Sisällysluettelo
266 suhteet: Aakkoslaji, Aari, Absoluuttinen nollapiste, Absorboitunut annos, Admittanssi, Aika, Ainemäärä, Alkeisvaraus, Aluevesi, Ampeeri, Ampeeritunti, Aste, Astronominen yksikkö, Atomimassayksikkö, Atto, Avaruuskulma, Avogadron vakio, Baari, Becquerel, Biljoona, Blaise Pascal, Boltzmannin vakio, Brittiläinen yksikköjärjestelmä, Bureau International des Poids et Mesures, Carl Friedrich Gauss, Celsiusaste, Cesium, Cgs-järjestelmä, Coulombi, Deka, Desi, Desibeli, Desimaaliluku, Eksa, Ekvivalenttiannos, Elektrolyysi, Elektronikuori, Elektronivoltti, Elohopeamillimetri, Energia, Energiatiheys, Englannin kieli, Erisnimi, Euroopan unioni, Faradi, Femto, Fonologia, Giga, Giovanni Giorgi, Gray, ... Laajenna indeksi (216 lisää) »
- Yksikköjärjestelmät
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Aakkoslaji
Aari
Aari (’pinta-ala’, tunnus a) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan sata neliömetriä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Aari
Absoluuttinen nollapiste
Absoluuttinen nollapiste on aineen lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Absoluuttinen nollapiste
Absorboitunut annos
Absorboitunut annos (tunnus D) on fysikaalinen suure, joka kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa todellista säteilyannosta kohdeaineessa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Absorboitunut annos
Admittanssi
Sähköistä vaihtovirtajohtavuutta nimitetään admittanssiksi (tunnus Y).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Admittanssi
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Aika
Ainemäärä
Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ainemäärä
Alkeisvaraus
Alkeisvaraus (e tai q) on luonnonvakio, joka vastaa yksittäisen protonin varausta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Alkeisvaraus
Aluevesi
Aluevesi on vesialue, joka muodostaa osan valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Aluevesi
Ampeeri
Yleismittaria voidaan käyttää sähkövirran mittaukseen. Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle, joka on yksi perussuureista.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ampeeri
Ampeeritunti
Ampeeritunti (tunnus Ah, A·h tai A h) on sähkövaraus, jonka ampeerin sähkövirta kuljettaa tunnin aikana.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ampeeritunti
Aste
Kulmamitta Kulmia Astelevy, jossa on myös radiaanit merkittynä asteiden rinnalle. Aste (tunnus °) on tasokulman mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Aste
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Astronominen yksikkö
Atomimassayksikkö
Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Atomimassayksikkö
Atto
Atto (tunnus a) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa triljoonasosaa (10−18).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Atto
Avaruuskulma
Avaruuskulma (tunnus &Omega) on kolmiulotteinen kulmasuure, joka mittaa sitä, kuinka suurena havaitsija näkee tarkasteltavan kohteen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Avaruuskulma
Avogadron vakio
Amadeo Avogadro (ennen vuotta 1856). Avogadron vakio (tunnus NA) on fysiikassa ja kemiassa käytetty vakio, joka ilmoittaa moolissa ainetta olevien hiukkasten lukumäärän.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Avogadron vakio
Baari
Baari (tunnus bar) on paineen yksikkö, jota usein käytetään ilmoitettaessa nesteen ja kaasun painetta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Baari
Becquerel
Becquerel (tunnus Bq, lausutaan) on SI-järjestelmän mukainen (säteilyn) aktiivisuuden yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Becquerel
Biljoona
Biljoona on miljoona miljoonaa eli tuhat miljardia eli miljoonan toinen potenssi: (106)2.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Biljoona
Blaise Pascal
Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Blaise Pascal
Boltzmannin vakio
Boltzmannin vakio (k tai kB) on fysiikan vakio, joka suhteuttaa lämpötilan energiaan molekyyliä kohti.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Boltzmannin vakio
Brittiläinen yksikköjärjestelmä
Brittiläinen yksikköjärjestelmä on Isossa-Britanniassa ja monissa muissa kansainyhteisön maissa vanhastaan käytössä ollut mittayksikköjärjestelmä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Brittiläinen yksikköjärjestelmä
Bureau International des Poids et Mesures
Bureau international des poids et mesures, lyh.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Bureau International des Poids et Mesures
Carl Friedrich Gauss
Johann Carl Friedrich Gauss FRS (30. huhtikuuta 1777 Braunschweig – 23. helmikuuta 1855 Göttingen) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Carl Friedrich Gauss
Celsiusaste
Lämpömittari celsius- ja fahrenheitasteikoilla. Celsiusaste (yksikön tunnus °C, yksikön nimen kirjoitusasu ”celsiusaste”, yleiskielessä ”aste”) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan johdannaisyksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Celsiusaste
Cesium
alt.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Cesium
Cgs-järjestelmä
Cgs-järjestelmä on mittayksikköjärjestelmä, jota on käytetty tekniikassa 1800-luvun loppupuolelta 1950-luvulle ja eräillä tieteen aloilla vielä senkin jälkeen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Cgs-järjestelmä
Coulombi
Coulombi (tunnus C, äännetään) on varaus, jonka yhden ampeerin sähkövirta kuljettaa sekunnin aikana.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Coulombi
Deka
Deka tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Deka
Desi
Desi (tunnus d) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa kymmenesosaa (1/10 eli 0,1 eli 10-1).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Desi
Desibeli
Desibeli (tunnus dB) on dimensioton yksikkö, joka vertailee tehosuureiden suhteita logaritmisella asteikolla.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Desibeli
Desimaaliluku
Desimaaliluvut ovat kymmenjärjestelmään perustuva tapa merkitä reaalilukuja tai niiden likiarvoja.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Desimaaliluku
Eksa
Eksa (tunnus E) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa triljoonakertaista (1018).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Eksa
Ekvivalenttiannos
Ekvivalenttiannos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa säteilyannosta ja nimenomaan sen biologista vaikutusta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ekvivalenttiannos
