Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Jean Sibelius ja Kansallisromantiikka

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Jean Sibelius ja Kansallisromantiikka

Jean Sibelius vs. Kansallisromantiikka

Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian. Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.

Yhtäläisyyksiä Jean Sibelius ja Kansallisromantiikka

Jean Sibelius ja Kansallisromantiikka on 16 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ainola, Akseli Gallen-Kallela, Edvard Grieg, Eero Järnefelt, Eino Leino, Elias Lönnrot, Helsinki, Juhani Aho, Kalevala, Karelianismi, Kullervo (Sibelius), Lemminkäinen (Sibelius), Pekka Halonen, Pietari (kaupunki), Sortovuodet, Suomen kansallismuseo.

Ainola

Ainola on säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Aino Sibeliuksen asuintalo, joka on vuodesta 1974 alkaen toiminut kotimuseona.

Ainola ja Jean Sibelius · Ainola ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Akseli Gallen-Kallela

259x259px Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 TukholmaOnni Okkonen s. 659) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita.

Akseli Gallen-Kallela ja Jean Sibelius · Akseli Gallen-Kallela ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Edvard Grieg

Edvard Hagerup Grieg (15. kesäkuuta 1843 Bergen – 4. syyskuuta 1907 Bergen) oli norjalainen kansallisromantiikan ajan säveltäjä ja pianisti.

Edvard Grieg ja Jean Sibelius · Edvard Grieg ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Eero Järnefelt

Erik (Eero) Nikolai Järnefelt (8. marraskuuta 1863 Viipuri – 15. marraskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja professori (1912).

Eero Järnefelt ja Jean Sibelius · Eero Järnefelt ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Eino Leino

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.

Eino Leino ja Jean Sibelius · Eino Leino ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.

Elias Lönnrot ja Jean Sibelius · Elias Lönnrot ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Helsinki ja Jean Sibelius · Helsinki ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Juhani Aho

Venny Soldanin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1891. Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho; 11. syyskuuta 1861 Lapinlahti – 8. elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita.

Jean Sibelius ja Juhani Aho · Juhani Aho ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Kalevala

Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.

Jean Sibelius ja Kalevala · Kalevala ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Karelianismi

Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.

Jean Sibelius ja Karelianismi · Kansallisromantiikka ja Karelianismi · Katso lisää »

Kullervo (Sibelius)

kriittisestä kokonaisjulkaisusta. Kullervo op.

Jean Sibelius ja Kullervo (Sibelius) · Kansallisromantiikka ja Kullervo (Sibelius) · Katso lisää »

Lemminkäinen (Sibelius)

kriittisestä kokonaisjulkaisusta. Lemminkäinen op.

Jean Sibelius ja Lemminkäinen (Sibelius) · Kansallisromantiikka ja Lemminkäinen (Sibelius) · Katso lisää »

Pekka Halonen

Pekka Halonen (23. syyskuuta 1865 Lapinlahti – 1. joulukuuta 1933 Tuusula) oli suomalainen taidemaalari ja professori.

Jean Sibelius ja Pekka Halonen · Kansallisromantiikka ja Pekka Halonen · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Jean Sibelius ja Pietari (kaupunki) · Kansallisromantiikka ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Jean Sibelius ja Sortovuodet · Kansallisromantiikka ja Sortovuodet · Katso lisää »

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka vastaa Kansallismuseon lisäksi Hvitträskin, Hämeen linnan, Langinkosken, Louhisaaren, Olavinlinnan, Seurasaaren ulkomuseon, Suomen merimuseon, Tamminiemen ja Vankilan toiminnasta.

Jean Sibelius ja Suomen kansallismuseo · Kansallisromantiikka ja Suomen kansallismuseo · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Jean Sibelius ja Kansallisromantiikka

Jean Sibelius on 235 suhteet, kun taas Kansallisromantiikka on 95. niillä on yhteistä 16, Jaccard'in indeksi on 4.85% = 16 / (235 + 95).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Jean Sibelius ja Kansallisromantiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »