Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Brahmaguptan kaava, Cantorin lause (geometria), Geometria, Jänne (matematiikka), Jos ja vain jos, Kalle Väisälä, Kärki (geometria), Kehäkulma, Keskinormaali, Kolmion ympäri piirretty ympyrä, Konsyklisyys, Kulma, Lävistäjä (geometria), Mahaviran lause, Neliö (geometria), Nelikulmio, Pisteen potenssi, Ptolemaioksen lause, Puolipiiri, Puolisuunnikas, Sisä- ja ulkokulma, Sivu (geometria), Suorakulmio, Suplementtikulmat, Ympyrä.
Brahmaguptan kaava
Brahmaguptan kaavalla voidaan löytää geometriassa mielivaltaisen nelikulmion pinta-ala.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Brahmaguptan kaava · Katso lisää »
Cantorin lause (geometria)
Euklidisessa geometriassa Cantorin lause kuuluu seuraavasti: Jännenelikulmion sivujen keskinormaalit leikkaavat samassa pisteessä.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Cantorin lause (geometria) · Katso lisää »
Geometria
René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Geometria · Katso lisää »
Jänne (matematiikka)
300px Jänne on geometriassa jana, joka yhdistää käyrän tai pinnan kaksi pistettä.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Jänne (matematiikka) · Katso lisää »
Jos ja vain jos
Jos ja vain jos (lyhenne: joss, (lyhenne: iff)) on konnektiivi eli looginen yhdistäjä, jota käytetään logiikassa ja sitä soveltavilla aloilla kuten matematiikassa ja filosofiassa.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Jos ja vain jos · Katso lisää »
Kalle Väisälä
Kalle Väisälä (vuoteen 1906 Veisell; 19. elokuuta 1893 Utra, Kontiolahti – 16. syyskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Kalle Väisälä · Katso lisää »
Kärki (geometria)
Kärjestä V lähtee kaksi puolisuoraa, joiden väliin jää kulma. Kuusikulmiolla on kuusi kärkeä A, B, C, D, E ja F, jotka on merkitty punaisella. Seitsentahokkaalla on 10 kärkeä A, B,...,I ja J 24-tahokkaalla on tahkoinaan pentagoneja eli viisikulmioita. Kärkiä, joista kolme on merkitty punaisilla ympyröillä, on kappaleella 38. Kuutio on eräs monitahokas. Kuvan kuution kärkiä ovat A, B, C, D, F, G, E ja H. Kärki on geometriassa ja avaruusgeometriassa tietynlainen piste, jollainen on monikulmion sivun tai avaruuskappaleen särmän molemmissa päissä tai monikulmaisen tahkon jokaisessa kulmassa.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Kärki (geometria) · Katso lisää »
Kehäkulma
Kaarta AB (punainen) vastaavat keskuskulma \alpha \,.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Kehäkulma · Katso lisää »
Keskinormaali
Keskinormaalin konstruktio harpilla ja viivaimella. Keskinormaali on geometriassa suora, joka kulkee janan keskipisteen kautta eli jakaa sen kahteen yhtä suureen osaan ja on samalla janan normaali.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Keskinormaali · Katso lisää »
Kolmion ympäri piirretty ympyrä
Kolmion ympäri piirretty ympyrä voidaan konstruoiden sivujen keskinormaalien avulla. Keskinormaalit leikkaavat samassa pisteessä, missä on ympyrän keskipiste. Kolmion ympäri piirretty ympyrä tarkoittaa geometriassa kolmion kärkien kautta kulkevaa ympyrää.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Kolmion ympäri piirretty ympyrä · Katso lisää »
Konsyklisyys
Pistejoukon kautta kulkeva ympyrä. Pisteparin A ja F kautta on piirretty punainen keskinormaali, joka leikkaa ympyrän keskipisteessä pisteparien F ja E sinisen keskinormaalin ja pisteparien B ja C vihreän keskinormaalin. Konsyklisyys tarkoittaa geometriassa pistejoukon ominaisuutta, että joukon kaikkien pisteiden kautta voidaan piirtää yhteinen ympyrä.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Konsyklisyys · Katso lisää »
Kulma
Kulma (josta käytetään erotukseksi avaruuskulmasta myös nimitystä tasokulma) on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Kulma · Katso lisää »
Lävistäjä (geometria)
Konkaavissa monikulmiossa lävistäjät kulkevat sekä sisosan läpi (punaiset janat) että monikulmion ulkopuolella (vihreät). Sivut ovat mustia janoja. Kuutio on monitahokas, jolla on sekä avaruuslävistäjiä (sininen) että tahkon lävistäjiä (punainen). Lävistäjä eli diagonaali on geometriassa jana, joka yhdistää monikulmion kulmat toisiinsa kulkien kokonaan tai osittain monikulmion sisäosan läpi taikka joskus monikulmion ulkopuolellakin.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Lävistäjä (geometria) · Katso lisää »
Mahaviran lause
Mahaviran lause on jännenelikulmioon liittyvä tulos Euklidisessa geometriassa.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Mahaviran lause · Katso lisää »
Neliö (geometria)
Neliö ABCD ja lävistäjä d. Neliö on geometriassa nelikulmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkät ja kaikki kulmat ovat suoria eli 90°.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Neliö (geometria) · Katso lisää »
Nelikulmio
Nelikulmio eli tetragoni on geometriassa monikulmio, jossa on neljä kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Nelikulmio · Katso lisää »
Pisteen potenssi
Pisteen potenssi on tasogeometriassa ympyrään ja sen sekantin tai jänteen pisteeseen liittyvä suure, joka kuvaa pisteen sijaintia suhteessa ympyrään ympyrän keskipisteeseen.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Pisteen potenssi · Katso lisää »
Ptolemaioksen lause
Syklinen nelikulmio, jolle pätee Ptolemaioksen ensimmäinen- ja toinen lause. Yleinen nelikulmio, joka ei ole syklinen. Tälle pätee Ptolemaioksen epäyhtälö. Ptolemaioksen lauseet ovat geometriassa nelikulmioihin liittyviä tuloksia.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Ptolemaioksen lause · Katso lisää »
Puolipiiri
Puolipiiri eli piirin puolikas tarkoittaa geometriassa monikulmion tai muun tasokuvion piirin jakamista kahteen yhtäpitkään osaan, joiden yhteinen pituus on koko kuvion piiri.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Puolipiiri · Katso lisää »
Puolisuunnikas
Puolisuunnikas ja siihen liittyviä janoja ja kulmia. Puolisuunnikas on geometriassa yksinkertainen nelikulmio, jonka kaksi vastakkaista sivua ovat keskenään yhdensuuntaiset.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Puolisuunnikas · Katso lisää »
Sisä- ja ulkokulma
external angle). Sisä- ja ulkokulma ovat geometriassa monikulmioihin liittyviä käsitteitä.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Sisä- ja ulkokulma · Katso lisää »
Sivu (geometria)
Monikulmio ABCDE. Esimerkiksi jana AB on yksi monikulmion sivuista. Sivu on geometriassa monikulmion jana, joka yhdistää monikulmion vierekkäiset kärjet toisiinsa.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Sivu (geometria) · Katso lisää »
Suorakulmio
Suorakulmio eli suorakaide on geometriassa yksinkertainen nelikulmio, jonka kaikki kulmat ovat määritelmän mukaan suoria eli 90°.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Suorakulmio · Katso lisää »
Suplementtikulmat
Suplementtikulmat muodostavat yhdessä oikokulman. Kaksi kulmaa ovat tasogeometriassa toistensa suplementtikulmat, jos kulmien summa on 180° eli oikokulman suuruinen.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Suplementtikulmat · Katso lisää »
Ympyrä
Ympyrä ja sen osia Ympyrä on geometriassa kaikkien niiden tason pisteiden joukko, joiden etäisyys annetusta pisteestä (ympyrän ''keskipisteestä'') on yhtä suuri kuin ympyrän säde r. Kehän pisteeltä toiselle kulkevaa janaa kutsutaan jänteeksi.
Uusi!!: Jännenelikulmio ja Ympyrä · Katso lisää »
