Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Jamalin Nenetsia ja Uralilaiset kielet

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Jamalin Nenetsia ja Uralilaiset kielet

Jamalin Nenetsia vs. Uralilaiset kielet

Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa. Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Yhtäläisyyksiä Jamalin Nenetsia ja Uralilaiset kielet

Jamalin Nenetsia ja Uralilaiset kielet on 20 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Šuryškaryn piiri, Boreaalinen vyöhyke, Hanti-Mansia, Hantit, Irtyš, Komin tasavalta, Komit, Krasnojarskin aluepiiri, Nenetsia, Nenetsit, Ob, Petšora, Selkupit, Siperia, Suomalaiset, Surgut, Taz, Tundra, Ural (vuoristo), Venäjä.

Šuryškaryn piiri

Šuryškaryn piiri on paikallinen kuntatason itsehallintoalue Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan lounaisosassa Pohjois-Venäjällä.

Šuryškaryn piiri ja Jamalin Nenetsia · Šuryškaryn piiri ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Boreaalinen vyöhyke

Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.

Boreaalinen vyöhyke ja Jamalin Nenetsia · Boreaalinen vyöhyke ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Hanti-Mansia

Hanti-Mansia eli Hantien ja mansien autonominen piirikunta on yksi Venäjän federaation 83 federaatiosubjektista.

Hanti-Mansia ja Jamalin Nenetsia · Hanti-Mansia ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Hantit

Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.

Hantit ja Jamalin Nenetsia · Hantit ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Irtyš

Irtyš (kazakiksi Ертіс, tat. İrteş) on Obin suurin, 4 248 kilometriä pitkä sivujoki Kiinassa, Kazakstanissa ja Venäjällä.

Irtyš ja Jamalin Nenetsia · Irtyš ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Komin tasavalta

Komi eli Komin tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Euroopan koillisosassa pääasiassa Petšoran vesistöalueella Uralvuorten länsipuolella.

Jamalin Nenetsia ja Komin tasavalta · Komin tasavalta ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Komit

Komit ovat Pohjoiseen jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Uralvuoriston länsipuolella elävä suomalais-ugrilainen kansa.

Jamalin Nenetsia ja Komit · Komit ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Krasnojarskin aluepiiri

Krasnojarskin aluepiiri on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue).

Jamalin Nenetsia ja Krasnojarskin aluepiiri · Krasnojarskin aluepiiri ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Nenetsia

Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.

Jamalin Nenetsia ja Nenetsia · Nenetsia ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Nenetsit

Nenetsit (nenəj nnəče;, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluvilla Jamalin ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa.

Jamalin Nenetsia ja Nenetsit · Nenetsit ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Ob

Ob (hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista.

Jamalin Nenetsia ja Ob · Ob ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Petšora

Petšora (ven. ja komiksi Печо́ра) on Barentsinmeren Petšoranlahteen laskeva joki Venäjällä Komin tasavallassa ja Nenetsian autonomisessa piirikunnassa.

Jamalin Nenetsia ja Petšora · Petšora ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Selkupit

Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansa.

Jamalin Nenetsia ja Selkupit · Selkupit ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Siperia

       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.

Jamalin Nenetsia ja Siperia · Siperia ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Jamalin Nenetsia ja Suomalaiset · Suomalaiset ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Surgut

Surgut on Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan suurin kaupunki ja Venäjän tärkeimpiä öljyntuotannon keskuksia.

Jamalin Nenetsia ja Surgut · Surgut ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Taz

Tazin vesistö. Taz on joki Jamalin Nenetsian piirikunnassa ja Krasnojarskin aluepiirin rajalla Venäjällä.

Jamalin Nenetsia ja Taz · Taz ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Tundra

Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.

Jamalin Nenetsia ja Tundra · Tundra ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Ural (vuoristo)

Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.

Jamalin Nenetsia ja Ural (vuoristo) · Ural (vuoristo) ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Jamalin Nenetsia ja Venäjä · Uralilaiset kielet ja Venäjä · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Jamalin Nenetsia ja Uralilaiset kielet

Jamalin Nenetsia on 154 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 20, Jaccard'in indeksi on 4.02% = 20 / (154 + 344).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Jamalin Nenetsia ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »