrikan mantereen koillisosassa virtaava noin 6 650 kilometriä pitkä joki, jota pidetään maailman pisimpänä jokena.
Karnakin temppeli ja Niili · Muinainen Egypti ja Niili ·
Obeliski
Concorden aukiolla Obeliski on pohjaltaan nelikulmainen ja ylöspäin kapeneva pylväs, jonka huippu eli pyramidion on pyramidin muotoinen.
Karnakin temppeli ja Obeliski · Muinainen Egypti ja Obeliski ·
Ptah
Ptah oli yksi muinaisessa Egyptissä palvotuista jumalista.
Karnakin temppeli ja Ptah · Muinainen Egypti ja Ptah ·
Ramses II
Ramses II (myös Ramses Suuri, joskus myös Ramesses, ’Ra-jumalasta syntynyt’) oli Egyptiä 19. dynastian aikaan vuosina 1279–1213 eaa. hallinnut faarao.
Karnakin temppeli ja Ramses II · Muinainen Egypti ja Ramses II ·
Seti I
Seti I (Nimi myös muodossa Sethos IOtavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl, Otava. Keuruu 1982. ISBN 951-1-06987-X. Sivu 122.) oli Egyptin 19. dynastian faarao vuosina 1294–1279 eaa.
Karnakin temppeli ja Seti I · Muinainen Egypti ja Seti I ·
Sfinksi
Naiskasvoinen sfinksi Belvederen puutarhassa Wienissä. Sfinksi (’kuristaja’) on taiteessa ja mytologiassa kuvattu ihmispäinen symbolieläin, jolla oli leijonan ruumis ja joskus myös siivet.
Karnakin temppeli ja Sfinksi · Muinainen Egypti ja Sfinksi ·
Steela
Steela muinaisesta Egyptistä Steela (kreik. στήλη) tarkoittaa vapaasti pystyssä seisovaa monumenttia.
Karnakin temppeli ja Steela · Muinainen Egypti ja Steela ·
Thutmosis III
Thutmosis III:tta esittävä patsas Thutmosis III (nimi myös muodossa Menheperra Tuthmosis III) oli muinaisen Egyptin Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1479–1425 eaa.
Karnakin temppeli ja Thutmosis III · Muinainen Egypti ja Thutmosis III ·
Uusi valtakunta
Tutankhamonin kuolinnaamio. Uudella valtakunnalla tarkoitetaan historioitsija Manethon (270 eaa.) laatimassa luokittelussa muinaisen Egyptin 18.–20.
Karnakin temppeli ja Uusi valtakunta · Muinainen Egypti ja Uusi valtakunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti
- Mitä heillä on yhteistä Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti
- Yhtäläisyyksiä Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti
Vertailu Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti
Karnakin temppeli on 34 suhteet, kun taas Muinainen Egypti on 311. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 6.38% = 22 / (34 + 311).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
