Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Joukko-oppi ja Logiikka
Joukko-oppi ja Logiikka on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Kreikka, Aritmetiikka, Bertrand Russell, Boolen algebra, Cantorin lause, Georg Cantor, Intia, Kontinuumihypoteesi, Logiikka, Ludwig Wittgenstein, Matematiikka, Predikaattilogiikka, Russellin paradoksi, Turingin kone, Valinta-aksiooma.
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Joukko-oppi · Antiikin Kreikka ja Logiikka ·
Aritmetiikka
Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.
Aritmetiikka ja Joukko-oppi · Aritmetiikka ja Logiikka ·
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Bertrand Russell ja Joukko-oppi · Bertrand Russell ja Logiikka ·
Boolen algebra
Boolen algebra on George Boolen mukaan nimensä saanut algebrallinen struktuuri, joka toimii loogisen lausekalkyylin ja joukko-opin mallina.
Boolen algebra ja Joukko-oppi · Boolen algebra ja Logiikka ·
Cantorin lause
Cantorin lause on joukko-opin lause, joka sanoo että joukon mahtavuus ei ole sama kuin potenssijoukkonsa.
Cantorin lause ja Joukko-oppi · Cantorin lause ja Logiikka ·
Georg Cantor
Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.
Georg Cantor ja Joukko-oppi · Georg Cantor ja Logiikka ·
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Intia ja Joukko-oppi · Intia ja Logiikka ·
Kontinuumihypoteesi
Kontinuumihypoteesi on Georg Cantorin esittämä väite, joka koskee äärettömien joukkojen kokoja.
Joukko-oppi ja Kontinuumihypoteesi · Kontinuumihypoteesi ja Logiikka ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Joukko-oppi ja Logiikka · Logiikka ja Logiikka ·
Ludwig Wittgenstein
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.
Joukko-oppi ja Ludwig Wittgenstein · Logiikka ja Ludwig Wittgenstein ·
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Joukko-oppi ja Matematiikka · Logiikka ja Matematiikka ·
Predikaattilogiikka
Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä.
Joukko-oppi ja Predikaattilogiikka · Logiikka ja Predikaattilogiikka ·
Russellin paradoksi
Russellin paradoksi on Bertrand Russellin vuonna 1901 keksimä paradoksi, joka todistaa Gottlob Fregen ja Georg Cantorin naiivin joukko-opin sisäisesti ristiriitaiseksi.
Joukko-oppi ja Russellin paradoksi · Logiikka ja Russellin paradoksi ·
Turingin kone
Taiteilijan hahmotelma Turingin koneesta. Lego-palikoista rakennettu Turingin kone. Turingin kone on teoreettinen malli sille, miten tietokone toimii.
Joukko-oppi ja Turingin kone · Logiikka ja Turingin kone ·
Valinta-aksiooma
Valinta-aksiooma on matemaattisen joukko-opin aksiooma, jonka mukaan jokaiseen epätyhjien joukkojen kokoelmaan (S_i)_ voidaan liittää uusi joukko (x_i)_ siten, että kukin sen alkioista x_i kuuluu vastaavaan joukkoon \in S_i.
Joukko-oppi ja Valinta-aksiooma · Logiikka ja Valinta-aksiooma ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Joukko-oppi ja Logiikka
- Mitä heillä on yhteistä Joukko-oppi ja Logiikka
- Yhtäläisyyksiä Joukko-oppi ja Logiikka
Vertailu Joukko-oppi ja Logiikka
Joukko-oppi on 82 suhteet, kun taas Logiikka on 80. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 9.26% = 15 / (82 + 80).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Joukko-oppi ja Logiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
