Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
77 suhteet: Äyräpää, Etelä-Karjalan maakunta, Etninen ryhmä, Evakuointi, Hautajaiset, Hämäläiset, Heikki Ylikangas, Heimo (kansatiede), Inkeroisen kieli, Itä-Karjala, Itämerensuomalaiset kansat, Itämurteet, J. V. Snellman, Jääski, Kaakkoismurteet, Kainuun maakunta, Karjala, Karjalaiset (kansa), Karjalan historia, Karjalan historiallinen maakunta, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Karjalan väestömuutos 1600-luvulla, Karjalankannas, Karjalanpohja, Käkisalmen lääni, Keskiaika, Kuhmo, Kukkavihko, Kuopion lääni, Laatokka, Leningradin alue, Livvinkarjala, Luettelo tunnetuista karjalaisista, Luovutettu Karjala, Luovutetut alueet, Luterilaisuus, Lyydin kieli, Muinaiskarjalan kieli, Murmanskin alue, Murre, Novgorod, Novgorodin tasavalta, Ortodoksinen kirkko, Parikkala, Pähkinäsaaren rauha, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Raja-Karjala, Ruotsi, ..., Saaga, Savilahti, Savo, Savolaiset, Savolaismurteet, Siirtoväki, Stereotyyppi, Suomalaiset, Suomalaiset heimot, Suomen historialliset maakunnat, Suomen ja Venäjän raja, Suomen karjalankieliset, Suomen kieli, Suomi, Suomussalmi, Toinen maailmansota, Tverin alue, Tverin Karjala, Varsinaiskarjala, Vienan runokylät, Vienanmeri, Viikinkiaika, Viipuri, Viipurin lääni, Viipurinlahti, Volga, Zachris Topelius. Laajenna indeksi (27 lisää) »
Äyräpää
Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalaiset ja Äyräpää · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Karjalaiset ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Uusi!!: Karjalaiset ja Etninen ryhmä · Katso lisää »
Evakuointi
Texasissa. Kuvassa ihmisiä ohjataan pois hurrikaanin tieltä moottoritietä pitkin. Evakuointi on viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle, sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuointitilanteessa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Evakuointi · Katso lisää »
Hautajaiset
Kuva Hugh Trenchardin hautajaisista Westminster Abbeyssä vuonna 1956. Hautajaiset ovat ihmisen tai ihmisten kuoleman vuoksi vietettävä juhlameno, joka järjestetään hautauksen yhteydessä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Hautajaiset · Katso lisää »
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Uusi!!: Karjalaiset ja Hämäläiset · Katso lisää »
Heikki Ylikangas
Heikki Ylikangas (s. 6. marraskuuta 1937 Ylihärmä) on suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori.
Uusi!!: Karjalaiset ja Heikki Ylikangas · Katso lisää »
Heimo (kansatiede)
Heimo on ryhmä sukuja tai klaaneja, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri.
Uusi!!: Karjalaiset ja Heimo (kansatiede) · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Karjalaiset ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Karjalaiset ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämurteet
Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.
Uusi!!: Karjalaiset ja Itämurteet · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Karjalaiset ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jääski
Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Jääski · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjala · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan historia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalan historia · Katso lisää »
Karjalan historiallinen maakunta
Karjala on Suomen itäisin historiallinen maakunta.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalan historiallinen maakunta · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalan väestömuutos 1600-luvulla
Väritetyt alueet kuuluivat Ruotsille vuonna 1658: Käkisalmen lääni väritetty tummanvihreällä. Karjalan väestömuutos 1600-luvulla tapahtui Ruotsin saatua Stolbovan rauhassa 1617 alueikseen muun muassa koko Käkisalmen läänin.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalan väestömuutos 1600-luvulla · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalankannas · Katso lisää »
Karjalanpohja
Karjalanpohja (muinaisnorjaksi Karjálabotnar tai Kirjálabotnar) on tarunhohtoisen skandinaavikuningas Ívarr Laajamielisen (isl. Ívarr inn víðfaðmi) kuolinpaikaksi muinaisislanninkielisessä tekstissä Sögubrot af nokkrum fornkonungum mainittu paikka.
Uusi!!: Karjalaiset ja Karjalanpohja · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Karjalaiset ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Karjalaiset ja Keskiaika · Katso lisää »
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Kuhmo · Katso lisää »
Kukkavihko
Kukkavihko on kukkien asettelun termi, joka kuvaa suurta kukkakimppua, jota ei ole tarkoitus pitää maljakossa vaan jonkin paikan koristeena.
