Johan Mauritz Nordenstam ja Säätyvaltiopäivät 1863

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Johan Mauritz Nordenstam ja Säätyvaltiopäivät 1863

Johan Mauritz Nordenstam vs. Säätyvaltiopäivät 1863

Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen. Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Aleksanteri II (Venäjä) ja Johan Mauritz Nordenstam · Aleksanteri II (Venäjä) ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Carl Robert Mannerheim

Carl Robert Mannerheim Carl Robert Mannerheim (1. helmikuuta 1835 Viipuri – 9. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liike- ja valtiopäivämies.

Carl Robert Mannerheim ja Johan Mauritz Nordenstam · Carl Robert Mannerheim ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Jalkaväenkenraali

Jalkaväenkenraali on kenraalin arvoa vastaava saksalainen sotilasarvo, johon on lisätty aselajia osoittava etuliite.

Jalkaväenkenraali ja Johan Mauritz Nordenstam · Jalkaväenkenraali ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Kenraaliluutnantti

Kenraaliluutnantti (lyhenne kenr.luutn. tai kenrl) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva korkea sotilasarvo.

Johan Mauritz Nordenstam ja Kenraaliluutnantti · Kenraaliluutnantti ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Perustuslaki

Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Johan Mauritz Nordenstam ja Perustuslaki · Perustuslaki ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Platon Rokassovski

Paroni Platon Ivanovitš Rokassovski (15. tammikuuta 1800 Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 18. maaliskuuta 1869 Nizza, Ranska) oli venäläinen jalkaväenkenraali ja suomalainen vapaaherra.

Johan Mauritz Nordenstam ja Platon Rokassovski · Platon Rokassovski ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Presidentinlinna

Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustusasunto Helsingin Kruununhaassa Kauppatorin laidalla.

Johan Mauritz Nordenstam ja Presidentinlinna · Presidentinlinna ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Ritarihuone

Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.

Johan Mauritz Nordenstam ja Ritarihuone · Ritarihuone ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen kenraalikuvernööri · Säätyvaltiopäivät 1863 ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen senaatti · Säätyvaltiopäivät 1863 ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.

Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Säätyvaltiopäivät 1863 ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen suuriruhtinaskunta · Säätyvaltiopäivät 1863 ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Tammikuun valiokunta

Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.

Johan Mauritz Nordenstam ja Tammikuun valiokunta · Säätyvaltiopäivät 1863 ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »