Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Jääkausi ja Veiksel-jääkausi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Jääkausi ja Veiksel-jääkausi

Jääkausi vs. Veiksel-jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä. Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.

Yhtäläisyyksiä Jääkausi ja Veiksel-jääkausi

Jääkausi ja Veiksel-jääkausi on 17 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alpit, Arotundra, Drumliini, Hiilidioksidi, Ikirouta, Interstadiaali, Jääkausiaika, Jäätiköiden virtaus, Jäätikkö, Lössi, Mannerjäätikkö, Nunatak, Pleistoseenin lopun joukkotuho, Ppm, Sanduri, Siperia, Termohaliinikierto.

Alpit

Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.

Alpit ja Jääkausi · Alpit ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Arotundra

Ukokin tasanko Altain tasavallassa, Venäjällä, muistuttaa kadonnutta arotundraa. Arotundra oli parhaimmillaan puistomaista metsäaroa. Tietokoneella laskettu mammutin asuinalue eri aikoina. Merkintä "kyr BP" on tuhatta vuotta sitten. Arotundra oli jääkauden aikainen kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvoi lähinnä ruohoja, heiniä ja saroja sekä joskus pensaita ja puita.

Arotundra ja Jääkausi · Arotundra ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Drumliini

Drumliini hiekkarannan taustalla. Drumliini on jääkauden muodostama pitkänomainen moreenista muodostuva maastonkohouma.

Drumliini ja Jääkausi · Drumliini ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Hiilidioksidi ja Jääkausi · Hiilidioksidi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Ikirouta

Roudan ja ikiroudan alueet pohjoisella pallonpuoliskolla. Violetti: ikirouta, sininen: maa roudassa yli 15 päivää vuodessa, oranssi: maa roudassa keskimäärin alle 15 päivää vuodessa. (NASA) Ikiroutaa Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan.

Ikirouta ja Jääkausi · Ikirouta ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Interstadiaali

Interstadiaali on saman jääkauden aikana oleva jäätön välivaihe.

Interstadiaali ja Jääkausi · Interstadiaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Jääkausiaika

Jääkausiaika on kvartäärikauden 2,5 miljoonaa vuotta sitten aloittanut jääkausijakso, joka jatkuu edelleen.

Jääkausi ja Jääkausiaika · Jääkausiaika ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Jäätiköiden virtaus

Grönlannin jäätikköä, jossa näkyy virtauksen aiheuttamia kielekkeitä. Jäätiköiden virtaus on jäätiköiden liikettä oman painonsa ansiosta.

Jääkausi ja Jäätiköiden virtaus · Jäätiköiden virtaus ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Jäätikkö

Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.

Jääkausi ja Jäätikkö · Jäätikkö ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Lössi

Lössikerrostuma Slovakiassa Lössi Lössi (saksaksi Löss, Lösch, sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle.

Jääkausi ja Lössi · Lössi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Mannerjäätikkö

Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.

Jääkausi ja Mannerjäätikkö · Mannerjäätikkö ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Nunatak

Grönlannissa. Nunatak (kalaallisut: nunataq) on vuorenhuippu, joka ei ole mannerjään peitossa, vaan työntyy esiin ympäröivästä jäätiköstä.

Jääkausi ja Nunatak · Nunatak ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Pleistoseenin lopun joukkotuho

Taiteilijan näkemys mammuteista jääkauden ajan jäättömällä Siperian alueella. Pleistoseenikauden lopun joukkotuho oli maapallolla noin 40 000–9 000 vuotta sitten tapahtunut sukupuuttoaalto, jossa kuolivat sukupuuttoonLister&Bahn 2000, s. 122–125 muiden muassa mammutit, jättiläislaiskiaiset, glyptodontit ja sapelihammaskissat.

Jääkausi ja Pleistoseenin lopun joukkotuho · Pleistoseenin lopun joukkotuho ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Ppm

Parts per million, lyhenne ppm, on prosentin ja promillen kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö, joka ilmaisee, kuinka monta miljoonasosaa jokin on jostakin.

Jääkausi ja Ppm · Ppm ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Sanduri

Uudessa-Seelannissa. Sanduri (myös sandur) on kuivalla maalla oleva, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottama jokisuistoalue.

Jääkausi ja Sanduri · Sanduri ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Siperia

       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.

Jääkausi ja Siperia · Siperia ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Termohaliinikierto

Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.

Jääkausi ja Termohaliinikierto · Termohaliinikierto ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Jääkausi ja Veiksel-jääkausi

Jääkausi on 73 suhteet, kun taas Veiksel-jääkausi on 192. niillä on yhteistä 17, Jaccard'in indeksi on 6.42% = 17 / (73 + 192).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Jääkausi ja Veiksel-jääkausi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »