Sisällysluettelo
364 suhteet: Adolf Hitler, Akselivallat, Albert Speer, Alfred Jodl, Alumiini, Anschluss, Arkangeli, Armeija (sotilasyksikkö), Armeijakunta, Armeijaryhmä, Armeijaryhmä A (itärintama), Armeijaryhmä B (itärintama), Armeijaryhmä Veiksel, Asovanmeri, Astrahan, Atlantin valtameri, Aura (maanviljely), Žytomyr, Äyräpään–Vuosalmen taistelut, Babyn Jar, Baltian maat, Belgorod, Belgrad, Berezina, Berliini, Berliinin taistelu, Bessarabia, Białystok, Bolševikit, Boris Šapošnikov, Boris Rybkin, Brest (Valko-Venäjä), Brjansk, Bruttokansantuote, Budapest, Budapestin piiritys, Bukarest, Bulgarian vallankaappaus 1944, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Chișinău, Danzigin vapaakaupunki, Demjansk, Demjanskin motti, Diktaattori, Dnepr, Dneprin taistelu, Dnipro, Don, Donets, Donetsin allas, ... Laajenna indeksi (314 lisää) »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Adolf Hitler
Akselivallat
Akselivallat oli toinen toisen maailmansodan osapuolista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Akselivallat
Albert Speer
Speer ja Eduard Dietl Rovaniemen lentokentällä talvella 1944. (Speer oikealla). Berthold Konrad Hermann Albert Speer (19. maaliskuuta 1905 Mannheim, Saksa – 1. syyskuuta 1981 Lontoo, Iso-Britannia) oli natsi-Saksan pääarkkitehti ja myöhemmin teollisuudesta vastaava varusteluministeri Fritz Todtin seuraajana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Albert Speer
Alfred Jodl
Alfred Josef Ferdinand Jodl (10. toukokuuta 1890 Würzburg – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg) oli saksalainen kenraalieversti toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Alfred Jodl
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Alumiini
Anschluss
”Hyväksytkö yhdistämisen ja äänestätkö puoluejohtaja Adolf Hitleriä?” Iso ympyrä keskellä on ”Kyllä”, pienempi on ”Ei”. Natsi-Saksan kartta Itävallan liittämisen jälkeen. Anschluss tarkoittaa ensisijaisesti vuonna 1938 tapahtunutta Itävallan liittämistä natsi-Saksaan (Anschluss Österreichs).
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Anschluss
Arkangeli
Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Arkangeli
Armeija (sotilasyksikkö)
Armeija on sotatoimiyhtymä, joka koostuu esikunnasta ja yleensä armeijakunnista, jotka on edelleen jaettu divisiooniin tai prikaateihin.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Armeija (sotilasyksikkö)
Armeijakunta
Armeijakunta on itsenäisiin sotatoimiin pystyvä sotatoimiyhtymä, johon kuuluu kaikkia sen tehtävään tarvitsemia maavoimien aselajeja.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Armeijakunta
Armeijaryhmä
Armeijaryhmän karttamerkki Armeijaryhmä on useammasta armeijasta koostuva, yhden komentajan alainenBeevor 2002, xxix, hakusanat armeijaryhmä ja rintama sotatoimiyhtymä, joka on kykenevä toimimaan itsenäisesti määrittelemättömän ajan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Armeijaryhmä
Armeijaryhmä A (itärintama)
Armeijaryhmä A oli Saksan Wehrmachtin itärintaman armeijaryhmä, joka luotiin operaatio Sinistä varten jakamalla Etelän armeijaryhmä armeijaryhmiin A ja B. Armeijaryhmä A:n tavoitteeksi asetettiin Kaukasian öljykenttien valloittaminen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Armeijaryhmä A (itärintama)
Armeijaryhmä B (itärintama)
Armeijaryhmä B oli Saksan itärintaman armeijaryhmä, joka luotiin operaatio Sinistä varten jakamalla Etelän armeijaryhmä armeijaryhmiin A ja B. Armeijaryhmä B:n tavoitteeksi asetettiin Stalingradin kaupungin valloittaminen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Armeijaryhmä B (itärintama)
Armeijaryhmä Veiksel
Armeijaryhmä Veiksel tai armeijaryhmä Vistula oli saksalainen itärintamalla palvellut armeijaryhmä, joka muodostettiin vuonna 1945 Berliinin puolustamiseksi.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Armeijaryhmä Veiksel
Asovanmeri
Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa. Asovanmeren kartta. Asovanmeri, antiikin Maiotis, on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Asovanmeri
Astrahan
Astrahan on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan suistossa, noin 100 kilometriä Kaspianmerestä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Astrahan
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Atlantin valtameri
Aura (maanviljely)
Maanviljelijä kyntökilpailussa hevosvetoisella auralla Saksassa vuonna 2004. Auratyyppi ja silavaljastus tyypilliset Manner-Euroopalle. Aura eli kyntöaura on maatalouskone, jota käytetään kyntämiseen eli maan muokkaamiseen avaamalla pitkiä vakoja maahan ja maata kääntämällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Aura (maanviljely)
Žytomyr
Žytomyr on noin 272 000 asukkaan kaupunki Teterivjoen varrella Ukrainan pohjoisosissa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Žytomyr
Äyräpään–Vuosalmen taistelut
Maastoutettu rynnäkkötykki Sturmgeschütz III. SA-kuvat. Äyräpään–Vuosalmen taistelut käytiin kesä–heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Äyräpään–Vuosalmen taistelut
Babyn Jar
Babyn Jar (1941). Babyn Jar (Babi Jar) on Ukrainassa Kiovan lähellä sijaitseva rotko, jossa tapahtui natsi-Saksan toimeenpanema juutalaisten joukkomurha toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Babyn Jar
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Baltian maat
Belgorod
Belgorod on kaupunki Länsi-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Belgorod
Belgrad
Belgrad on nykyisin Serbian pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Belgrad
Berezina
Berezina, Beresina tai Bjarezina on Valko-Venäjän keskiosien läpi virtaava, 561 kilometriä pitkä Dneprin sivujoki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Berezina
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Berliini
Berliinin taistelu
Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Berliinin taistelu
Bessarabia
Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Bessarabia
Białystok
Białystok on Koillis-Puolassa sijaitseva kaupunki ja Podlasien voivodikunnan pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Białystok
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Bolševikit
Boris Šapošnikov
Boris Šapošnikov Boris Mihailovitš Šapošnikov (8. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1882 Zlatoust - 26. maaliskuuta 1945 Moskova) oli Neuvostoliiton marsalkka.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Boris Šapošnikov
Boris Rybkin
Boris Rybkin Boris Arkadjevitš Rybkin (19. kesäkuuta 1899 Novovitebsk, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 27. marraskuuta 1947 Praha, Tšekkoslovakia) oli neuvostoliittolainen NKVD:n virkamies.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Boris Rybkin
Brest (Valko-Venäjä)
Brest (tai Бе́расьце, Berastse), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Brest (Valko-Venäjä)
Brjansk
Brjansk on Venäjän länsirajalla sijaitsevan Brjanskin alueen pääkaupunki, 379 km Moskovasta lounaaseen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Brjansk
Bruttokansantuote
Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt,, GDP; gross national product, GNP, tarkoittaa bruttokansantuloa) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Bruttokansantuote
Budapest
Budapest (unkarilaisittain) on Unkarin pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Budapest
Budapestin piiritys
Budapestin piiritys oli toisen maailmansodan loppuvaiheissa tapahtunut piiritys.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Budapestin piiritys
Bukarest
Bukarest on Romanian pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Bukarest
Bulgarian vallankaappaus 1944
Kommunistipartisaaneja saapumassa Plovdiviin 9. syyskuuta 1944. Bulgarian vallankaappaus oli vuonna 1944 Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa tehty vallankaappaus, jossa Saksaa tukenut hallitus syrjäytettiin.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Bulgarian vallankaappaus 1944
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Carl Gustaf Emil Mannerheim
Chișinău
Chișinău (kyrillisin kirjaimin Кишинэу,, on Moldovan pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Chișinău
Danzigin vapaakaupunki
Danzigin vapaakaupunki oli autonominen Itämeren satamakaupunki ja kaupunkivaltio, joka perustettiin 10.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Danzigin vapaakaupunki
Demjansk
Demjansk on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Demjanskin piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Demjansk
Demjanskin motti
Demjanskin motti kartalla. Demjanskin motti oli Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Demjanskin motti
Diktaattori
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea Diktaattori (’sanelija’) on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Diktaattori
Dnepr
Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Dnepr
Dneprin taistelu
Dneprin taistelu (tunnetaan myös nimellä Alempi Dneprin offensiivi) oli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton ja Saksan joukkojen välinen taistelu Dneprin alueen hallinnasta Ukrainassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Dneprin taistelu
Dnipro
Dnipro on kaupunki Ukrainassa Kiovan eteläpuolella, Dneprjoen (ukr. Dnipro) varrella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Dnipro
Don
Don on yksi Venäjän tunnetuimmista ja maan eteläosien suurimmista joista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Don
Donets
Donets on Donjoen oikeanpuoleinen eli läntinen sivujoki Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Donets
Donetsin allas
Donetsin altaan ukrainalaiset hallintoalueet kartassa vaaleansinisellä. Donetsin allas on Ukrainan itäosassa Donin sivujoen Donetsin eteläpuolella sijaitseva geologinen alue.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Donetsin allas
Donetsk
Donetsk on teollisuuskaupunki itäisessä Ukrainassa, Donetsin altaaksi kutsutulla geologisella alueella, Asovanmereen laskevan Kalmiusjoen rannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Donetsk
Donin Rostov
Donin Rostov on 1,1 miljoonan asukkaan suurkaupunki Etelä-Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Donin Rostov
Dukla
Dukla on kaupunki Ala-Karpatian voivodikunnassa Puolan kaakkoisosassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Dukla
Eduard Dietl
Eduard Wohlrath Christian Dietl (s. 21. heinäkuuta 1890 Bad Aibling, Saksa – 23. kesäkuuta 1944 Steiermark, Saksa (nyk. Itävaltaa) oli saksalainen sotilaskomentaja toisen maailmansodan aikana, arvoltaan kenraalieversti. Dietl oli jo varhain kansallissosialismin kannattaja, kansallissosialistisen puolueen jäsen ja eräs Adolf Hitlerin lempikenraaleista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Eduard Dietl
Einsatzgruppen
Einsatzgruppe teloittaa Kiovan juutalaisia Ivangorodin lähellä Ukrainassa 1942 Kahden neuvostovirkamiehen julkiset hirttäjäiset 7. elokuuta 1941 Žytomyrissa Ukrainassa. 400 vangittua juutalaista pakotettiin seuraamaan hirttäjäisiä. Tapahtuman jälkeen vangitut juutalaiset surmattiin ampumalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Einsatzgruppen
Elbe
Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Elbe
Ensimmäinen Harkovan taistelu
Vihreällä rintaman siirtyminen idemmäksi 9. syyskuuta – 5. joulukuuta 1941 ja nuolilla saksalaisten hyökkäykset Ensimmäinen Harkovan taistelu oli osa operaatio Barbarossaa ja siinä Saksan joukot valtasivat Harkovan ja Belgorodin kaupungit lokakuussa 1941.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ensimmäinen Harkovan taistelu
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ensimmäinen maailmansota
Entente cordiale
Entente cordiale (ranskaa, ”sydämellinen yhteisymmärrys”) oli Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välinen liitto, joka muodostui 1904.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Entente cordiale
Erich von Manstein
Erich von Manstein (24. marraskuuta 1887 Berliini, Saksa – 9. kesäkuuta 1973 Icking, Länsi-Saksa) oli Saksan armeijan sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana, ja häntä pidetään yleisesti yhtenä aikakautensa edistyneimmistä liikkuvan sodankäynnin asiantuntijoista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Erich von Manstein
Esko Riekki
Esko Riekki (29. huhtikuuta 1891 Oulu – 30. lokakuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen jääkärivärväri, kokoomuspoliitikko ja Etsivän keskuspoliisin (EK) päällikkö.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Esko Riekki
Espanjan sisällissota
Espanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939 vapailla vaaleilla valitun Espanjan toisen tasavallan hallituksen (republicanos) ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten (nacionalistas) kapinallisten välillä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Espanjan sisällissota
Etelän armeijaryhmä
Etelän armeijaryhmä oli Saksan maavoimien armeijoista koottu yhtymä toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Etelän armeijaryhmä
Führerbunker
Führerbunkerin sijainti. Führerbunker oli Berliinin keskustassa valtakunnankanslian yhteydessä sijainnut maanalainen bunkkeri, jossa oli viimeinen Adolf Hitlerin toisen maailmansodan aikaisista päämajoista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Führerbunker
Fedor von Bock
Fedor von Bock (3. joulukuuta 1880 – 4. toukokuuta 1945) oli saksalainen sotamarsalkka, joka toisen maailmansodan aikana komensi Wehrmachtin joukkoja Puolassa, Ranskassa ja itärintamalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Fedor von Bock
Felix Steiner
Felix Martin Julius Steiner (23. toukokuuta 1896 Stallupönen – 12. toukokuuta 1966 München) oli saksalainen Waffen-SS-kenraali (SS-Obergruppenführer).
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Felix Steiner
Francisco Franco
Francisco Paulino Hermenegildo Teódulo Franco y Bahamonde (4. joulukuuta 1892 Ferrol, Galicia – 20. marraskuuta 1975 Madrid, Espanja) oli espanjalainen kenraali, joka toimi kansallismielisten armeijoiden ylipäällikkönä näiden voittoon päättyneessä Espanjan sisällissodassa 1936–1939 ja sen jälkeen Espanjan diktaattorina 1939–1975.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Francisco Franco
Franz Halder
Saksan puolustusvoimien esikuntapäällikkö kenraali Halder astuu lentokoneesta Malmin lentokentälle Suomen-vierailunsa alkaessa. Franz Ritter Halder (30. kesäkuuta 1884 Würzburg, Saksan keisarikunta – 2. huhtikuuta 1972 Aschau im Chiemgau, Baijeri, Länsi-Saksa) oli saksalainen kenraali ja armeijan yleisesikunnan päällikkö vuodesta 1938 syyskuuhun 1942 asti, jolloin Adolf Hitler nimitti Kurt Zeitzlerin hänen tilalleen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Franz Halder
Friedrich Paulus
Friedrich Wilhelm Ernst Paulus (s. 23. syyskuuta 1890 Guxhagen – 1. helmikuuta 1957 Dresden) oli saksalainen sotamarsalkka, joka tunnetaan parhaiten Stalingradin taistelun saksalaisjoukkojen komentajana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Friedrich Paulus
Geneven sopimukset
Alkuperäiset sopimusasiakirjat. Geneven sopimukset ovat joukko sodassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua sääteleviä kansainvälisiä sopimuksia.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Geneven sopimukset
Georg von Küchler
Georg Karl Friedrich Wilhelm von Küchler (30. toukokuuta 1881 Philippsruhen linna, Hanau – 25. toukokuuta 1968 Garmisch-Partenkirchen) oli saksalainen sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Georg von Küchler
Georgi Žukov
Georgi Konstantinovitš Žukov (1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1896 Strelkovka –18. kesäkuuta 1974 Moskova) oli Neuvostoliiton marsalkka ja tärkein Neuvostoliiton komentaja toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Georgi Žukov
Georgi Malenkov
Georgi Maksimilianovitš Malenkov (8. tammikuuta 1902 (J: 26. joulukuuta 1901) Orenburg – 14. tammikuuta 1988 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko, Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja (pääministeri) vuosina 1953–1955.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Georgi Malenkov
Gerd von Rundstedt
Karl Rudolf Gerd von Rundstedt (12. joulukuuta 1875 – 24. helmikuuta 1953) oli Saksan armeijan sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Gerd von Rundstedt
Gestapo
Gestapo (ääntämys, saksaksi), koko nimeltään Geheime Staatspolizei Kotimaisten kielten keskus oli natsi-Saksan poliittinen turvallisuuspoliisiorganisaatio.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Gestapo
Ghetto
Rooman juutalaiskortteli 1880-luvulla, kymmenen vuotta gheton muurien purkamisen jälkeen. Ghetto tai getto oli ahdas kaupunginosa, jonka muurien sisälle Euroopan juutalaiset määrättiin menneinä aikoina asumaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ghetto
Groznyi
Groznyi (Sölƶa-Ġala) on Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevan, Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian tasavallan pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Groznyi
Halben taistelu
Halben taistelu tai Halben motti oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluja Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Halben taistelu
Hans-Valentin Hube
Hans-Valentin Hube (29. lokakuuta 1890 Naumburg an der Saale – 21. huhtikuuta 1944) oli saksalainen kenraalieversti, joka toimi komentaja Saksan armeijassa sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Hans-Valentin Hube
Harkovan kolmas taistelu
Harkovan kolmas taistelu oli Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Ukrainassa sijaitsevan Harkovan kaupungin hallinnasta helmi-maaliskuussa 1943.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Harkovan kolmas taistelu
Heer (Wehrmacht)
Heer oli natsi-Saksan armeijan maavoimien nimi.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Heer (Wehrmacht)
Heinrich Himmler
Heinrich Luitpold Himmler (7. lokakuuta 1900 München, Saksan keisarikunta – 23. toukokuuta 1945 Lüneburg, liittoutuneiden miehittämä Saksa) oli natsi-Saksan vaikutusvaltaisimpia henkilöitä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Heinrich Himmler
Helmuth Weidling
Helmuth Otto Ludwig Weidling (2. marraskuuta 1891 – 17. marraskuuta 1955) oli tykistönkenraali Saksan armeijassa toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Helmuth Weidling
Hermann Göring
Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Hermann Göring
Hermann Hoth
Kenraalieversti Hermann ”Papa” Hoth (12. huhtikuuta 1885 Neuruppin – 26. tammikuuta 1971 Goslar) oli saksalainen upseeri, joka johti saksalaisia sotilasyksiköitä Ranskassa ja itärintamalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Hermann Hoth
Himki
Himki on kaupunki Moskovan alueella 19 kilometriä Moskovan keskustasta luoteeseen, aivan Pietarista saapuvan M10-valtatien varrella ja Moskovan kehätien (MKAD) vieressä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Himki
Holm (kaupunki)
Lovat- ja Kunjajokien yhtymäpaikka. Saksalaisia sotilaita Holmin raunioissa vuonna 1942. Holm on kaupunki, kaupunkikunta ja Holmin piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Holm (kaupunki)
Holmin motti
Holmin motti oli toisessa maailmansodassa Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu, jossa puna-armeija saartoi 5 500 saksalaissotilasta Holmin kaupunkiin Leningradin eteläpuolelle.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Holmin motti
Holokausti
Amerikkalaisten vapauttama Nordhausenin keskitysleiri brittiläisten pommituksen jälkeen hiukan ennen sodan loppua. Holokausti (Kreikankielinen sana merkitsee jumalalle osoitettua uhria, joka on kokonaan (όλος, holos) poltettu (καύστων, καύσων, kaustos).
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Holokausti
Homel
Homel eli Gomel on Valko-Venäjän toiseksi suurin kaupunki ja Homelin alueen keskus.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Homel
Hyökkäys Pearl Harboriin
Hyökkäys Pearl Harboriin oli keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien isku Yhdysvaltain Tyynenmeren laivastoa vastaan Pearl Harborissa, Havaijin Oahun saarella sunnuntaiaamuna 7.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Hyökkäys Pearl Harboriin
Idän yleissuunnitelma
Puolan valtauksen jälkeen saksalaiset karkottivat joukoittain puolalaisia Saksaan liitetystä (''Reichsgau'') Puolan länsiosasta. Kuvassa heitä saatetaan junavaunuihin. Idän yleissuunnitelma oli toisen maailmansodan aikana Saksan elintilaohjelmaan kuulunut suunnitelma, jonka tarkoituksena oli asuttaa Neuvostoliitolta vallatuille alueille miljoonia saksalaisia.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Idän yleissuunnitelma
Ilja Ehrenburg
Ilja Grigorevitš Ehrenburg (26. tammikuuta (J: 14. tammikuuta) 1891 Kiova – 31. elokuuta 1967 Moskova) oli neuvostoliittolainen kirjailija, toimittaja ja propagandisti.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ilja Ehrenburg
Imperialismi
1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Imperialismi
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Italia
Itä-Eurooppa
Yhdistyneet kansakunnat jakoi Euroopan näin vuonna 2008. Itä-Eurooppa on merkitty karttaan punaisella. Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Itä-Eurooppa
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Itä-Preussi
Itä-Preussin offensiivi
Itä-Preussin offensiivi oli toisessa maailmansodassa natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu Itä-Preussin alueesta vuonna 1945.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Itä-Preussin offensiivi
Izjum
Izjum on kaupunki Harkovan alueella Ukrainassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Izjum
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Japani
Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Jatkosota
Jäämerentie
Jäämerentien linjaus Rovaniemeltä Liinahamariin, matka 531 km. Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Jäämerentie
Joachim von Ribbentrop
Ulrich Friedrich Wilhelm Joachim Ribbentrop, vuodesta 1925 von Ribbentrop (30. huhtikuuta 1893 Wesel, Preussi, Saksa – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg, Saksa), oli natsi-Saksan ulkoministeri vuosina 1938–1945.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Joachim von Ribbentrop
Joseph Goebbels
Goebbels vuonna 1937 Paul Joseph Goebbels (29. lokakuuta 1897 Rheydt – 1. toukokuuta 1945 Berliini) oli eräs kansallissosialistisen Saksan vaikutusvaltaisimmista poliitikoista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Joseph Goebbels
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Josif Stalin
Jugoslavia
Jugoslavia (ja myös sloveeniksi, sananmukaisesti Eteläslavia) oli kolmen vuosina 1918–2003 olemassa olleen valtion nimi.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Jugoslavia
Kalori
Kalori (tunnus cal) on vanha energian yksikkö, jonka nimi tulee latinan sanasta calor ”lämpö”.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kalori
Kaluga
Kaluga on kaupunki, kaupunkipiiri ja koko Kalugan alueen hallinnollinen keskus Okan varrella Keski-Venäjällä 188 kilometriä Moskovasta lounaaseen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kaluga
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kansainliitto
Kansallissosialismi
Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kansallissosialismi
Kansandemokratia
Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kansandemokratia
Kansanrintama
Kansanrintama on poliittinen yhteistyömuodostelma, jossa kommunistit liittoutuivat sosiaalidemokraattien ja keskiryhmien, muun muassa liberaalien, kanssa vastustaakseen 1930-luvulla voimistunutta fasismia ja kansallissosialismia.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kansanrintama
Kanssasotija
Kanssasotija on toisen maan tai toisten maiden kanssa sotaa samanaikaisesti samaa vihollista tai samoja vihollisia vastaan käyvä maa, jolla ei ole kumppaneihinsa nähden minkäänlaista poliittista liittoa yhteisestä sodan päämäärästä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kanssasotija
Kantalahti (kaupunki)
Kantalahden kaupunkikunta Kantalahden piirin kartalla. Kantalahden rautatieasema. Kantalahti eli Kannanlahti on kaupunki, kaupunkikunta ja Kantalahden piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kantalahti (kaupunki)
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kapitalismi
Karatšev
Karatšev Karatšev on vuonna 1146 perustettu kaupunki ja Karatševin piirin keskus Brjanskin alueen itäosassa Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Karatšev
Karjalan rintama
Karjalan rintama oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka perustettiin 23.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Karjalan rintama
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Karjalankannas
Katjuša (ase)
Katjuša-raketinheitin kiinnitettynä ZiL-157 kuorma-autoon. Katjuša (eli Pikku-Katja) tai Stalinin urut oli alun perin puna-armeijan toisen maailmansodan aikaisten raketinheittimien BM-8, BM-13, BM-31 -nimitys.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Katjuša (ase)
Kaukasia
Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kaukasia
Kaukasus
Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kaukasus
Kaunas
Kaunas (kovne) on Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kaunas
Königsberg
Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Königsberg
Kętrzyn
Kętrzyn on kaupunki Puolassa Kętrzynin piirikunnassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kętrzyn
Kertšin niemimaa
Kertšin niemimaa (tummempi) Krimin niemimaan itäosassa. Äärimmäisenä oikealla oleva vaaleansininen alue on Kertšin kaupunki. Kertšin niemimaa on Krimin niemimaan itäisin osa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kertšin niemimaa
Kertšinsalmi
Kertšinsalmi LANDSAT-satelliitin kuvaamana. Kertšinsalmi on noin 40 kilometriä pitkä Asovanmeren ja Mustanmeren yhdistävä kapea salmi, joka jää Krimin niemimaan itäisimmän osan eli Kertšin niemimaan ja Kaukasian puolella olevan Tamanin niemimaan väliin.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kertšinsalmi
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Keski-Eurooppa
Keskustan armeijaryhmä
Keskustan armeijaryhmä oli toisessa maailmansodassa Saksan maavoimien yhtymä, joka oli yksi kolmesta operaatio Barbarossassa Neuvostoliittoon hyökänneestä saksalaisesta armeijaryhmästä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Keskustan armeijaryhmä
Kiestinki
Kiestinki on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kiestinki
Kiova
Kiova on Ukrainan pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kiova
Kirkkoniemi
Kävelykatu Kirkkoniemen kirkko Kirkkoniemi (alkujaan Akkulanniemi) on Etelä-Varangin kunnan keskustaajama.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kirkkoniemi
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kivihiili
Kliment Vorošilov
Stalin ja Kliment Vorošilov (oikealla) 1935 Kliment Jefremovitš Vorošilov (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1881 Jekaterinoslavin kuvernementti – 2. joulukuuta 1969 Moskova) oli pitkään vaikuttanut neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kliment Vorošilov
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kolhoosi
Kolosjoen kaivos
Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään ''Nikel''. Jäniskosken voimalaitos sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella. Kolosjoen nikkelikaivoksen suuaukko 1930-luvun loppupuolella. Kolosjoen kaivoksen sulattamon liukuvalutekniikalla rakennettu 165 metriä korkea piippu oli valmistuessaan Euroopan korkein.Skiftesvik 2008, kuvaliite Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kolosjoen kaivos
Komintern
Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli vuosina 1919–1943 toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli ”kansainvälisen porvariston” kukistaminen työväenluokan (proletariaatti) nimissä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Komintern
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kommunismi
Konstantin Rokossovski
Rokossovski (1976) Konstantin Konstantinovitš Rokossovski (21. joulukuuta 1896 Varsova, Venäjä – 3. elokuuta 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja Puolan puolustusministeri.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Konstantin Rokossovski
Korsun
Korsun (muin.ven./) voi viitata seuraaviin.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Korsun
Korsunin motti
Korsunin motti oli talvella 1944 Saksan Etelän armeijaryhmän ja puna-armeijan 1. ja 2. Ukrainan rintaman välillä käyty taistelu.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Korsunin motti
Krementšuk
Krementšuk on tärkeä teollisuuskaupunki ja Krementšukin piirin hallintokeskus Pultavan alueella Ukrainassa Dneprin rannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Krementšuk
Kreml
Pihkovan kremliä. Kreml (’linnoitus’) on useissa Venäjän historiallisissa kaupungeissa oleva linnoitettu keskusta, joka usein sijaitsee kaupungin korkeimmalla kohdalla tai muuten strategisesti hyvällä paikalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kreml
Kriegsmarine
Kriegsmarine oli Saksan asevoimien meripuolustuksesta vastannut puolustushaara, joka perustettiin toukokuussa 1935 suoritetun kansallisten asevoimien uudelleenorganisoinnin yhteydessä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kriegsmarine
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Krim
Krimin sotaretki
Krimin sotaretki oli toisessa maailmansodassa kahdeksan kuukauden kestoinen sarja taisteluita akselivaltain ja Neuvostoliiton joukkojen välillä Krimin hallinnasta.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Krimin sotaretki
Krimin taistelu
Krimin taistelu (tunnetaan myös nimellä Krimin offensiivi) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu Krimin alueesta toisessa maailmansodassa vuonna 1944.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Krimin taistelu
Kursk
Kursk on kaupunki Venäjän länsiosissa, Kura- ja Seimjokien yhtymäkohdassa 450 kilometriä Moskovasta etelään.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kursk
Kurskin taistelu
Kurskin taistelu oli merkittävä Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu toisen maailmansodan itärintamalla 4.–22.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kurskin taistelu
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kuurinmaa
KV-sarja
Kliment Vorošilov -panssarivaunusarja (KV), joka nimettiin Neuvostoliiton marsalkka Kliment Vorošilovin mukaan, oli sarja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan edellä ja aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja KV-sarja
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Kylmä sota
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Laatokka
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Lapin sota
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Lappi
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Latvia
Laukaanjoki
Laukaanjoki eli Luga (myös Laukaa, vatjaksi Laugaz, Laukaa jõtši) on joki Novgorodin ja Leningradin alueilla Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Laukaanjoki
Lavrenti Berija
Lavrenti Pavlovitš Berija (29. maaliskuuta (J: 17. maaliskuuta) 1899 Merheul, Georgia, Venäjän keisarikunta – 23. joulukuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen kommunistijohtaja ja turvallisuuspäällikkö.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Lavrenti Berija
Länsi-Saksa
Länsi-Saksa on epävirallinen termi, jolla Saksan liittotasavaltaa kutsuttiin vuosina 1949–1990.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Länsi-Saksa
Länsirintama (toinen maailmansota)
Länsirintama toisessa maailmansodassa viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Länsi-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Länsirintama (toinen maailmansota)
Lend-Lease
Roosevelt allekirjoittaa H.R. 1776:n laiksi. Lend-Lease-ohjelman puitteissa toimitettu jeeppi Puolan armeijan käytössä vuonna 1945. Lend-Lease oli Yhdysvaltain liittovaltion toisen maailmansodan aikainen ohjelma, joka mahdollisti sotamateriaalin toimittamisen ensin Britannialle ja vuoden 1942 alusta lähtien Neuvostoliitolle ja muillekin liittoutuneille.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Lend-Lease
Leningradin piiritys
Leningradin piiritys oli toisen maailmansodan aikana suoritettu sotilasoperaatio, jossa Leningradin (nyk. Pietari) maayhteydet muuhun Neuvostoliittoon katkaistiin.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Leningradin piiritys
Leningradin–Novgorodin offensiivi
Leningradin–Novgorodin offensiivi oli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton Leningradin, Brjanskin ja Olhavan rintamien joukkojen viimeinen ja onnistunut yritys Leningradin piirityksen murtamiseksi.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Leningradin–Novgorodin offensiivi
Liennytys
Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittavat SALT II -sopimuksen vuonna 1979. Liennytys tarkoittaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisen jännitteen yleistä lievenemistä ja kylmän sodan rauhoittumista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Liennytys
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Liettua
Liittoutuneet
Liittoutuneet tarkoittaa yleensä toisessa maailmansodassa 1939–1945 akselivaltoja vastaan taistellutta liittoumaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Liittoutuneet
Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa ja Itävallassa
Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa ja Itävallassa voi tarkoittaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa ja Itävallassa
Logistiikka
Logistiikka on materiaali-, raha- ja tietovirtojen hallintaan erikoistunut käytännönjohteinen tieteenhaara.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Logistiikka
Loh’vytsja
Loh’vytsja on saman nimisen joen varrella sijaitseva kaupunki ja piirikeskus Loh’vytsjan piirissä Pultavan alueella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Loh’vytsja
Lopullinen ratkaisu
Wannseen konferenssin jälkeen 26. helmikuuta 1942 päivätyssä kirjeessä Reinhard Heydrich pyytää diplomaatti Martin Lutherilta hallinnollista apua ”juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun” toimeenpanemisessa. Lopullinen ratkaisu, pidemmin juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu oli natsi-Saksan hallinnon suunnitelma ratkaista ”juutalaiskysymys” täysimittaisella kansanmurhalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Lopullinen ratkaisu
Louhi (Karjalan tasavalta)
Louhen kaupunkikunta Louhen piirin kartalla. Louhi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Louhen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Louhi (Karjalan tasavalta)
Luftwaffe (Wehrmacht)
Luftwaffe oli natsi-Saksan ilmavoimien (1935–1945) virallinen nimi.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Luftwaffe (Wehrmacht)
Lviv
Lviv (Lemberg tai לעמבעריק, Lemberik, suomeksi myös Lwów) on kaupunki läntisen Ukrainan kulttuurinen, poliittinen, taloudellinen ja uskonnollinen keskus.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Lviv
Lvovin–Sandomierzin taistelu
Lvovin-Sandomierzin taistelu (tunnetaan myös nimellä Lvovin-Sandomierzin offensiivi) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu Lvivin ja Sandomierzin kaupungeista Länsi-Ukrainassa ja Itä-Puolassa vuonna 1944.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Lvovin–Sandomierzin taistelu
Maikop
Maikop (adygeiksi Myequape) on Adygeian pääkaupunki maan keskiosassa, Kubanin sivujoki Belajajoen varrella Etelä-Venäjällä, Itä-Eurooppaan kuuluvan Pohjois-Kaukasian alueella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Maikop
Malgobek
Malgobek (ingušian kielellä: Магӏалбике, Mağalbike) on kaupunki Venäjän federaation Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevassa Ingušian tasavallassa, linnuntietä 42 kilometriä pääkaupungista Magasista pohjoisluoteeseen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Malgobek
Mamajevin kurgaani
Mamajevin kurgaani on korkea kukkula Volgogradissa (entinen Stalingrad) Etelä-Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Mamajevin kurgaani
Mamonovo
Mamonovon vaakuna. Mamonovo on kaupunki Kaliningradin alueella Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Mamonovo
Martin Bormann
Martin Bormann (17. kesäkuuta 1900 Wegeleben, Saksa – luultavasti 2. toukokuuta 1945 Berliini, Saksa) oli Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen puoluekanslian johtaja valtakunnanministerin valtuuksin sekä Adolf Hitlerin yksityissihteeri.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Martin Bormann
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Marxilaisuus
Minsk
Minsk on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Minsk
Mius
Mius on Itä-Euroopassa Etelä-Venäjän ja Itä-Ukrainan alueella virtaava 258 km:n pituinen joki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Mius
Moldova
Moldova, virallisesti Moldovan tasavalta on sisämaavaltio Itä-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Moldova
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Molotov–Ribbentrop-sopimus
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Moskova
Moskovan taistelu
Moskovan taistelu oli Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Neuvostoliiton pääkaupungin Moskovan hallinnasta toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Moskovan taistelu
Motti
Motti (motitus, saarros) tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, laajemmin käytettynä saartorengasta, sen sisällä olevia joukkoja ja renkaan vartijoita.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Motti
Murmansk
Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Murmansk
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Mustameri
Muurmannin rata
Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Muurmannin rata
Narew
Narew on Veikselin sivujoki, joka virtaa Valko-Venäjän länsiosassa ja Koillis-Puolassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Narew
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Narva
Narvan taistelu (1944)
Narvan taistelu oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu Narvan kaupungista Virossa toisessa maailmansodassa vuonna 1944.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Narvan taistelu (1944)
Narvanjoki
Narvanjoen profiili yläjuoksulta alajuoksulle päin. Iivananlinna vastarannalta kuvattuna elokuussa 2012. Narvanjoen vesivoimalaitos vuonna 2009. Harvinainen ohijuoksutus kuivaa joenuomaa pitkin (vesiputoukset). Narvan maantiesilta heinäkuussa 2019. Narvanjoen virtaamia. Moottorivene joen yläjuoksulla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Narvanjoki
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Natsi-Saksa
Neisse
Lähde Neisse on Oderin sivujoki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Neisse
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942
Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942 oli toisessa maailmansodassa nimitys puna-armeijan talvella 1941–1942 tekemille vastahyökkäyksille Saksan armeijaa vastaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliitto
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Neva (joki)
Nikolai Vatutin
Nikolai Fjodorovitš Vatutin 1940-luvulla. Nikolai Fjodorovitš Vatutin (16. joulukuuta 1901 Tšepuhino, Kurskin alue – 14. huhtikuuta 1944) oli neuvostoliittolainen jalkaväenkenraali.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Nikolai Vatutin
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja NKVD
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Norja
Normandia
Ranskan kuningaskunnassa vuonna 1789. Normandian historiallinen maakunta Normandia on Ranskan hallinnollinen alue ja historiallinen maakunta, josta muodostettiin herttuakunta 900-luvulla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Normandia