Elektrolyysi
Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Elektrolyysi
Elektronikuori
Kuvassa on barium-atomi. Kuvassa on kuusi elektronikuorta. Kvanttimekaniikassa elektronikuori eli pääenergiataso on ryhmä atomiorbitaaleja, joilla on sama pääkvanttiluku n. Elektronikuorimallilla voidaan kuvata elektronien keskimääräistä sijaintia atomiytimen ympärillä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Elektronikuori
Elektronivoltti
Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Elektronivoltti
Elohopeamillimetri
Elohopeamillimetri eli millimetri elohopeapatsasta (tunnus mmHg) on vanha paineen yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Elohopeamillimetri
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Energia
Energiatiheys
Eräiden polttoaineiden ja energiavarastojen energiatiheydet massan ja tilavuuden suhteen Energiatiheys mittaa tiettyyn systeemiin tai tilavuuteen varastoituneen energian suuruutta tilavuusyksikköä tai massayksikköä kohden.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Energiatiheys
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Englannin kieli
Erisnimi
Erisnimi eli propri on nimisana, jolla yksilöidään jokin kohde erotukseksi muista vastaavaan luokkaan tai lajiin kuuluvista jäsenistä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Erisnimi
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Euroopan unioni
Faradi
Faradi (tunnus F) on SI-järjestelmän kapasitanssin yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Faradi
Femto
Femto (tunnus f) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannesbiljoonasosaa (10-15).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Femto
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Fonologia
Giga
Giga (tunnus G) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa miljardikertaista (109).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Giga
Giovanni Giorgi
Giovanni Giorgi (s. 27. marraskuuta 1871, Lucca, k. 19. elokuuta 1950 Castiglioncello) oli italialainen sähköinsinööri, joka laati Giorgin yksikköjärjestelmän, nykyisen kansainvälisen yksikköjärjestelmän eli SI-järjestelmän edeltäjän.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Giovanni Giorgi
Gray
Gray (tunnus Gy, lausutaan) on SI-järjestelmän mukainen absorboituneen annoksen yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Gray
Höyrystymislämpö
Höyrystymislämpö (tunnus Qh) on fysikaalinen suure.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Höyrystymislämpö
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Hehtaari
Henry
Henry (tunnus H) on SI-järjestelmän induktanssin yksikkö (1 H.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Henry
Hertsi
Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Hertsi
Hevosvoima
Hevosvoima (lyhenne hv,, hp) on tehon yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Hevosvoima
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Hiili
Hitausmomentti
Vauhtipyörissä on suuri hitausmomentti, mikä tasaa koneen epätasaista käyntiä. Hitausmomentti eli inertiamomentti (tunnus J tai I) vastaa pyörivässä liikkeessä etenemisliikkeen massaa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Hitausmomentti
Impedanssi
Impedanssi (tunnus Z) on sähköopissa suure, joka kuvaa virtapiirin vaihtovirralle aiheuttamaa vastusta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Impedanssi
Impulssi
Impulssi (tunnus \mathbf) on mekaniikassa suure, joka kuvaa voiman vaikutusta sen vaikutusajan yli.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Impulssi
Induktanssi
Induktanssi (itseinduktanssi, tunnus L) kuvaa kelan, käämin tai muun yleisen johdinsilmukan kykyä vastustaa sen läpi kulkevan sähkövirran muutosta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Induktanssi
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Inessiivi
Iridium
Iridium (sanasta iris, ’sateenkaari’) on raskas, hauras valkoinen metalli, jonka kemiallinen merkki on Ir.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Iridium
Jaardi
Jaardi (engl. yard, lyhenne yd) on perinteinen brittiläinen pituuden mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jaardi
Jalka (mittayksikkö)
Yksi jalka on 0,3048 metriä. Jalka (tunnus ft,, monikossa feet) on pituuden mittayksikkö, jonka pituus on kaksitoista tuumaa eli 0,3048 metriä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jalka (mittayksikkö)
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja James Clerk Maxwell
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jännite
Jännitys
Jännitys (tunnus s tai σ) ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa voimaa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jännitys
Jäyhyysmomentti
Jäyhyysmomentti (jäyhyys, neliömomentti, tasapinnan hitausmomentti, tunnus I) on lujuusopin suure, jonka SI-järjestelmän mukainen yksikkö on m4.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jäyhyysmomentti
Johdannaissuure
Johdannaissuure on suure, eli jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joka voidaan määritellä perussuureiden yksinkertaisten laskutoimitusten kuten tulon, osamäärän ja murtopotenssien avulla.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Johdannaissuure
Jokto
Jokto (tunnus y) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa kvadriljoonasosaa (10-24).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jokto
Jotta (SI-järjestelmä)
Jotta (tunnus Y) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa kvadriljoonakertaista (1024).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jotta (SI-järjestelmä)
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Joule
Jousivakio
Jousi Jousivakio on suure, (symboli k, yksikkö N/m), joka kertoo jousen jäykkyyden, eli kuinka vahvasti se pyrkii palautumaan tasapainoasemaansa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Jousivakio
Kaksoispiste
Kaksoispiste on typografinen välimerkki, joka toimii erottimena useissa kirjoitetuissa kielissä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kaksoispiste
Kandela
Kandela (yksikön tunnus cd) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö perussuureelle valovoima, jota nimitetään myös valon intensiteetiksi ja valon voimakkuudeksi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kandela
