Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
113 suhteet: Ad Decimumin taistelu, Afrikka, Agapetus I, Agathias, Anastasios I, Arabien valloitusretket, Armenian kuningaskunta, Augusta (arvonimi), Augustus (arvonimi), Aurèsvuoret, Basilika (arkkitehtuuri), Belisarius, Bysantin keisari, Bysantin valtakunta, Bysantin–sassanidien sota (527–532), Caesar (arvonimi), Callinicumin taistelu, Corpus iuris civilis, Daran taistelu, Digesta, Domitianus, Dux, Egrisi, Eunukki, Excubitores, Gelimer, Germanus (sotapäällikkö), Goottisota (535–554), Hagia Sofia, Herulit, Hippodromi, Hypatius, Imperaattori, Italia, Itägootit, Johannes II, Johannes Kappadokialainen, Johannes Troglita, Justinianuksen rutto, Justinus I, Justinus II, Karthago, Kavad I, Keskiaika, Khalkedonin kirkolliskokous, Konstantinopoli, Konstantinopolin toinen kirkolliskokous, Konsuli (Rooma), Länsigootit, Magister militum, ..., Maurit, Mediolanum (Italia), Metropoliitta, Miafysitismi, Mundus, Mustameri, Myöhäisantiikki, Narses, Nestoriolaisuus, Nika-kapina, Origenes, Platonin Akatemia, Prokopios, Ravenna, Rooma, Rutto, Samarialaiset, Sergius, Sittas, Solomon (500-luku), Theodora (500-luku), Totila, Tribonianus, Trikamaronin taistelu, Tripolitania, Vandaalisota, Vandaalit, 1. elokuuta, 10. heinäkuuta, 11. tammikuuta, 11. toukokuuta, 13. marraskuuta, 14. marraskuuta, 17. tammikuuta, 4. huhtikuuta, 451, 483, 518, 520, 522, 524, 525, 527, 529, 530, 531, 532, 533, 534, 536, 540, 542, 543, 544, 545, 546, 549, 550, 551, 553, 561, 565, 8. huhtikuuta. Laajenna indeksi (63 lisää) »
Ad Decimumin taistelu
Ad Decimumin taistelu käytiin 13.
Uusi!!: Justinianus I ja Ad Decimumin taistelu · Katso lisää »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Justinianus I ja Afrikka · Katso lisää »
Agapetus I
Pyhä Agapetus I (n. 490–22. huhtikuuta 536 Konstantinopoli)The Book of Saints: 11 oli roomalaissyntyinen katolisen kirkon paavi, jonka paavius kesti alle vuoden 13. toukokuuta 535 – 22.
Uusi!!: Justinianus I ja Agapetus I · Katso lisää »
Agathias
Agathias (noin 536–582) oli runoilija ja historioitsija, joka oli kotoisin Myrinasta Vähästä-Aasiasta.
Uusi!!: Justinianus I ja Agathias · Katso lisää »
Anastasios I
Anastasios I (nimeä käytetään myös muodossa Anastasius) (noin 430 – 9. heinäkuuta 518) oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan keisari vuosina 491–518.
Uusi!!: Justinianus I ja Anastasios I · Katso lisää »
Arabien valloitusretket
Arabikalifaatti 740-luvulla ennen abbasidien vallankumousta Arabien valloitusretket ovat osa 600-luvun alkupuoliskolla alkaneita poliittisia mullistuksia, jotka johtivat paimentolaisheimojen perustaman valtakunnan syntyyn Lähi-idässä 600- ja 700-lukujen aikana.
Uusi!!: Justinianus I ja Arabien valloitusretket · Katso lisää »
Armenian kuningaskunta
Armenian kuningaskunta oli itsenäinen valtio noin vuodesta 190 eaa.
Uusi!!: Justinianus I ja Armenian kuningaskunta · Katso lisää »
Augusta (arvonimi)
Augusta oli Rooman valtakunnassa käytetty arvonimi.
Uusi!!: Justinianus I ja Augusta (arvonimi) · Katso lisää »
Augustus (arvonimi)
Roomalainen kolikko, jossa on kuvattuna keisari Diocletianus. Oikealla hänen arvonimensä ''Augustus''. Augustus (’kunnianarvoisa’, lat. monikko Augusti) oli Rooman valtakunnassa keisarin tärkein arvonimi.
Uusi!!: Justinianus I ja Augustus (arvonimi) · Katso lisää »
Aurèsvuoret
Sijainti Aurèsvuoret on vuoristo, joka sijaitsee Pohjois-Afrikassa, Algerian ja Tunisian alueella.
Uusi!!: Justinianus I ja Aurèsvuoret · Katso lisää »
Basilika (arkkitehtuuri)
Basilika. 400-luvulla rakennettu Santa Sabina on Rooman tärkeimpiä varhaiskristillisiä basilikoita. Pompejin basilikan rauniot. päiväys.
Uusi!!: Justinianus I ja Basilika (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Belisarius
Theodoraa esittävä mosaiikki oli luultavasti tehty juhlistamaan Anastasiuksen ja Belisariuksen tyttären Joanninan kihlausta. Mosaiikki on noin vuodelta 544–545, mutta sitä on kunnostettu myöhemmin. Flavius Belisarius (noin 500 – maaliskuu 565) oli itäroomalainen sotapäällikkö.
Uusi!!: Justinianus I ja Belisarius · Katso lisää »
Bysantin keisari
Konstantinos IX Monomakhoksen ja keisarinna Zoen ympäröimänä. Bysantin keisarit eli Itä-Rooman keisarit hallitsivat myöhäisantiikin ja keskiajan Bysantin valtakuntaa.
Uusi!!: Justinianus I ja Bysantin keisari · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Justinianus I ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Bysantin–sassanidien sota (527–532)
Bysantin–sassanidien sota, joka käytiin vuosina 527–532, oli yksi monista Bysantin valtakunnan eli Itä-Rooman ja sassanidien Persian välisistä sodista.
Uusi!!: Justinianus I ja Bysantin–sassanidien sota (527–532) · Katso lisää »
Caesar (arvonimi)
Caesar (lat. monikko caesares) oli Rooman valtakunnassa keisarin ja myöhemmin myös hänen seuraajansa arvonimi.
Uusi!!: Justinianus I ja Caesar (arvonimi) · Katso lisää »
Callinicumin taistelu
Rooman ja Persian välinen raja 500-luvulla. Azarethes vahvistaa vasenta siipeään ja roomalaisten oikea siipi lyödään pakoon. Roomalaisten ratsuväki pakenee, mutta joukko jalkaväkeä onnistuu suojaamaan armeijan perääntymistä, kunnes persialaiset vetäytyvät. Callinicumin taistelu käytiin 19. huhtikuuta 531 Itä-Rooman ja sassanidien Persian joukkojen välillä lähellä Callinicumin kaupunkia (nykyinen Rakka Syyriassa) Eufratjoen varrella.
Uusi!!: Justinianus I ja Callinicumin taistelu · Katso lisää »
Corpus iuris civilis
Corpus iuris civilis (myös Corpus juris civilis) on vuosina 529–534 julkaistu lakikokoelma, jonka kokoamisen pani alulle Itä-Rooman keisari Justinianus I. Tavoitteena oli ensi kertaa Kahdentoista taulun lakien julkaisun jälkeen luoda kattava ja systemaattinen kokoelma eli kodifikaatio kaikesta voimassa olevasta roomalaisesta lainsäädännöstä ja tehdä siten varhaisemmat lähteet tarpeettomiksi.
Uusi!!: Justinianus I ja Corpus iuris civilis · Katso lisää »
Daran taistelu
Daran taistelu käytiin vuonna 530 Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan ja sassanidien Persian välillä.
Uusi!!: Justinianus I ja Daran taistelu · Katso lisää »
Digesta
Digesta, tunnetaan myös nimellä Pandektit (mukailtu muinaiskreikan πανδέκτης pandektes, "kaiken sisältävä"), on Justinianus I:n määräyksestä koottu roomalaisen oikeuden yhteenveto 500-luvulta (530-533).
Uusi!!: Justinianus I ja Digesta · Katso lisää »
Domitianus
Titus Flavius Caesar Domitianus Augustus (synt. Titus Flavius Domitianus, myöh. Titus Flavius Caesar Domitianus Augustus, yleisesti Domitianus) (24. lokakuuta 51 – 18. syyskuuta 96) oli Rooman keisari joka hallitsi 14. syyskuuta 81 – 18. syyskuuta 96.
Uusi!!: Justinianus I ja Domitianus · Katso lisää »
Dux
Dux (latinaa, ’johtaja’; monikossa duces) oli roomalaisten nimitys henkilölle, joka oli kaikkien oman alueensa varuskuntien virallinen komentaja, toisin sanottuna varuskuntien (tai maakunnassa olevien legioonien) komentajien esimies.
Uusi!!: Justinianus I ja Dux · Katso lisää »
Egrisi
Abasgia (Abhasia), Lazica (Egrisi) ja Iberia 1700-luvun eurooppalaisessa kartassa. Egrisi eli Lazica (myös) oli nykyisen Georgian länsiosassa antiikin aikana sijainnut valtio.
Uusi!!: Justinianus I ja Egrisi · Katso lisää »
Eunukki
Kastraattilaulaja Farinelli oli maailmankuulu 1700-luvulla. Eunukki (myös kastraatti tai kuohilas) on mies, joka on kastroitu eli jonka kivekset on poistettu tai tehty toimimattomiksi, ja joskus myös siitin on poistettu.
Uusi!!: Justinianus I ja Eunukki · Katso lisää »
Excubitores
Excubitores (lat., ’vartijat’) oli Bysantin keisarien palatsihenkivartiokaarti, jonka perusti keisari Leo I (hallitsi 457–474) korvaamaan aiemmat Scholae-joukot.
Uusi!!: Justinianus I ja Excubitores · Katso lisää »
Gelimer
Gelimerin lyöttämä kolikko. Gelimer (joissakin lähteissä myös Gelimar tai Gailamir; 480–553) oli vandaalien viimeinen kuningas vuosina 530–534.
Uusi!!: Justinianus I ja Gelimer · Katso lisää »
Germanus (sotapäällikkö)
Germanus (s. ennen 505 – k. 550) oli itäroomalainen sotapäällikkö ja yksi keisari Justinianus I:n sotilaskomentajista.
Uusi!!: Justinianus I ja Germanus (sotapäällikkö) · Katso lisää »
Goottisota (535–554)
Eurooppa vuonna 500 jaa. Goottisota käytiin Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan ja ostrogoottien kuningaskunnan välillä vuosina 535–554.
Uusi!!: Justinianus I ja Goottisota (535–554) · Katso lisää »
Hagia Sofia
Hagia Sofia ('Pyhä viisaus') on historiallinen kirkko, museo ja moskeija Istanbulissa Turkissa.
Uusi!!: Justinianus I ja Hagia Sofia · Katso lisää »
Herulit
Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta.
Uusi!!: Justinianus I ja Herulit · Katso lisää »
Hippodromi
Konstantinopolin hippodromi on nykyään Sultanahmet Meydanin aukio Istanbulissa. Hippodromi (hippódromos, sanoista híppos ’hevonen’ ja drómos ’rata’) oli antiikissa ja keskiajalla kreikkalaisten käyttämä areena, joissa järjestettiin vaunukilpa-ajoja tai laukkakilpailuja.
Uusi!!: Justinianus I ja Hippodromi · Katso lisää »
Hypatius
Flavius Hypatius (k. 19. tammikuuta 532Cameron et al, s. 72) oli itäroomalainen sotilas, poliitikko ja usurpaattori, joka oli Itä-Rooman keisari Anastasios I:n sisarenpoika.
Uusi!!: Justinianus I ja Hypatius · Katso lisää »
Imperaattori
Imperaattori (alkujaan 'imperiumin haltija, komentaja') oli Rooman tasavallassa eräs sotapäällikön arvonimi.
Uusi!!: Justinianus I ja Imperaattori · Katso lisää »
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Uusi!!: Justinianus I ja Italia · Katso lisää »
Itägootit
Itägootit eli ostrogootit olivat gootteihin kuulunut kansa, joka vaikutti Euroopassa kansainvaellusten aikaan ja hallitsi Italiaa vuosina 493–553.
Uusi!!: Justinianus I ja Itägootit · Katso lisää »
Johannes II
Johannes II (470 – 8. toukokuuta 535), syntymänimeltään Mercurius, oli paavina 2.
Uusi!!: Justinianus I ja Johannes II · Katso lisää »
Johannes Kappadokialainen
Johannes Kappadokialainen oli prefekti Bysantin keisari Justinianus I aikana vuosina 531–541.
Uusi!!: Justinianus I ja Johannes Kappadokialainen · Katso lisää »
Johannes Troglita
Johannes Troglita oli 500-luvulla elänyt itäroomalainen sotapäällikkö.
Uusi!!: Justinianus I ja Johannes Troglita · Katso lisää »
Justinianuksen rutto
Bysantin valtakunta vuonna 550, yhdeksän vuotta pandemian alun jälkeen Justinianuksen rutto oli paiseruton aiheuttama pandemia, joka riehui erityisesti Bysantin valtakunnassa vuodesta 542 alkaen aina 700-luvulle asti.
Uusi!!: Justinianus I ja Justinianuksen rutto · Katso lisää »
Justinus I
Justinus I kuvattu tremissis-kolikossa. Justinus I (450? –527) oli Itä-Rooman Bysantin keisari vuosina 518–527.
Uusi!!: Justinianus I ja Justinus I · Katso lisää »
Justinus II
soliduksessa Justinus II (520–578) oli Itä-Rooman eli Bysantin keisari vuosina 565–578.
Uusi!!: Justinianus I ja Justinus II · Katso lisää »
Karthago
Karthago (Qart-Ḥadašt, "uusi kaupunki") oli historiallinen kaupunki Pohjois-Afrikassa nykyisessä Tunisiassa.
Uusi!!: Justinianus I ja Karthago · Katso lisää »
Kavad I
Kavad I sasanidien hallitsijasukuun kuulunut Persian kuningas vuosina 488–496 ja 498–531.
Uusi!!: Justinianus I ja Kavad I · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Justinianus I ja Keskiaika · Katso lisää »
Khalkedonin kirkolliskokous
Neljäs ekumeeninen eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” itsensä tunnustavan seurakunnan piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 451 Khalkedonissa (nykyisin Kadıköyn kaupunginosa Istanbulin Aasian puoleisessa osassa).
Uusi!!: Justinianus I ja Khalkedonin kirkolliskokous · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Justinianus I ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Konstantinopolin toinen kirkolliskokous
Viides ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 553 Konstantinopolissa.
Uusi!!: Justinianus I ja Konstantinopolin toinen kirkolliskokous · Katso lisää »
Konsuli (Rooma)
Konsuli oli korkein virka Rooman tasavallassa.
Uusi!!: Justinianus I ja Konsuli (Rooma) · Katso lisää »
Länsigootit
Visigoottien kulkureitti. Länsigootit eli visigootit (Wisigothi, Vesi, Visi, Wesi, tai Wisi) olivat gootteihin lukeutunut germaaniheimo.
Uusi!!: Justinianus I ja Länsigootit · Katso lisää »
Magister militum
Magister militum (sotilaiden mestari) oli sotilasarvo Rooman valtakunnan loppuajalla.
Uusi!!: Justinianus I ja Magister militum · Katso lisää »
Maurit
Maurien ja kristittyjen välinen taisto reconquistan aikana kirjassa ''Cantigas de Santa Maria'' (1200-luku). Maurit ovat historiallinen nimitys, jota Euroopassa käytettiin keskiajalla Maghrebissa ja islamilaisessa Andalusiassa, Sisiliassa ja Italiassa eläneistä berbereistä.
Uusi!!: Justinianus I ja Maurit · Katso lisää »
Mediolanum (Italia)
Mediolanum (lat., myös Mediolanium) oli antiikin aikainen kaupunki Gallia transpadanassa Italiassa.
Uusi!!: Justinianus I ja Mediolanum (Italia) · Katso lisää »
Metropoliitta
Metropoliitta on eri kirkkokunnissa käytettävä piispan nimitys tai arvonimi.
Uusi!!: Justinianus I ja Metropoliitta · Katso lisää »
Miafysitismi
Miafysitismi (kreikkaa, "yksi luonto"), joskus muodossa monofysitismi, on kristinuskon sisäinen kristologinen oppi, jonka mukaan Kristuksella on vain yksi luonto (kreikkaa, fysis).
Uusi!!: Justinianus I ja Miafysitismi · Katso lisää »
Mundus
Mundus (k. 536) oli bysanttilainen sotapäällikkö keisari Justinianus I:n aikana.
Uusi!!: Justinianus I ja Mundus · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Justinianus I ja Mustameri · Katso lisää »
Myöhäisantiikki
Konstantinuksen riemukaari vuoden 1742 maalauksessa. Riemukaari on osin rakennettu aiempien riemukaarten osista. Myöhäisantiikki tarkoittaa yleensä noin vuosien 300–600 jaa.
Uusi!!: Justinianus I ja Myöhäisantiikki · Katso lisää »
Narses
Narses (s. noin 480 tai 490 – k. noin 574) oli itäroomalainen hovimies ja sotapäällikkö keisari Justinianus I:n aikana.
Uusi!!: Justinianus I ja Narses · Katso lisää »
Nestoriolaisuus
Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.
Uusi!!: Justinianus I ja Nestoriolaisuus · Katso lisää »
Nika-kapina
Nika-kapina tapahtui Bysantin valtakunnan pääkaupungissa Konstantinopolissa tammikuussa 532.
Uusi!!: Justinianus I ja Nika-kapina · Katso lisää »
Origenes
Origenes (n. 185–254) oli kristitty oppinut ja teologi, ja yksi merkittävimmistä varhaisen kristillisen kirkon kirkkoisistä.
Uusi!!: Justinianus I ja Origenes · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Justinianus I ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Prokopios
Prokopios (noin 500 Kesarea — noin 554/555 tai noin 562Castrén, s. 460) oli itäroomalainen historioitsija.
Uusi!!: Justinianus I ja Prokopios · Katso lisää »
Ravenna
Ravenna on kaupunki Italiassa.
Uusi!!: Justinianus I ja Ravenna · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Justinianus I ja Rooma · Katso lisää »
Rutto
Rutto on tarttuva kuumetauti, jonka aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri.
Uusi!!: Justinianus I ja Rutto · Katso lisää »
Samarialaiset
Samarialaiset ovat Etelä-Levantin alueelta kotoisin oleva etnis-uskonnollinen ryhmä.
Uusi!!: Justinianus I ja Samarialaiset · Katso lisää »
Sergius
Sergius voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Justinianus I ja Sergius · Katso lisää »
Sittas
Sittas (k. 538 tai 539) oli roomalainen sodanjohtaja.
Uusi!!: Justinianus I ja Sittas · Katso lisää »
Solomon (500-luku)
Vandaalisodan kartta. Solomon (noin 480/490 – 544) oli itäroomalainen sotapäällikkö.
Uusi!!: Justinianus I ja Solomon (500-luku) · Katso lisää »
Theodora (500-luku)
Keisarinna Theodoraa esittävä mosaiikki San Vitale-kirkossa Ravennassa. Theodora (noin 500 – 548) oli Bysantin keisarinna vuodesta 527 kuolemaansa asti.
Uusi!!: Justinianus I ja Theodora (500-luku) · Katso lisää »
Totila
Totila. Keskiaikaisen Nuova Cronica -käsikirjoituksen kuvitusta. Totila (k. 552) oli ostrogoottien kuningas vuosina 541–552.
Uusi!!: Justinianus I ja Totila · Katso lisää »
Tribonianus
Tribonianuksen kuva Yhdysvaltain edustajainhuoneen seinällä. Brenda Putnamin teos vuodelta 1950. Tribonianus oli itäroomalainen korkea virkamies ja juristi.
Uusi!!: Justinianus I ja Tribonianus · Katso lisää »
Trikamaronin taistelu
Eurooppa vuonna 526. Trikamaronin taistelu käytiin joulukuussa 533 Pohjois-Afrikassa, nykyisen Tunisian alueella.
Uusi!!: Justinianus I ja Trikamaronin taistelu · Katso lisää »
Tripolitania
Ottomaanien maakunnat nykyisen Libyan alueella: Tripolitania, Fezzan Kyrenaika Tripolitania (Vandaalit ottivat alueen haltuunsa 435, mutta menettivät sen 500-luvulla Bysantille. Osmanit tulivat valtaan 1553 ja pitivät aluetta nimellisesti hallussaan vuoteen 1911, jolloin Italia sai sen sodassa haltuunsa. Ottomaanivaltakunnan aikana Tripolitania oli käytännössä itsenäinen barbareskivaltio, joka harjoitti merirosvousta ja orjakauppaa. 1911 jälkeen Italia myönsi virallisesti Tripolitanialle itsehallinnon mutta vähitellen miehitti alueen. 3. joulukuuta 1934 Tripolitania yhdistettiin Libyaan. Toisen maailmansodan aikana 1943 Britannia miehitti Tripolitanian, ja se pysyi Britannian miehittämänä vuoteen 1951 asti, josta lähtien se on kuulunut Libyaan. Italia luopui 1947 virallisesti alueeseen kohdistuneista vaateistaan.
Uusi!!: Justinianus I ja Tripolitania · Katso lisää »
Vandaalisota
Eri germaaniheimojen hyökkäykset Rooman valtakuntaan vuosina 100–500 jaa. Vandaalien liikkeet sinisellä. Hilderik lyöttämässään kolikossa Itä-Rooman keisari Justinianus I (hallitsi 527–565). Vandaalisota käytiin Pohjois-Afrikassa nykyisen Tunisian alueella vuosina 533–534.
Uusi!!: Justinianus I ja Vandaalisota · Katso lisää »
Vandaalit
ryöstämässä Roomaa. Heinrich Leutemannin maalaus. Vandaalit olivat germaanikansa, joka saapui Rooman valtakunnan alueelle ja perusti vandaalien kuningaskunnan Pohjois-Afrikkaan Karthagon ympärille.
Uusi!!: Justinianus I ja Vandaalit · Katso lisää »
1. elokuuta
1.
Uusi!!: Justinianus I ja 1. elokuuta · Katso lisää »
10. heinäkuuta
10.
Uusi!!: Justinianus I ja 10. heinäkuuta · Katso lisää »
11. tammikuuta
11.
Uusi!!: Justinianus I ja 11. tammikuuta · Katso lisää »
11. toukokuuta
11.
Uusi!!: Justinianus I ja 11. toukokuuta · Katso lisää »
13. marraskuuta
13.
Uusi!!: Justinianus I ja 13. marraskuuta · Katso lisää »
14. marraskuuta
14.
Uusi!!: Justinianus I ja 14. marraskuuta · Katso lisää »
17. tammikuuta
17.
Uusi!!: Justinianus I ja 17. tammikuuta · Katso lisää »
4. huhtikuuta
4.
Uusi!!: Justinianus I ja 4. huhtikuuta · Katso lisää »
451
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 451 · Katso lisää »
483
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 483 · Katso lisää »
518
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 518 · Katso lisää »
520
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 520 · Katso lisää »
522
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 522 · Katso lisää »
524
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 524 · Katso lisää »
525
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 525 · Katso lisää »
527
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 527 · Katso lisää »
529
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 529 · Katso lisää »
530
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 530 · Katso lisää »
531
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 531 · Katso lisää »
532
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 532 · Katso lisää »
533
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 533 · Katso lisää »
534
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 534 · Katso lisää »
536
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 536 · Katso lisää »
540
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 540 · Katso lisää »
542
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 542 · Katso lisää »
543
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 543 · Katso lisää »
544
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 544 · Katso lisää »
545
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 545 · Katso lisää »
546
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 546 · Katso lisää »
549
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 549 · Katso lisää »
550
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 550 · Katso lisää »
551
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 551 · Katso lisää »
553
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 553 · Katso lisää »
561
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 561 · Katso lisää »
565
Ei kuvausta.
Uusi!!: Justinianus I ja 565 · Katso lisää »
8. huhtikuuta
8.
Uusi!!: Justinianus I ja 8. huhtikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Justinian I, Justinianus Suuri.