Normandian maihinnousu
Normandian maihinnousu oli läntisten liittoutuneiden armeijoiden Pohjois-Ranskaan tekemä suuri maihinnousu toisessa maailmansodassa vuonna 1944.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Normandian maihinnousu
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Novgorod
Oberkommando der Wehrmacht
''Oberkommando der Wehrmachtin'' lippu vuosina 1941 - 1945. Oberkommando der Wehrmacht (OKW) oli Saksan asevoimien ylin johtoesikunta toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Oberkommando der Wehrmacht
Oberkommando des Heeres
Oberkommando des Heeresin lippu 1936−38 Oberkommando des Heeresin lippu 1938−1941 Oberkommando des Heeres tai OKH oli Saksan armeijan maavoimien yleisesikunta toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Oberkommando des Heeres
Oder
Oderin valuma-alue Tavarankuljetusta pääuomassa. Rędzińskan saari Wrocławin lähellä Vesivoimalaitos Wałyn lähellä Oderin tulva Brandenburgin osavaltiossa Oder on 841 kilometriä pitkä joki (myös 866 km, 854 km, 912 km), joka virtaa Tšekin, Puolan ja Saksan valtioiden alueilla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Oder
Odessa
Odessa on kaupunki Etelä-Ukrainassa Odessan alueella Mustanmeren rannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Odessa
Oka
Oka on Venäjällä virtaava 1 550 kilometriä pitkä joki, joka laskee Volgaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Oka
Olšanka
Olšanka tai Psel on kylä Belgorodin alueella Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Olšanka
Olhavan rintama
Olhavan rintama oli puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka muodostettiin 17.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Olhavan rintama
Olhavanjoki
Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Olhavanjoki
Olhovatka
Olhovatka on kaupunkityyppinen taajama ja piirikeskus Voronežin alueella Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Olhovatka
Operaatio Bagration
Operaatio Bagration oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan aikainen massiivinen hyökkäys Saksan keskustan armeijaryhmää vastaan kesällä 1944.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Bagration
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Barbarossa
Operaatio Birke
Operaatio Birke oli toisen maailmansodan aikainen Saksan sodanjohdon vuosina 1943–1944 valmistelema suunnitelma vetää Pohjois-Suomessa olevat joukot Neuvostoliiton vastaiselta rintamalta uusiin puolustusasemiin poikki Lapin, mikäli suomalaisten puolustus olisi romahtanut ja neuvostojoukot olisivat vallanneet eteläisen Suomen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Birke
Operaatio Hopeakettu
Operaatio Hopeakettu oli Saksan operaatio Barbarossan alaoperaatio, jonka tavoitteina oli Petsamon Saksalle hyvin tärkeiden nikkelikaivosten turvaaminen ja Neuvostoliiton ainoan jäätymättömän sataman Murmanskin valtaaminen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Hopeakettu
Operaatio Husky
Operaatio Husky oli koodinimi liittoutuneiden joukkojen maihinnousulle Sisiliaan 9.–10.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Husky
Operaatio Napakettu
Operaatio Napakettu oli toisessa maailmansodassa Saksan Pohjois-Suomesta käsin suorittama sotilasoperaatio, osa suurempaa operaatio Hopeakettua kesällä 1941.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Napakettu
Operaatio Nordlicht (1944–1945)
Operaatio Nordlicht oli toisen maailmansodan aikainen sotilasoperaatio, jossa natsi-Saksan Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa olleet joukot vetäytyivät uudelle puolustuslinjalle Ruotsin pohjoiskärjen ja Norjan Yykeänvuonon väliin Yykeän–Narvikin alueelle.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Nordlicht (1944–1945)
Operaatio Platinakettu
Operaatio Hopeaketun hyökkäyssuunnat ja suomalaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset joukot jatkosodan alkaessa kesällä 1941. Operaatio Platinakettu oli pohjoisin, lännestä kohti Murmanskia suuntautunut hyökkäys. Operaatio Platinakettu oli toisen maailmansodan aikainen Saksan Norjan-armeijan vuoristojoukkojen operaatio Neuvostoliittoa vastaan pohjoisella rintamalla, Petsamossa ja Murmanskin alueella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Platinakettu
Operaatio Renntier
Operaatio Renntier oli toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan valmistelema Suomen Petsamon nikkelialueen valtaus siltä varalta, että Neuvostoliiton ja Suomen välille syntyisi selkkaus.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Renntier
Operaatio Saturnus
Operaatio Saturnus tai operaatio Pikku-Saturnus oli Neuvostoliiton puna-armeijan operaatio joulukuusta 1942 helmikuuhun 1943 itärintamalla, jonka tarkoitus oli akselivaltain joukkojen motittaminen Kaukasiaan Stalingradin taistelussa saavutettua etua hyväksi käyttäen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Saturnus
Operaatio Sininen
Operaatio Sininen tai Tapaus Sininen oli Wehrmachtin käyttämä koodinimi kesän 1942 hyökkäyssuunnitelmalle, etelän armeijaryhmän yleishyökkäykselle Etelä-Venäjällä 28.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Sininen
Operaatio Taifuuni
Itärintama Operaatio Taifuunin aikana 9. heinäkuuta –5. joulukuuta 1941 Operaatio Taifuuni oli Saksan sodanjohdon suunnitelma Moskovan valtaamiseksi toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Taifuuni
Operaatio Talvimyrsky
Operaatio Talvimyrsky (saks. Unternehmen Wintergewitter) oli toisessa maailmansodassa saksalaisten epäonnistunut yritys vapauttaa Saksan 6. armeija Stalingradin motista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Talvimyrsky
Operaatio Uranus
Operaatio Uranus oli Neuvostoliiton 19.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Operaatio Uranus
Orjol
Orjol (vanhentunut translitterointi Orel) on Orjolin alueen pääkaupunki Venäjällä Okajoen varrella noin 360 kilometriä Moskovasta lounaaseen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Orjol
Panssarikrenatööridivisioona Großdeutschland
Grossdeutschland divisioona (alun perin jalkaväkirykmentti) oli kansallissosialistisen Saksan armeijan valioyksikkö toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Panssarikrenatööridivisioona Großdeutschland
Panssarivaunu
Leopard 2A5, nykyaikainen saksalainen taistelupanssarivaunu. taktinen merkki. Panssarivaunu (arkikielessä usein tankki, vanh. hyökkäysvaunu) on telaketjuilla kulkeva panssaroitu moottoriajoneuvo.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Panssarivaunu
Panzerkampfwagen VI Tiger
Tiger huollossa itärintamalla vuonna 1943. Tornia kannattelee 16 tonnin pukkinosturi. Panzerkampfwagen VI Tiger (Sonderkraftfahrzeug 181, SdKfz 181) oli Saksan maavoimien sekä Waffen-SS:n vuonna 1942 palvelukseen otettu raskas panssarivaunu toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Panzerkampfwagen VI Tiger
Partisaani
saksalaissotilasta Chartresissa, poseeraa MP-40-konepistoolin kanssa, 23. elokuuta 1944. Partisaani on yleisnimitys sissitaistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Partisaani
Pataljoona
Pataljoona (lyhenne patl. tai sotilaskäytössä P) on joukkoyksikkö, joka käsittää useamman perusyksikön.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pataljoona
Paul Carell
Paul Carell (syntyjään Paul Karl Schmidt; 2. marraskuuta 1911 Kelbra, Saksa – 20. kesäkuuta 1997 Rottach-Egern, Saksa) oli SS-upseeri ja Joachim von Ribbentropin lehdistösihteeri toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Paul Carell
Pähkinälinna
Pähkinälinna (vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pähkinälinna
Peipsijärvi
Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Peipsijärvi
Perekopinkannas
Perekopinkannas Perekopinkannas on 30 km pitkä ja 8–23 km leveä kannas, joka yhdistää Krimin niemimaan Etelä-Ukrainaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Perekopinkannas
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Petsamo
Petsamon–Kirkkoniemen taistelu
Petsamon–Kirkkoniemen taistelu (tunnetaan myös nimellä Petsamon–Kirkkoniemen offensiivi) oli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton ja Saksan välinen taistelu Petsamon ja Kirkkoniemen alueella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Petsamon–Kirkkoniemen taistelu
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pietari (kaupunki)
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pihkova
Plavsk
Plavsk on kaupunki Tulan alueella Venäjällä, jonka asukasluku vuonna 2002 oli 16 750 henkilöä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Plavsk
Pogromi