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
Kapasitanssi
218x218px Kapasitanssi C on sähköstatiikkaan liittyvä suure, joka kertoo systeemiin varastoituneen sähkövarauksen Q suhteen systeemin kahden osan väliseen sähköiseen potentiaalieroon U, eli C on Q/U.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kapasitanssi
Katal
Katal (tunnus: kat) on katalyyttisen aktiivisuuden mittayksikkö SI-järjestelmässä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Katal
Katalyyttinen aktiivisuus
Katalyyttinen aktiivisuus on suure, joka ilmaisee katalyytin vaikutuksen kemiallisen reaktion nopeuteen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Katalyyttinen aktiivisuus
Käämivuo
Käämivuo tarkoittaa käämin läpi virtaavaa kokonaismagneettivuota.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Käämivuo
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kelvin
Kerma (suure)
Kerma (lyhennesana,; tunnus K) on säteilyenergian muuntumiseen liittyvä fysikaalinen suure, josta käytetään myös nimitystä ilmakerma.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kerma (suure)
Keskinäisinduktanssi
Keskinäisinduktanssi (tunnus M) on sähkömagnetiikassa suure, joka mittaa kahden johtimen, esimerkiksi kahden johdon tai kelan, välisen magneettisen vuorovaikutuksen voimakkuutta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Keskinäisinduktanssi
Kielitoimisto
Kielitoimisto on yleisessä käytössä oleva nimitys Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastolle, jonka tehtävänä on huolehtia suomen kielen huollosta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kielitoimisto
Kierrostaajuus
Kierrostaajuus eli pyörähdystaajuus eli pyörimisnopeus, joskus myös kierrosnopeus tai kierrosluku (tunnus n) on suure, joka ilmoittaa, montako kierrosta jokin kappale pyörähtää akselinsa ympäri aikayksikössä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kierrostaajuus
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kiihtyvyys
Kilo
Kilo (tunnus k) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhatkertaista (103).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kilo
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kilogramma
Kilometri tunnissa
Kilometri tunnissa (tunnus km/h) on nopeuden SI-järjestelmän lisäyksiköistä johdettu yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kilometri tunnissa
Kilopondi
Kilopondi (tunnus kp) on käytöstä poistunut voiman yksikkö, johon perustui useilla teknisillä aloilla aikoinaan käytetty tekninen mittajärjestelmä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kilopondi
Kimmokerroin
Jännitys, olipa se venyttävä tai puristava, aiheuttaa vähemmän jäykässä (kuvassa punainen) kappaleessa suuremman muodonmuutoksen kuin jäykässä (kuvassa sininen). Kimmokerroin on aineen jäykkyyden mitta. Kimmokerroin eli kimmomoduuli tai Youngin moduuli on kiinteän aineen jäykkyyttä kuvaava fysikaalinen suure.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kimmokerroin
Kirjaintyyppi
Kirjaintyyppi eli fontti (myös kirjasintyyppi, kirjasinlaji tai kirjasinperhe) on yhtenäiseen asuun piirretty merkkiryhmä, joka tavallisesti koostuu kirjaimista, numeroista sekä väli- ja erikoismerkeistä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kirjaintyyppi
Kolmoispiste
Erään aineen olomuotodiagrammi. Kolmoispisteessä kolme faasirajakäyrää leikkaavat. Kolmoispiste on aineen tietyssä lämpötilassa ja paineessa tila, jossa aineen kolme olomuotoa (kiinteä, neste, kaasu) ovat tasapainossa, eli järjestelmän kaikki aine on mahdollista muuttaa kiinteäksi, nesteeksi tai kaasuksi erittäin pienellä paineen tai lämpötilan muutoksella.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kolmoispiste
Konduktanssi
Konduktanssi (tunnus G) kuvaa johtimen kykyä johtaa sähkövirtaa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Konduktanssi
Konduktiivisuus
Konduktiivisuus (tunnus &sigma) on materiaalin sähkönjohtokykyä kuvaava suure.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Konduktiivisuus
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Konsentraatio
Korkeus
Korkeus on kohteen tai välimatkan pystysuuntainen mitta pohjasta huippuun.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Korkeus
Krypton
Kryptonilla täytetty Geisslerin putki. Krypton on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Krypton
Kulma
Kulma (josta käytetään erotukseksi avaruuskulmasta myös nimitystä tasokulma) on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kulma
Kulmakiihtyvyys
Kulmakiihtyvyys (tunnus \alpha) kuvaa pyörimisliikkeessä olevan kappaleen kulmanopeuden muutosta tietyssä ajassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kulmakiihtyvyys
Kulmaminuutti
Kulmaminuutti eli minuutti (tunnus ′, yläpuolinen indeksointipilkku) on asteen kuudeskymmenesosa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kulmaminuutti
Kulmanopeus
Kulmanopeus (tunnus \omega\) on pyörivään tai kiertävään liikkeeseen liittyvä suure, joka ilmaisee kulman muutoksen aikayksikköä kohden.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kulmanopeus
Kulmasekunti
Kulmasekunti, kaarisekunti tai vain sekunti (tunnus ″, kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku) on tasokulman yksikkö (\tfrac astetta).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kulmasekunti
Kulmataajuus
Kulmataajuus (tunnus \omega\) ilmaisee, kuinka suuren kulman jokin sini-signaalin syntymistä kuvaava vektori pyörähtää aikayksikössä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kulmataajuus
Kursiivi
Adobe Arabic fontin neljä eri muotoa (Normaali, Kursiivi, Lihavoitu, Lihavoitu kursiivi) Kursiivi on vino, kaunokirjoitusta mukaileva kirjasinlaji.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kursiivi
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kuutiometri
Kvadriljoona
Kvadriljoona on miljoonan neljäs potenssi (1 000 000 000 000 000 000 000 000) eli 10^.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kvadriljoona
Kvintiljoona
Kvintiljoona on miljoonan viides potenssi eli 10^.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Kvintiljoona
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lääketiede
Lähdejännite
Lähdejännite on ideaalisen jännitelähteen napojen välinen potentiaaliero.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lähdejännite
Lämmönjohtavuus
Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämmönjohtavuus
Lämmönläpäisykerroin
Lämmönläpäisykerroin eli U-arvo, aiemmin k-arvo, (tunnus k tai U) on lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämmönläpäisykerroin
Lämmönsiirtymiskerroin
Lämmönsiirtymiskerroin (tunnus h tai α) kuvaa, miten paljon tehoa siirtyy pinta-alaa kohti, kun pinnan ja väliaineen välillä on tietty lämpötilaero.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämmönsiirtymiskerroin
Lämpöarvo
Polttoaineen, kuvan tapauksessa sokeripalan, lämpöarvon määrityksessä otetaan huomion polttoaineen massa ja sen palaessa vapautuva lämpö. Lämpöarvo (polttoarvo) ilmaisee aineen täydellisessä palamisessa kehittyvän lämpöenergiamäärän aineen massayksikköä kohden.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämpöarvo
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämpökapasiteetti
Lämpölaajeneminen
Lämpölaajeneminen tarkoittaa materiaalien laajenemista eli tilavuuden kasvamista lämpötilan noustessa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämpölaajeneminen
Lämpöresistanssi
Lämpöresistanssi eli lämpövastus tai lämmönvastus tai terminen resistanssi (tunnus Rth) kuvaa, miten paljon lämpötilaeroa tulee jossakin lämpöä johtavassa kohteessa, kun tietty lämpöteho vaikuttaa kohteen toisella puolella.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämpöresistanssi
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämpötila
Lämpövirta
Lämpövirta (tunnus H) kuvaa lämpömäärän muutosta aikayksikössä eli lämpömäärän muutosnopeutta tai lämmön virtausnopeutta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämpövirta
Lämpövuo
Lämpövuo eli lämpövirran tiheys on fysikaalinen suure, joka on lämpövirta pinta-alayksikköä kohden.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lämpövuo
Liberia
Liberian tasavalta eli Liberia on valtio Afrikan länsirannikolla.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Liberia
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Liikemäärä
Litra
Litra (tunnus l tai L) on SI-järjestelmän lisäyksikkö tilavuudelle.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Litra
Loisteho
Vaihtovirtapiireissä loisteho (tunnus Q) kuvaa jännitteen U ja sähkövirran I vaihe-erosta johtuvaa näennäistehon S ja pätötehon P vektoreiden erotusta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Loisteho
Luettelo akustiikan suureista ja yksiköistä
Tämä on luettelo akustiikan suureista ja yksiköistä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Luettelo akustiikan suureista ja yksiköistä
Luettelo sähköopin suureista ja yksiköistä
Tämä on luettelo sähköopin kansainvälisen yksikköjärjestelmän mukaisista suureista ja yksiköistä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Luettelo sähköopin suureista ja yksiköistä
Luksi
Työtilojen valaistusta mittaava luksimittari Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistusvoimakkuudelle.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Luksi
Luminanssi
Lampun valovoima (I) ja luminanssi (L) Luminanssi (tunnus L) on fotometrian suure, joka kuvaa pinnalta lähtevää valon voimakkuutta eli "pinnan kirkkautta".
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Luminanssi
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Luonnontiede
Luumen
Luumen (vanh. lumen (’valo’), tunnus lm, on SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö. Se on valon määrä, jonka valovoimaltaan kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan: tämä valon määrä lankeaa metrin päästä kartion pohjalle, jonka (pallomainen) pinta-ala on neliömetri.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Luumen
Lyhenne
Lyhenne (lyhenne lyh.) on tilan tai kirjoitusvaivan säästämiseksi käytetty lyhyempi versio jostakin sanasta tai usean sanan kokonaisuudesta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Lyhenne
Magneettikentän voimakkuus
Magneettikentän voimakkuus (tunnus H) on magnetismia kuvaava vektorisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä ampeeri per metri (A/m).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Magneettikentän voimakkuus
Magneettinen momentti
Magneettimomentti eli magneettinen (dipoli)momentti on magnetismiin liittyvä suure, jolla on merkitystä fysiikassa, tähtitieteessä, kemiassa ja sähkötekniikassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Magneettinen momentti
Magneettisen navan voimakkuus
Magneettisen navan voimakkuus p määritellään äärettömän pitkän virtajohtimen, jossa kulkee sähkövirta I, avulla seuraavasti: missä W on tehty työ, kun magneettinen napa kierretään virtajohtimen ympäri suljettua silmukkaa pitkin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Magneettisen navan voimakkuus
Magneettivuo
Magneettivuo kuvaa magneettikentän voimakkuutta havainnollistavien, kuvitteellisten kenttäviivojen kokonaismäärää tietyn pinnan läpi. Magneettivuo (tunnus Φ tai täsmällisemmin erotuksena muusta vuosta ΦB tai ΦM) on magnetismin määrää kuvaava suure, magneettivuon tiheyden vuo tietyn pinnan läpi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Magneettivuo
Magneettivuon tiheys
Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Magneettivuon tiheys
Magnetoituma
Magnetoituma on magnetismiin liittyvä suure, jolla tarkoitetaan magneetin magneettimomenttia jaettuna sen tilavuudella.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Magnetoituma
Maili
Maili on eräs etäisyyden (tai pituuden) mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Maili
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Massa
Matka
Matka voi viitata seuraaviin asioihin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Matka
Mega
Mega (tunnus M) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa miljoonakertaista (106).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Mega
Meripeninkulma
Meripeninkulman vanha määritelmä. Meripeninkulma eli merimaili (nykyinen tunnus M, lyhenteenä suomessa käytössä myös mpk, muualla maailmassa NM, Nm ja nmi) on pituusyksikkö, jota käytetään meri- ja ilmaliikenteessä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Meripeninkulma
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Metri
Metri sekunnissa
Metri sekunnissa (tunnus m/s) on SI-järjestelmän mukainen nopeuden yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Metri sekunnissa
Metrijärjestelmä
Metrijärjestelmä on metriin ja kilogrammaan perustuva, alkujaan Ranskassa 1700-luvun lopulla käyttöön otettu mittayksikköjärjestelmä, joka on myöhemmin laajennettu nykyiseksi SI-järjestelmäksi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Metrijärjestelmä
Metrisopimus
400px Metrisopimus on 20. toukokuuta 1875 Pariisissa solmittu sopimus metrijärjestelmästä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Metrisopimus
Mikro
Mikro (tunnus µ) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa miljoonasosaa (10−6).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Mikro
Miljardi
Miljardi tarkoittaa tuhatta miljoonaa, eli lukua 1 000 000 000 (.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Miljardi
Miljoona
Miljoona on luonnollinen luku 1 000 000, josta käytetään lyhennettä milj.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Miljoona
Milli
Milli (tunnus m) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannesosaa (10-3 eli 1/1000 eli 0,001).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Milli
Minuutti
Minuutti (tunnus min) on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Minuutti
Mittatekniikan keskus
Mittatekniikan keskus MIKES oli vuoden 2014 loppuun itsenäinen tutkimuslaitos, johon kuului kaksi toimialaa: MIKES-metrologia ja FINAS-akkreditointi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Mittatekniikan keskus
Mittayksikön etuliite
Mittayksikön etuliite on etuliite eli prefiksi, jotka lisätään mittayksikön nimen eteen, kun siitä muodostetaan jokin sen monikertaa tai murto-osaa tarkoittava kerrannaisyksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Mittayksikön etuliite
Mittayksikkö
Mittayksikkö eli yksikkö on luonnontieteissä mittaamiseen tarvittava apuväline.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Mittayksikkö
Mooli
Mooli (yksikön tunnus mol) on ainemäärän mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Mooli
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Moolimassa
Moolitilavuus
Moolitilavuus (tunnus Vm) ilmoittaa kemiassa, kuinka suuren tilavuuden yksi mooli ainetta vie.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Moolitilavuus
Moottori
Bugatti Veyronin polttomoottori SpaceX-rakettimoottori testauksessa Kaasuturbiini, jota käytetään lentokoneen moottorina. Sähkömoottori Moottori on kone, joka tuottaa eri energiamuodoista mekaanista voimaa ja liikettä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Moottori
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Morfologia
Myanmar
Myanmar eli Myanmarin liiton tasavalta eli Burma on valtio Kaakkois-Aasiassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Myanmar
Myy
Myy (isona kirjaimena Μ, pienenä &mu) on kreikkalaisen kirjaimiston 12. kirjain.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Myy
Nano (kerrannaisyksikkö)
Nano (tunnus n) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa miljardisosaa (10−9).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Nano (kerrannaisyksikkö)
Näennäisteho
Vaihtovirtapiireissä näennäisteho (tunnus S) on tehollisen jännitteen U ja tehollisen sähkövirran I tulo.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Näennäisteho
Neliömetri
Neliömetri (tunnus m²) on SI-järjestelmän mukainen pinta-alan johdannaisyksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Neliömetri
Newton
Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmän mukainen voiman yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Newton
Newtonmetri
Newtonmetri (tunnus Nm, myös N m tai N · m) on SI-järjestelmän mukainen momentin yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Newtonmetri
Newtonsekunti
Newtonsekunti (tunnus Ns, N s tai N·s) on SI-järjestelmän mukainen impulssin ja liikemäärän yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Newtonsekunti
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Nominatiivi
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Nopeus
Numeraali
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Numeraali
Nykäys
Nykäys (toisinaan myös nykäisy, engl. jerk) (tunnus \mathbf) on fysikaalinen suure, joka kuvaa kappaleen kiihtyvyyden muutosta tietyssä ajassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Nykäys
Ohmi
vastuksia, joiden resistanssiarvo ohmeissa on merkitty värikoodein Ohmi (tunnus Ω) on SI-järjestelmässä resistanssin eli sähkövastuksen, reaktanssin ja impedanssin mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ohmi
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Oikeinkirjoitus
Ominaislämpökapasiteetti
Ominaislämpökapasiteetti eli ominaislämpö (tunnus c) kuvaa, kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ominaislämpökapasiteetti
Ominaistilavuus
Ominaistilavuus (tunnus v) tarkoittaa aineen tilavuuden ja massan osamäärää.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ominaistilavuus
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Paine
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Parsek
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Partitiivi
Pascal (yksikkö)
Pascal (tunnus Pa) on paine, jonka yhden newtonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Pascal (yksikkö)
Pätöteho
Vaihtovirtapiireissä pätöteho (tunnus P) on piirissä todellisuudessa kulutettu teho.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Pätöteho
Permeabiliteetti
Permeabiliteetti (tunnus &mu) on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä henry per metri (1 H/m.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Permeabiliteetti
Permeanssi
Permeanssi eli "magneettinen johtavuus" (tunnus &Lambda) on reluktanssin käänteisarvo.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Permeanssi
Permittiivisyys
Permittiivisyys (tunnus ε) on suure, joka kuvaa, miten sähkökenttä vaikuttaa väliaineeseen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Permittiivisyys
Perussuure
url-status.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Perussuure
Peta
Peta (tunnus P) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhatbiljoonakertaista (1015).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Peta
Piko
Piko (tunnus p) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa biljoonasosaa (10-12.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Piko
Pilkku
Pilkku on typografinen välimerkki, jota käytetään useissa kirjoitetuissa kielissä erottimena.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Pilkku
