Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala
Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala on 53 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Etelä-Karjalan maakunta, Hietajärvi (Suomussalmi), Ilomantsi, Impilahti, Itä-Karjala, Itämerensuomalaiset kielet, Jyskyjärvi, Kaakkoismurteet, Karjalan tasavalta, Kieretti, Kiestinki, Kontokki, Korpiselkä, Kuhmo, Kuivajärvi (Suomussalmi), Latinalaiset aakkoset, Livvinkarjala, Lyydin kieli, Maksatiha, Mäntyselkä, Muinaiskarjalan kieli, Oulanka, Paanajärvi, Paatene, Pistojärvi, Pohjois-Karjalan maakunta, Porajärvi, Raja-Karjala, Rameški, Repola, ..., Rukajärvi, Suikujärvi, Suistamo, Suojärvi, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, Suomi, Suomussalmi, Tihvinä, Tolmatši, Tunkua, Tverin alue, Tverin Karjala, Tverinkarjalaiset, Uhtua, Uralilaiset kielet, Usmana, Valdai, Vesjegonsk, Vitsataipale, Vuokkiniemi. Laajenna indeksi (23 lisää) »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Etelä-Karjalan maakunta ja Karjalan kieli · Etelä-Karjalan maakunta ja Varsinaiskarjala ·
Hietajärvi (Suomussalmi)
Hietajärvi on kylä Suomussalmen kunnassa aivan itärajan tuntumassa.
Hietajärvi (Suomussalmi) ja Karjalan kieli · Hietajärvi (Suomussalmi) ja Varsinaiskarjala ·
Ilomantsi
Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa Pyhän profeetta Elian kirkko Ilomantsi (karjalaksi Il'manči tai Ilomančči) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Ilomantsi ja Karjalan kieli · Ilomantsi ja Varsinaiskarjala ·
Impilahti
Impilahden perinnevaakuna. Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Impilahti ja Karjalan kieli · Impilahti ja Varsinaiskarjala ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Karjalan kieli · Itä-Karjala ja Varsinaiskarjala ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Karjalan kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Varsinaiskarjala ·
Jyskyjärvi
Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla. Jyskyjärvi on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) Kalevalan kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Jyskyjärvi ja Karjalan kieli · Jyskyjärvi ja Varsinaiskarjala ·
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli · Kaakkoismurteet ja Varsinaiskarjala ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalan kieli ja Karjalan tasavalta · Karjalan tasavalta ja Varsinaiskarjala ·
Kieretti
Kieretti on entinen kylä, kaupunkimainen taajama ja rautatieasema Karjalan tasavallan Louhen piirin Plotinan kunnassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Kieretti · Kieretti ja Varsinaiskarjala ·
Kiestinki
Kiestinki on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Kiestinki · Kiestinki ja Varsinaiskarjala ·
Kontokki
Kontokki on entinen kunta ja kylä Vienan Karjalan lounaiskulmassa Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Kontokki · Kontokki ja Varsinaiskarjala ·
Korpiselkä
Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.
Karjalan kieli ja Korpiselkä · Korpiselkä ja Varsinaiskarjala ·
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Karjalan kieli ja Kuhmo · Kuhmo ja Varsinaiskarjala ·
Kuivajärvi (Suomussalmi)
Kuivajärvi on kylä Kainuun Suomussalmella, Vuokin alueella kunnan kaakkoisosassa, samannimisen järven rannalla.
Karjalan kieli ja Kuivajärvi (Suomussalmi) · Kuivajärvi (Suomussalmi) ja Varsinaiskarjala ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Karjalan kieli ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Varsinaiskarjala ·
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Karjalan kieli ja Livvinkarjala · Livvinkarjala ja Varsinaiskarjala ·
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Karjalan kieli ja Lyydin kieli · Lyydin kieli ja Varsinaiskarjala ·
Maksatiha
Maksatiha on kaupunkimainen taajama Tverin alueella Venäjällä.
Karjalan kieli ja Maksatiha · Maksatiha ja Varsinaiskarjala ·
Mäntyselkä
Mäntyselkä on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tšopinan kunnassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Mäntyselkä · Mäntyselkä ja Varsinaiskarjala ·
Muinaiskarjalan kieli
Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.
Karjalan kieli ja Muinaiskarjalan kieli · Muinaiskarjalan kieli ja Varsinaiskarjala ·
Oulanka
Oulanka (paikallinen muoto Oulunka, myös Oulangansuu, Oulungansuu) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Oulanka · Oulanka ja Varsinaiskarjala ·
Paanajärvi
Paanajärvi (vienankarj. Puanajärvi) on kylä sekä entinen kunta ja entinen kylähallintoalue Karjalan tasavallassa Vienan Kemijoen varrella.