Jekaterinoslavin pogromin uhreja vuonna 1905. Pogromi (’hävitys, mellakka’) on johonkin kansanryhmään kohdistunut, väkijoukon suorittama hyökkäys, jonka viranomaiset ovat hyväksyneet.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pogromi
Pohjoinen armeijaryhmä
Pohjoinen armeijaryhmä oli toisessa maailmansodassa Saksan maavoimien yhtymä, joka koordinoi siihen liitettyjen armeijoiden toimintaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pohjoinen armeijaryhmä
Pohjois-Ossetia-Alania
Pohjois-Ossetia-Alania on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Kaukasiassa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pohjois-Ossetia-Alania
Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941
Hyökkäystavoitteet pohjoisella rintamanosalla. Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 on nimitys Lapin sotatoimille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941
Pommeri
Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pommeri
Prahan taistelu
Prahan taistelu (Prahan strateginen hyökkäysoperaatio, myös Prahan vapautus) oli toisen maailmansodan viimeinen taistelu Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Prahan taistelu
Pravda
Pravda (’Totuus’) on venäläinen sanomalehti, joka oli Neuvostoliiton johtava sanomalehti ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja vuosina 1912–1991.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pravda
Prohorovka
Prohorovka on kaupunkityyppinen taajama Venäjällä Belgorodin alueella Psjol-joen varrella kaakkoon Kurskin kaupungista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Prohorovka
Prut
Sijainti Prut Stănileștin kohdalla. Prut on 953 km pitkä joki, joka saa alkunsa Karpaattien vuoristosta Ukrainassa ja joka virtaa kaakkoon ja yhtyy Tonavaan Giurgiuleștin kohdalla Galațista itään.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Prut
Pultava
Pultava, myös: Poltava on Pultavan alueen pääkaupunki Keski-Ukrainassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Pultava
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Puna-armeija
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Puola
Puolan offensiivi
Puolan offensiivi, Puolan taistelu, taistelu Puolasta, Puolan valtaus, Saksan–Puolan sota 1939 tai Puolan sotaretki, saksalaiselta koodinimeltään Fall Weiß (’Tapaus valkoinen’) oli toisen maailmansodan aloittanut Saksan hyökkäys Puolaan 1.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Puolan offensiivi
Raketinheitin
"Stalinin urut" (BM-13 Katjuša) kuorma-auton lavalla Raketinheitin on epäsuoraa tulta ampuva tykistöase.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Raketinheitin
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ranska
Ržev
Ržev on pohjoisin Volga-joen varrella oleva kaupunki Tverin alueella Länsi-Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ržev
Rževin taistelut
Rževin taistelut olivat toisessa maailmansodassa Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välisiä itärintamalla käytyjä taisteluita Rževin, Sytšovkan ja Vjazman kaupunkien lähistöllä vuosina 1942–1943.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Rževin taistelut
Reaalipolitiikka
Reaalipolitiikka on ulkopolitiikkaa, joka pyrkii sopeutumaan vallitseviin oloihin ja sivuuttamaan periaatteelliset, ideologiset tai moraaliset seikat.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Reaalipolitiikka
Reichsführer-SS
Reichsführer-SS kaulusarvolaatat. Reichsführer-SS Heinrich Himmler Reichsführer-SS oli natsi-Saksan SS-joukkojen ylipäällikön arvo vuosina 1925–1945.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Reichsführer-SS
Reunavaltiopolitiikka
Reunavaltiopolitiikka tarkoitti yhteistyöliiton muodostamista Puolan, Viron, Liettuan ja Latvian sekä Suomen välille Neuvostoliiton uhkaa vastaan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Reunavaltiopolitiikka
Richard Sorge
Sorge vuonna 1940 Richard Sorge, koodinimeltään Ramsay (4. lokakuuta 1895 Baku, Venäjä – 7. marraskuuta 1944 Tokio, Japani), oli Saksassa ja Japanissa työskennellyt Neuvostoliiton tiedustelupalvelun GRU:n vakooja.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Richard Sorge
Rintama (puna-armeija)
Rintama oli puna-armeijan toisen maailmansodan aikainen suuri sotatoimiyhtymä, joka vastasi saksalaisten armeijaryhmää.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Rintama (puna-armeija)
Romania
Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Romania
Romanian taistelu
Romanian taistelu voi tarkoittaa kahta offensiivia toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Romanian taistelu
Rostov
Rostov on noin 32 000 asukkaan kaupunki Venäjän Jaroslavlin alueella, Nerojärven rannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Rostov
Rostovin taistelu
Rostovin taistelu (1941) oli toisessa maailmansodassa Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Donin Rostovin kaupungin hallinnasta vuonna 1941.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Rostovin taistelu
Ruhrin alue
Ruhrin alueen kartta. Raskasta teollisuutta Essenissä. Ruhrin alue (puhekielessä Ruhrpott tai lyhyemmin vain Pott) on konurbaatio Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan liittotasavallassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ruhrin alue
Saksan 1. panssariarmeija
1.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Saksan 1. panssariarmeija
Saksan 2. panssariarmeija
2.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Saksan 2. panssariarmeija
Saksan 6. armeija
Saksan 6.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Saksan 6. armeija
Saksan 9. armeija
Saksan 9.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Saksan 9. armeija
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta (SDT;, DDR), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa, oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan ulkoasiainministeriö
Saksan ulkoasiainministeriö Berliinissä elokuussa 2004. Saksan ulkoasiainministeriö eli Auswärtiges Amt on Saksan ulkoasiainministeriö.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Saksan ulkoasiainministeriö
Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta
XXXVI vuoristoarmeijakunta oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta
Salamasota
Stuka-syöksypommittajilla oli ratkaiseva rooli, kun Saksa kokeili salamasotaa Puolan offensiivissa 1939. Salamasota tarkoittaa nopeaa puolustuslinjojen läpi suunnattavaa hyökkäystä vihollisen taistelevien yksikköjen lamauttamiseksi.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Salamasota
Salla
Kuva Karhutunturilta. Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006. Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Salla
Sandomierz
Sandomierz on kaupunki Świętokrzyskin voivodikunnassa Kaakkois-Puolassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sandomierz
Schutzstaffel
Schutzstaffel eli SS oli alun perin natsi-Saksan kansallissosialistisen puolueen puolisotilaallinen yksikkö, myöhemmin puolueen alainen sotilaallinen organisaatio.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Schutzstaffel
Seelow
Seelow on kaupunki Saksassa Brandenburgin osavaltiossa noin 90 kilometriä Berliinistä itään ja noin 15 kilometrin päässä Puolan rajasta.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Seelow
Seliger
Seliger on järvi Tverin ja Novgorodin alueilla Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Seliger
Semjon Timošenko
Semjon Timošenko. Semjon Konstantinovitš Timošenko oli Neuvostoliiton joukkojen komentaja kesällä 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Semjon Timošenko
Sevastopol
Sevastopol (ja) on kaupunki Krimillä, Ukrainassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sevastopol
Sevastopolin piiritys (1941–1942)
Sevastopolin piiritys käytiin toisen maailmansodan aikana 30.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sevastopolin piiritys (1941–1942)
SHAEF
SHAEFin tunnus Southwick House Portsmouthin lähellä oli SHAEFin päämaja ennen Normandian maihinnousua SHAEF (Supreme Headquarters Allied Expeditionary Force) oli liittoutuneiden Luoteis-Euroopan joukkojen komentokeskus toisessa maailmansodassa vuosina 1944 ja 1945.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja SHAEF
Sinimäkien taistelu
Sinimäkien taistelu eli Tannenberg-linjan taistelu oli toisessa maailmansodassa vuonna 1944 Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Sinimäkien kukkuloista Itä-Virossa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sinimäkien taistelu
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Siperia
Sisilia
Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Välimeren suurin saari Italiassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sisilia