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Pinta-ala
Piste (välimerkki)
Piste on typografinen välimerkki.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Piste (välimerkki)
Pituus
Pituus (’pituus’, ’matka’) on toisaalta fysiikan perussuure ja myös arkikielen esineen tai elollisen olion avaruudellista ulottuvuutta ilmaiseva sana.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Pituus
Planckin vakio
Planckin vakio on erityisesti kvanttimekaniikassa esiintyvä luonnonvakio, joka yhdistää taajuuden ja energian yksiköt toisiinsa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Planckin vakio
Platina
Platina on hopeanharmaa jalometalli, joka kuuluu siirtymäalkuaineisiin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Platina
Putoamiskiihtyvyys
Vapaassa pudotuksessa alkukiihtyvyys on sama kuin putoamiskiihtyvyys. Putoamiskiihtyvyys (tunnus g) on taivaankappaleen (esimerkiksi Maa) vetovoiman putoaville kappaleille aiheuttama kiihtyvyys.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Putoamiskiihtyvyys
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Pyörimismäärä
Radiaani
Kun kulman suuruus on 1 radiaani, niin ympyrän säde ja kulmaa vastaava ympyrän kaari ovat yhtä pitkät. Radiaani (tunnus rad) on SI-järjestelmän mukainen tasokulman suuruuden mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Radiaani
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Radioaktiivisuus
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ranskan suuri vallankumous
Reaktanssi
Reaktanssi (tunnus X) on sähkötekniikan suure, jolla ilmaistaan vaihtovirtapiirin 'vaihtovirtavastuksen' eli impedanssin (tunnus Z) imaginaarisen osan suuruutta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Reaktanssi
Reluktanssi
Reluktanssi eli "magneettinen vastus" (magneettinen resistanssi; tunnus Rm) on permeanssin käänteisarvo.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Reluktanssi
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Resistanssi
Resistiivisyys
Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Resistiivisyys
Sähkökentän voimakkuus
Sähkökentän voimakkuus (tunnus E) on sähkökenttää kuvaava suure, joka määritellään kentässä olevaan sähköisesti varattuun hiukkaseen kohdistuvan voiman ja hiukkasen varauksen osamääränä: missä F on sähkökentän kohdistama voima hiukkaseen, jonka varaus on q.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkökentän voimakkuus
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkömagnetismi
Sähköoppi
Sähköoppi on fysiikan haara, joka tutkii sähköilmiöitä tai laajemmassa mielessä sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähköoppi
Sähköpotentiaali
Sähköpotentiaali eli sähköinen potentiaali (tunnus V) on muuttumattoman sähkökentän potentiaalienergia yksikkövarausta kohden.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähköpotentiaali
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkövaraus
Sähkövirran tiheys
Sähkövirran tiheys (tunnus J) on suure, joka kuvaa sähkövirtaa sen lävistämän pinta-alan suhteen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkövirran tiheys
Sähkövirta
Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkövirta
Sähkövuo
Sähkövuo (tunnus Ψ tai ΦE) on sähkökenttää kuvaava skalaarisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä coulombi (1 C.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkövuo
Sähkövuon tiheys
Sähkövuon tiheys (tunnus D) on sähkökentän tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä C/m2.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkövuon tiheys
Sähköyksiköt
Sähköyksiköt ovat sähköön ja magnetismiin liittyvien suureiden mittayksiköitä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähköyksiköt
Säteilytysvoimakkuus
Säteilytysvoimakkuus (saapuva säteily) on tietyssä ajassa jollekin pinta-alalle saapuvan sähkömagneettisen energian kokonaismäärä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Säteilytysvoimakkuus
Sekunti
Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sekunti
Sentti
Sentti (tunnus c) on sadasosaa (1/100 eli 0,01 eli 10−2) tarkoittava SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sentti
SFS
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on suomalainen standardisoinnin keskusjärjestö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja SFS
Siemens (yksikkö)
Siemens (tunnus S, lausutaan) on SI-järjestelmässä sähköjohtavuuden eli konduktanssin yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Siemens (yksikkö)
Sievert
Sievert (tunnus Sv) on SI-järjestelmän mukainen (säteilyn) ekvivalenttiannoksen eli säteilyannoksen yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sievert
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sija
Sitova välilyönti
Sitova välilyönti eli yhdistävä välilyönti (U+00A0,, NBSP) on erityinen tietokoneissa käytettävä sanaväli, jota seuraava sana pysyy aina samalla rivillä edeltävän sanan kanssa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sitova välilyönti
Solmu (nopeusyksikkö)
Käsiloki Solmu (lyhenne kn) nopeuden yksikkönä on meripeninkulma tunnissa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Solmu (nopeusyksikkö)
Steradiaani
Steradiaani ω (lyhenne sr) on SI-järjestelmän mukainen avaruuskulman suuruuden mittayksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Steradiaani
Sulamislämpö
Sulamislämpö (tunnus Q) on aineen sulaessa vaadittava lämpömäärä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sulamislämpö
Suskeptanssi
Suskeptanssi (tunnus B) tarkoittaa sähkötekniikassa ja elektroniikassa vaihtovirtajohtavuuden eli admittanssin imaginaariosaa ja siten sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on siemens (S).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Suskeptanssi
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Suure
Taajuus
Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Taajuus
Taivutusvastus
Taivutusvastus (tunnus W) on lujuusopin suure, jonka yksikkö m3 (mm3).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Taivutusvastus
Teho
Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Teho
Tekninen mittajärjestelmä
Tekninen mittajärjestelmä oli useilla teknisillä aloilla 1800-luvulta 1970-luvulle saakka käytössä ollut, metrijärjestelmään pohjautuva mittajärjestelmä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tekninen mittajärjestelmä
Teollisuus