Uusi!!: Karjalaiset ja Kukkavihko · Katso lisää »
Kuopion lääni
Kuopion lääni oli vuosina 1831–1997 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Karjalaiset ja Kuopion lääni · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Karjalaiset ja Laatokka · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Karjalaiset ja Leningradin alue · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Karjalaiset ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Luettelo tunnetuista karjalaisista
Tämä luettelo tunnetuista karjalaisista luettelee ihmisiä Karjalan tasavallasta, suomenkarjalaisia ja muita karjalais-sukuisia.
Uusi!!: Karjalaiset ja Luettelo tunnetuista karjalaisista · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Karjalaiset ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Karjalaiset ja Luovutetut alueet · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Karjalaiset ja Lyydin kieli · Katso lisää »
Muinaiskarjalan kieli
Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.
Uusi!!: Karjalaiset ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Murmanskin alue · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Karjalaiset ja Murre · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Novgorod · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Karjalaiset ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Karjalaiset ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Parikkala
Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Parikkala · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Karjalaiset ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Uusi!!: Karjalaiset ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Ruotsi · Katso lisää »
Saaga
''Poltetun Njállin saaga'' noin vuodelta 1350 peräisin olevassa ''Möðruvallabók''-käsikirjoituksessa (AM 132 folio 13r). Saagat ovat pääosin Islannissa 1100–1400-luvuilla kirjoitettuja, anonyymejä kansankielisiä kaunokirjallisia proosakertomuksia, joissa kuvataan muun muassa Islannin asuttamista, skandinaavisia kuninkaita ja islantilaisia piispoja, sukuriitoja, viikinkiretkiä, muinaisia sankareita, keskiaikaisia ritareita sekä kristittyjä pyhimyksiä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Saaga · Katso lisää »
Savilahti
Savilahti, myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Savilahti · Katso lisää »
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Savo · Katso lisää »
Savolaiset
Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.
Uusi!!: Karjalaiset ja Savolaiset · Katso lisää »
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Uusi!!: Karjalaiset ja Savolaismurteet · Katso lisää »
Siirtoväki
Evakkoja siirtymässä luovutetusta Karjalasta jäljelle jääneen Suomen alueelle talvisodan päätyttyä. Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta, jatkosodan jälkeen samoilta alueilta sekä koko Petsamosta ja Porkkalan vuokra-alueelta, vuonna 1947 Jäniskosken–Niskakosken alueelta evakuoituja henkilöitä, evakkoja, jotka viimeistään jatkosodan päätyttyä oli ryhdyttävä asuttamaan pysyvästi Suomen uuden rajan sisäpuolelle.
Uusi!!: Karjalaiset ja Siirtoväki · Katso lisää »
Stereotyyppi
Kansallisia stereotyyppejä ulostustapoihin liittyen vuodelta 1796. Stereotyyppi on jotain joukkoa, tavallisimmin ihmisryhmää, koskeva kaavamainen ja yleistävä näkemys.
Uusi!!: Karjalaiset ja Stereotyyppi · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomalaiset heimot
Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostuivat suomalaiset.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomalaiset heimot · Katso lisää »
Suomen historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat on Suomessa yleensä määritelty Ruotsin valtakunnan hallintoalueina myöhäiskeskiajalla olleiden linnaläänien mukaan; tätä kantaa ovat edustaneet esimerkiksi historioitsijat Eino Jutikkala ja Kauko Pirinen.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomen historialliset maakunnat · Katso lisää »
Suomen ja Venäjän raja
Jonotusta vuonna 2008 Nuijamaan raja-asemalle. Rajavyöhykkeestä varoittavat kyltit Kuusamon Paljakassa. Suomen ja Venäjän raja (yleiskielessä Suomen itäraja) on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomen ja Venäjän raja · Katso lisää »
Suomen karjalankieliset
Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomi · Katso lisää »
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Karjalaiset ja Suomussalmi · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Karjalaiset ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Uusi!!: Karjalaiset ja Tverin alue · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Karjalaiset ja Tverin Karjala · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Karjalaiset ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Vienan runokylät
Vuokkiniemi vuonna 2005 Venehjärveä vuonna 2007 Paanajärveä vuonna 2007 Vienan runokylistä kerättiin aikoinaan suurin osa siitä suomalais-karjalaisesta kansanrunoaineistosta, josta koottiin Kalevala.
Uusi!!: Karjalaiset ja Vienan runokylät · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Karjalaiset ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Uusi!!: Karjalaiset ja Viikinkiaika · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Karjalaiset ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Karjalaiset ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Viipurinlahti
Viipurinlahti Viipurinlahti yhdistää Saimaan kanavan Suomenlahteen. Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.
Uusi!!: Karjalaiset ja Viipurinlahti · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Karjalaiset ja Volga · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Karjalaiset ja Zachris Topelius · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Länsikarjala, Suomen karjalaiset.