Karjalan kieli ja Paanajärvi · Paanajärvi ja Varsinaiskarjala ·
Paatene
Paatenen kunta Karhumäen piirin kartalla. Paatene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Karjalan kieli ja Paatene · Paatene ja Varsinaiskarjala ·
Pistojärvi
Pistojärvi on asutus (ven. posjolok) Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa.
Karjalan kieli ja Pistojärvi · Pistojärvi ja Varsinaiskarjala ·
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Karjalan kieli ja Pohjois-Karjalan maakunta · Pohjois-Karjalan maakunta ja Varsinaiskarjala ·
Porajärvi
Porajärvi on.
Karjalan kieli ja Porajärvi · Porajärvi ja Varsinaiskarjala ·
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Karjalan kieli ja Raja-Karjala · Raja-Karjala ja Varsinaiskarjala ·
Rameški
Rameški on kaupunkimainen taajama Tverin alueella Venäjällä.
Karjalan kieli ja Rameški · Rameški ja Varsinaiskarjala ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Karjalan kieli ja Repola · Repola ja Varsinaiskarjala ·
Rukajärvi
Rukajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Rukajärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Karjalan kieli ja Rukajärvi · Rukajärvi ja Varsinaiskarjala ·
Suikujärvi
Suikujärvi on kylä ja entinen volosti Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Suikujärvi · Suikujärvi ja Varsinaiskarjala ·
Suistamo
Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Karjalan kieli ja Suistamo · Suistamo ja Varsinaiskarjala ·
Suojärvi
Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Karjalan kieli ja Suojärvi · Suojärvi ja Varsinaiskarjala ·
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Karjalan kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Suomalais-permiläiset kielet ja Varsinaiskarjala ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Karjalan kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Varsinaiskarjala ·
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Karjalan kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Suomalais-volgalaiset kielet ja Varsinaiskarjala ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Karjalan kieli ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Varsinaiskarjala ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Karjalan kieli ja Suomi · Suomi ja Varsinaiskarjala ·
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Karjalan kieli ja Suomussalmi · Suomussalmi ja Varsinaiskarjala ·
Tihvinä
Tihvinä on kaupunki Leningradin alueen Tihvinän piirissä Venäjällä.
Karjalan kieli ja Tihvinä · Tihvinä ja Varsinaiskarjala ·
Tolmatši
Tolmatši (karjalaksi Tolmačču, kieli- ja kansatieteellisessä kirjallisuudessa on käytetty myös muotoa Tolmatšu) on kylä ja maalaiskunta Tverin alueen Lihoslavlin piirissä Venäjällä.
Karjalan kieli ja Tolmatši · Tolmatši ja Varsinaiskarjala ·
Tunkua
Tunkua on kylä ja entinen volosti Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Tunkua · Tunkua ja Varsinaiskarjala ·
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Karjalan kieli ja Tverin alue · Tverin alue ja Varsinaiskarjala ·
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Karjalan kieli ja Tverin Karjala · Tverin Karjala ja Varsinaiskarjala ·
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.
Karjalan kieli ja Tverinkarjalaiset · Tverinkarjalaiset ja Varsinaiskarjala ·
Uhtua
Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Uhtua · Uhtua ja Varsinaiskarjala ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Varsinaiskarjala ·
Usmana
Usmana (myös Usmanala,, vienankarj. Ušmana) on entinen kunta ja kylä Vienassa Kemijoen varressa Kemin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Usmana · Usmana ja Varsinaiskarjala ·
Valdai
Valdai on kaupunki, kaupunkikunta ja Valdain piirin hallinnollinen keskus Venäjällä Novgorodin alueella.
Karjalan kieli ja Valdai · Valdai ja Varsinaiskarjala ·
Vesjegonsk
Vesjegonsk on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Karjalan kieli ja Vesjegonsk · Varsinaiskarjala ja Vesjegonsk ·
Vitsataipale
Vitsataipale (myös Vitsakylä,, Вичаны, Vitšany) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Vitsataipale · Varsinaiskarjala ja Vitsataipale ·
Vuokkiniemi
Vuokkiniemi vuonna 2005 Vuokkiniemi on entinen kunta Vienan Karjalassa, nykyisin kylähallinto ja sen keskuskylä Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Karjalan kieli ja Vuokkiniemi · Varsinaiskarjala ja Vuokkiniemi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala
- Mitä heillä on yhteistä Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala
- Yhtäläisyyksiä Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala
Vertailu Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala
Karjalan kieli on 162 suhteet, kun taas Varsinaiskarjala on 63. niillä on yhteistä 53, Jaccard'in indeksi on 23.56% = 53 / (162 + 63).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