Koskenkorvalla Teollisuus (lyhenne teoll.) on tuotantotoiminnan laji, joka jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi eli raaka-aineita ihmiselle aineellista hyötyä tuottavaan muotoon.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Teollisuus
Tera (kerrannaisyksikkö)
Tera (tunnus T,, hirviö) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa biljoonakertaista (1012).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tera (kerrannaisyksikkö)
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Termodynamiikka
Tesla (yksikkö)
Tesla (tunnus T) on SI-järjestelmän magneettivuon tiheyden yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tesla (yksikkö)
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tiheys
Tilavuus
Tilavuus (vetoisuus, tunnus V) on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tilavuus
Tonni
Tonni (tunnus t, Suomessa lyhenteenä käytössä myös tn) on massan (arkikielessä ”painon”) lisäyksikkö SI-järjestelmässä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tonni
Transkonduktanssi
Transkonduktanssi (tunnus gm) on elektroniikassa lähtevän sähkövirran ja tulevan jännitteen suhde.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Transkonduktanssi
Triljoona
Triljoona on miljoonan kolmas potenssi eli 1 000 000 000 000 000 000.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Triljoona
Tsepto
Tsepto (tunnus z) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannestriljoonasosaa (10-21).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tsepto
Tsetta
Tsetta (tunnus Z) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhattriljoonakertaista (1021).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tsetta
Tunti
Tunti on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö, ja sen tunnus on h. Tunnin pituus on 60 minuuttia ja 1/24 vuorokaudesta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Tunti
Valaistusvoimakkuus
Valaistusvoimakkuus (tunnus E), on fotometrian suure, joka kuvaa tietylle pinta-alalle lankeavaa valovirran määrää.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Valaistusvoimakkuus
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Valonnopeus
Valotehokkuus
Valotehokkuus on sähkövaloon liittyvä fotometrian suure, joka kuvaa, miten hyvin lamppu toimii valon tuottamisessa - miten hyvin sähköteho muuttuu valovirraksi.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Valotehokkuus
Valovirta
Valovirta (myös "valonmäärä", tunnus F tai Φ) on fotometrian suure, joka kuvaa, kuinka paljon näkyvää valoa valonlähde säteilee kokonaisuudessaan.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Valovirta
Valovoima
Valon ja ultravioletin aallonpituusalueilla säteilevä UV-LED tuottaa valoa 2–2,2 kandelan intensiteetillä. Valovoima on fysiikassa perussuure (tunnus Iv), joka kuvaa pistemäisen valon lähteen lähettämän valon määrää avaruuskulmaa kohti.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Valovoima
Valtionhallinto
Valtionhallinto on hallintoa, joka määrittyy valtiosta käsin perustuen valtion suvereniteettiin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Valtionhallinto
Vari (mittayksikkö)
Vari (tunnus var, engl. volt-ampere reactive) on sähkötekniikassa yleisesti käytössä oleva loistehon yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Vari (mittayksikkö)
Välilyönti
Kirjoituksessa välilyönti eli sanaväli on mikä tahansa ei-näkyviä merkkejä tai tyhjää sisältävä jakso kirjoitettujen merkkien välillä konekirjoitetussa tai painetussa tekstissä sekä tekstinkäsittelyn avulla tehdyissä dokumenteissa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Välilyönti
Verenpaine
Verenpainemittari Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Verenpaine
Virke
Virke on oikeinkirjoituksen perusteella määrittyvä tekstin jakso, joka alkaa suuraakkosella ja loppuu niin sanotusti isoon välimerkkiin eli pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Virke
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Virtaama
Viskositeetti
Havainnekuva kahden nesteen viskositeetista. Violetin nesteen viskositeetti on kirkasta korkeampi. Viskositeetti (sitkaus) on suure, joka kuvaa fluidin (lähinnä nesteen tai kaasun) kykyä vastustaa virtaamista.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Viskositeetti
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Voima (fysiikka)
Voiman momentti
Momentti saadaan kaavasta \vec\tau.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Voiman momentti
Voltti
Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Voltti
Volttiampeeri
Esimerkiksi UPS-laitteelle annetaan ulos otettava teho erikseen volttiampeereina eli näennäistehona (500 VA) ja watteina eli pätötehona (300 W). Volttiampeeri (tunnus VA) on SI-järjestelmään perustuva näennäistehon yksikkö sähkötekniikassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Volttiampeeri
Vuorokausi
Vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan pyörähdysaikaan akselinsa ympäri.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Vuorokausi
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Watti
Wattitunti
Wattitunti (tunnus Wh, W h tai W·h) on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Wattitunti
Weber (yksikkö)
Weber (tunnus: Wb) on SI-järjestelmän magneettivuon yksikkö.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Weber (yksikkö)
Werner von Siemens
Ernst Werner von Siemens (13. joulukuuta 1816 Lenthe, Hannoverin kuningaskunta – 6. joulukuuta 1892 Berliini, Saksan keisarikunta) oli Preussissa ja Saksan keisarikunnassa vaikuttanut saksalainen teollisuusmies ja keksijä.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Werner von Siemens
William Thomson
William Thomson, ensimmäinen paroni Kelvin (tunnetaan paremmin nimellä lordi Kelvin; 26. kesäkuuta 1824 Belfast, Irlanti – 17. joulukuuta 1907 Netherhall, Skotlanti) oli brittiläinen fyysikko, matemaatikko, insinööri ja keksijä, joka tunnetaan erityisesti työstään termodynamiikan parissa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja William Thomson
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Yhdysvallat
Ylä- ja alaindeksi
Yläindeksi ja alaindeksi ('osoitin') ovat numeroita, kuvioita, symboleja ja osoittimia, jotka ovat kooltaan pienempiä ja jotka sijaitsevat hieman ylempänä tai alempana kuin tavallinen teksti, yläindeksi ylempänä (esimerkiksi m2) ja alaindeksi alempana (esimerkiksi H2O).
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Ylä- ja alaindeksi
Yleinen paino- ja mittakonferenssi
Yleinen paino- ja mittakonferenssi (lyhenne CGPM) on kansainvälisellä metrisopimuksella vuonna 1875 perustettu elin, joka päättää metrologiaan ja varsinkin kansainväliseen yksikköjärjestelmään eli SI-järjestelmään liittyvistä asioista.
Katsoa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Yleinen paino- ja mittakonferenssi
Katso myös
Yksikköjärjestelmät
- Brittiläinen yksikköjärjestelmä
- Cgs-järjestelmä
- Gallona
- Gaussin yksikköjärjestelmä
- Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
- Tekninen mittajärjestelmä
- Vanhat suomalaiset mittayksiköt
- Yhdysvaltalaiset mittayksiköt
Tunnetaan myös nimellä Etuliitteet, Hehto, Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä, Kerrannaisyksiköt, Mitat, SI-järjestelmä, SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt, SI-järjestelmän perusyksiköt, SI-yksikkö, SI-yksikköjärjestelmä, Système International d'Unités.
, Höyrystymislämpö, Hehtaari, Henry, Hertsi, Hevosvoima, Hiili, Hitausmomentti, Impedanssi, Impulssi, Induktanssi, Inessiivi, Iridium, Jaardi, Jalka (mittayksikkö), James Clerk Maxwell, Jännite, Jännitys, Jäyhyysmomentti, Johdannaissuure, Jokto, Jotta (SI-järjestelmä), Joule, Jousivakio, Kaksoispiste, Kandela, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kapasitanssi, Katal, Katalyyttinen aktiivisuus, Käämivuo, Kelvin, Kerma (suure), Keskinäisinduktanssi, Kielitoimisto, Kierrostaajuus, Kiihtyvyys, Kilo, Kilogramma, Kilometri tunnissa, Kilopondi, Kimmokerroin, Kirjaintyyppi, Kolmoispiste, Konduktanssi, Konduktiivisuus, Konsentraatio, Korkeus, Krypton, Kulma, Kulmakiihtyvyys, Kulmaminuutti, Kulmanopeus, Kulmasekunti, Kulmataajuus, Kursiivi, Kuutiometri, Kvadriljoona, Kvintiljoona, Lääketiede, Lähdejännite, Lämmönjohtavuus, Lämmönläpäisykerroin, Lämmönsiirtymiskerroin, Lämpöarvo, Lämpökapasiteetti, Lämpölaajeneminen, Lämpöresistanssi, Lämpötila, Lämpövirta, Lämpövuo, Liberia, Liikemäärä, Litra, Loisteho, Luettelo akustiikan suureista ja yksiköistä, Luettelo sähköopin suureista ja yksiköistä, Luksi, Luminanssi, Luonnontiede, Luumen, Lyhenne, Magneettikentän voimakkuus, Magneettinen momentti, Magneettisen navan voimakkuus, Magneettivuo, Magneettivuon tiheys, Magnetoituma, Maili, Massa, Matka, Mega, Meripeninkulma, Metri, Metri sekunnissa, Metrijärjestelmä, Metrisopimus, Mikro, Miljardi, Miljoona, Milli, Minuutti, Mittatekniikan keskus, Mittayksikön etuliite, Mittayksikkö, Mooli, Moolimassa, Moolitilavuus, Moottori, Morfologia, Myanmar, Myy, Nano (kerrannaisyksikkö), Näennäisteho, Neliömetri, Newton, Newtonmetri, Newtonsekunti, Nominatiivi, Nopeus, Numeraali, Nykäys, Ohmi, Oikeinkirjoitus, Ominaislämpökapasiteetti, Ominaistilavuus, Paine, Parsek, Partitiivi, Pascal (yksikkö), Pätöteho, Permeabiliteetti, Permeanssi, Permittiivisyys, Perussuure, Peta, Piko, Pilkku, Pinta-ala, Piste (välimerkki), Pituus, Planckin vakio, Platina, Putoamiskiihtyvyys, Pyörimismäärä, Radiaani, Radioaktiivisuus, Ranskan suuri vallankumous, Reaktanssi, Reluktanssi, Resistanssi, Resistiivisyys, Sähkökentän voimakkuus, Sähkömagnetismi, Sähköoppi, Sähköpotentiaali, Sähkövaraus, Sähkövirran tiheys, Sähkövirta, Sähkövuo, Sähkövuon tiheys, Sähköyksiköt, Säteilytysvoimakkuus, Sekunti, Sentti, SFS, Siemens (yksikkö), Sievert, Sija, Sitova välilyönti, Solmu (nopeusyksikkö), Steradiaani, Sulamislämpö, Suskeptanssi, Suure, Taajuus, Taivutusvastus, Teho, Tekninen mittajärjestelmä, Teollisuus, Tera (kerrannaisyksikkö), Termodynamiikka, Tesla (yksikkö), Tiheys, Tilavuus, Tonni, Transkonduktanssi, Triljoona, Tsepto, Tsetta, Tunti, Valaistusvoimakkuus, Valonnopeus, Valotehokkuus, Valovirta, Valovoima, Valtionhallinto, Vari (mittayksikkö), Välilyönti, Verenpaine, Virke, Virtaama, Viskositeetti, Voima (fysiikka), Voiman momentti, Voltti, Volttiampeeri, Vuorokausi, Watti, Wattitunti, Weber (yksikkö), Werner von Siemens, William Thomson, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Ylä- ja alaindeksi, Yleinen paino- ja mittakonferenssi.