Jännite ja Sähkövaraus

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Jännite ja Sähkövaraus

Jännite vs. Sähkövaraus

Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena. Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkö­määrä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkö­varauksen omaaviin kappaleisiin.

Akku

Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.

Akku ja Jännite · Akku ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Ampeeri

Yleismittaria voidaan käyttää sähkövirran mittaukseen. Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle, joka on yksi perussuureista.

Ampeeri ja Jännite · Ampeeri ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Coulombi

Coulombi (tunnus C, äännetään) on varaus, jonka yhden ampeerin sähkövirta kuljettaa sekunnin aikana.

Coulombi ja Jännite · Coulombi ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Galvanometri

Kela, jossa kulkee mitattava virta (punainen), palauttava jousi (vihreä), N ja S ovat magneetin navat Tyypillinen kiertokäämimittari Galvanometri on sähkötekniikan ja elektroniikan vanha mittalaite, joka mittaa sähkövirtaa.

Galvanometri ja Jännite · Galvanometri ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Integraali

Käyrän y.

Integraali ja Jännite · Integraali ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

tieto puuttuu Kansainvälinen yksikkö­järjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikkö­järjestelmä.

Jännite ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Kansainvälinen yksikköjärjestelmä ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Paristo

Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.

Jännite ja Paristo · Paristo ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Sähkökenttä

Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.

Jännite ja Sähkökenttä · Sähkökenttä ja Sähkövaraus · Katso lisää »