Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset
Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset on 25 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, Anneli Sarhimaa, Hietajärvi (Suomussalmi), Ilomantsi, Jatkosota, Kaakkoismurteet, Karjalaiset (kansa), Karjalan Liitto, Kuivajärvi (Suomussalmi), Liperi, Livvinkarjala, Neuvostoliitto, Oulun lääni, Raja-Karjala, Rimpi (Kuhmo), Saamelaiskielet, Suomalaiset, Suomen kieli, Suomi, Talvisota, Tverin Karjala, Varsinaiskarjala, Venäjä, Vienan Karjala, Viinijärvi.
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja
Vaaleanvihreällä valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet peruskirjan; Tummanvihreällä — valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimusta; Harmaalla — valtiot, jotka eivät kuulu Euroopan neuvostoon Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, myös Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on hyväksytty Strasbourgissa 5 marraskuuta 1992.
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja ja Karjalan kieli · Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja ja Suomen karjalankieliset ·
Anneli Sarhimaa
Anneli Sarhimaa (s. 1962 Lappeenranta) on kielitieteen professori.
Anneli Sarhimaa ja Karjalan kieli · Anneli Sarhimaa ja Suomen karjalankieliset ·
Hietajärvi (Suomussalmi)
Hietajärvi on kylä Suomussalmen kunnassa aivan itärajan tuntumassa.
Hietajärvi (Suomussalmi) ja Karjalan kieli · Hietajärvi (Suomussalmi) ja Suomen karjalankieliset ·
Ilomantsi
Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa Pyhän profeetta Elian kirkko Ilomantsi (karjalaksi Il'manči tai Ilomančči) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Ilomantsi ja Karjalan kieli · Ilomantsi ja Suomen karjalankieliset ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Karjalan kieli · Jatkosota ja Suomen karjalankieliset ·
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli · Kaakkoismurteet ja Suomen karjalankieliset ·
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Karjalaiset (kansa) ja Karjalan kieli · Karjalaiset (kansa) ja Suomen karjalankieliset ·
Karjalan Liitto
Karjalan Liiton käyttämä lippu, jossa kuvattuna Karjalan vaakuna karjalaisten perinteisillä puna-mustilla väreillä. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.
Karjalan Liitto ja Karjalan kieli · Karjalan Liitto ja Suomen karjalankieliset ·
Kuivajärvi (Suomussalmi)
Kuivajärvi on kylä Kainuun Suomussalmella, Vuokin alueella kunnan kaakkoisosassa, samannimisen järven rannalla.
Karjalan kieli ja Kuivajärvi (Suomussalmi) · Kuivajärvi (Suomussalmi) ja Suomen karjalankieliset ·
Liperi
Liperi on.
Karjalan kieli ja Liperi · Liperi ja Suomen karjalankieliset ·
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Karjalan kieli ja Livvinkarjala · Livvinkarjala ja Suomen karjalankieliset ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Karjalan kieli ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Suomen karjalankieliset ·
Oulun lääni
Oulun lääninhallitus ja maaherran virka-asunto Oulun läänin kartta vuodelta 1795 Oulun lääni oli vuodesta 1775 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.
Karjalan kieli ja Oulun lääni · Oulun lääni ja Suomen karjalankieliset ·
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Karjalan kieli ja Raja-Karjala · Raja-Karjala ja Suomen karjalankieliset ·
Rimpi (Kuhmo)
Rimpi eli Rimminkylä on muutamien talojen asutus Kuhmossa Änättijärven itärannalla ja Rimminvaaran laella.
Karjalan kieli ja Rimpi (Kuhmo) · Rimpi (Kuhmo) ja Suomen karjalankieliset ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Karjalan kieli ja Saamelaiskielet · Saamelaiskielet ja Suomen karjalankieliset ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Karjalan kieli ja Suomalaiset · Suomalaiset ja Suomen karjalankieliset ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Karjalan kieli ja Suomen kieli · Suomen karjalankieliset ja Suomen kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Karjalan kieli ja Suomi · Suomen karjalankieliset ja Suomi ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Karjalan kieli ja Talvisota · Suomen karjalankieliset ja Talvisota ·
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Karjalan kieli ja Tverin Karjala · Suomen karjalankieliset ja Tverin Karjala ·
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala · Suomen karjalankieliset ja Varsinaiskarjala ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Karjalan kieli ja Venäjä · Suomen karjalankieliset ja Venäjä ·
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Karjalan kieli ja Vienan Karjala · Suomen karjalankieliset ja Vienan Karjala ·
Viinijärvi
Taipaleenjoki virtaa taajaman läpi. Viinijärvi on taajama Liperin kunnassa Pohjois-Karjalassa, samannimisen järven etelärannalla.
Karjalan kieli ja Viinijärvi · Suomen karjalankieliset ja Viinijärvi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset
- Mitä heillä on yhteistä Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset
- Yhtäläisyyksiä Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset
Vertailu Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset
Karjalan kieli on 162 suhteet, kun taas Suomen karjalankieliset on 59. niillä on yhteistä 25, Jaccard'in indeksi on 11.31% = 25 / (162 + 59).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