Sleesia
Sleesian sijainti ja nykyiset valtioiden rajat. Wrocław Sleesia (vanhahtaen myös muodossa Šleesia,, vanhalla Sleesian murteella Schläsing,,, lat. ja engl. Silesia) on historiallinen alue Keski-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sleesia
Slovakia
Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Slovakia
Smolensk
Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin kaupunki'', värivalokuva n. 1912 Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin katedraali'', värivalokuva n. 1912 Smolensk on Smolenskin alueen pääkaupunki Länsi-Venäjällä lähellä Valko-Venäjän rajaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Smolensk
Sofia
Sofia on Bulgarian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sofia
Sotamarsalkka
Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg. Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sotamarsalkka
SS-divisioona Wiking
SS-divisioona Wiking oli toisen maailmansodan aikainen Saksan moottoroitu Waffen-SS-divisioona, johon rekrytoitiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja SS-divisioona Wiking
Stalingradin taistelu
Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Stalingradin taistelu
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Stalinin vainot
Stavka
Nikolai II Stavkan jäsenten kanssa Mahiljoussa, 1. huhtikuuta 1916. Stavka oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien pääesikunta; termiä on käytetty jo Kiovan Venäjän ajoista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Stavka
Stralsund
Stralsund on vuonna 1234 perustettu satamakaupunki, entinen hansakaupunki Saksassa Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Itämeren rannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Stralsund
Suomen III armeijakunta (jatkosota)
III armeijakunta oli Suomen maavoimien yhtymä jatkosodassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Suomen III armeijakunta (jatkosota)
Suomen merivoimat
Suomen merivoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta maavoimien ja ilmavoimien ohella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Suomen merivoimat
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Suomenlahti
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Suomi
Supervalta
sotilastukikohtia. Supervalta on globaalisti vaikutusvaltainen, johtava suurvalta, joka kykenee pakottamaan tahtoonsa voimakkaimmatkin valtiot.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Supervalta
Suuri isänmaallinen sota
Äiti synnyinmaa''). Veistoksen korkeus on 62 metriä, museon piilottavan jalustarakennuksen kanssa 102 metriä. Alueella on sotahistoriallisen museon ja sotilaskalustonäyttelyn lisäksi myös sotilaiden ja partisaanien taistelulle sekä sodan ja keskitysleirien siviiliuhreille omistettuja monumentteja.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Suuri isänmaallinen sota
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Sveitsi
Syväri
Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Syväri
Szczecin
Szczecin (IPA) on satamakaupunki Luoteis-Puolassa ja Länsi-Pommerin voivodikunnan pääkaupunki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Szczecin
T-34
T-34 (lyhennys sanasta танк-34) on neuvostoliittolainen keskiraskas panssarivaunu, jonka valmistus alkoi vuonna 1940.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja T-34
Talin–Ihantalan taistelu
Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen välillä kesällä 1944.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Talin–Ihantalan taistelu
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Talvisota
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Tšekkoslovakia
Tšerkasy
Tšerkasy on kaupunki Keski-Ukrainassa Dneprin länsirannalla, noin kaksisataa kilometriä Kiovasta etelään.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Tšerkasy
Teheranin konferenssi
Teheranin konferenssi oli Neuvostoliiton, Ison-Britannian ja Yhdysvaltain järjestämä kokous toisen maailmansodan aikana Teheranissa 28.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Teheranin konferenssi
Teräs
Teräksestä valmistettua vaijeria Viaducto La Polvorilla -terässilta, Saltan maakunnassa Argentiinassa. Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Teräs
Teteriv
Teteriv on Dneprin sivujoki Ukrainassa Žytomyrin alueella, jossa se virtaa alueen pääkaupungin Žytomyrin läpi ja laskeutuu lopulta Dnepriin Kiovan yläpuolella sijaitsevan Kiovan tekojärven kohdalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Teteriv
Tihvinä
Tihvinä on kaupunki Leningradin alueen Tihvinän piirissä Venäjällä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Tihvinä
Toinen Harkovan taistelu
Toinen Harkovan taistelu oli Neuvostoliiton yritys vallata Harkova Saksalta toisessa maailmansodassa toukokuussa 1942.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Toinen Harkovan taistelu
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Toinen maailmansota
Tonava
Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Tonava
Torgau
Torgau on kaupunki Saksassa Saksin osavaltiossa Elben rannalla.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Torgau
Tula
Tula on venäläinen teollisuuskaupunki, joka sijaitsee Upa-joen varrella 165 kilometriä etelään Moskovasta.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Tula
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ukraina
Uman
Uman on kaupunki Keski-Ukrainassa, Tšerkasyn alueella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Uman
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Ural (vuoristo)
Varsovan kansannousu
Varsovan kansannousu oli kansannousu aikana 1. elokuuta – 2. lokakuuta 1944.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Varsovan kansannousu
Vastarintaliike
Bren LMG -pikakiväärillä aseistautunut Ranskan vastarintaliikkeen jäsen kuvattuna vuonna 1944. Vastarintaliike on yleensä maan tai alueen ulkomaista tai ulkopuolista miehittäjää aseellisella toiminnalla vastustava liike.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Vastarintaliike
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Väinäjoki
Veiksel
Veiksel on Puolan läpi virtaava ja maan pisin joki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Veiksel
Veiksel–Oder-operaatio
Neuvostojoukot saapuvat Łódźiin. Veiksel–Oder-operaatio tai Veiksel-Oder-offensiivi oli puna-armeijan onnistunut hyökkäys, jossa sen joukot ylittivät Veikseljoen ja Saksan rajan vapauttaen Puolan saksalaismiehityksestä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Veiksel–Oder-operaatio
Vienanjoki
Vienanjoki on Venäjän pohjoisosassa Arkangelin ja Vologdan alueilla kulkeva joki, joka laskee Vienanmeren Vienanlahteen.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Vienanjoki
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Viipuri
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Viro
Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Viron sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Viron SNT (suomeksi myös Eestin sosialistinen neuvostotasavalta tai Eestin SNT) oli Baltian maiden miehityksen myötä Viron tasavallan alueelle perustettu Neuvostoliiton jäsentasavalta.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Vitsebsk
Vitsebsk eli Vitebsk on kaupunki Valko-Venäjän pohjoisosissa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Vitsebsk
Vjatšeslav Molotov
Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Vjatšeslav Molotov
Vjazma
Vjazma on kaupunki Smolenskin alueella Vjazma-joen varrella.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Vjazma
Vladikavkaz
Vladikavkaz, aiemmin Dzaudžikau ja Ordžonikidze, on Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan pääkaupunki Venäjän federaatiossa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Vladikavkaz
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Volga
Volgograd
Volgograd on runsaan miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan varrella Itä-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Volgograd
Voronež
Marian ilmestyksen katedraali Voronež on suuri kaupunki ja kaupunkipiirikunta Keski-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Voronež
Voronežin rintama
Voronežin rintama oli puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka muodostettiin 9.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Voronežin rintama
Voronežin taistelu
Tuhottu Neuvostoliittolainen KV-1 panssarivaunu Voronežin lähistöllä vuonna 1942. Voronežin taistelu oli toisen maailmansodan itärintamalla Voronežin kaupungin ympäristössä Donin varrella 28.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Voronežin taistelu
Walter Model
Walter Model (24. tammikuuta 1891 Genthin, Saksi-Anhalt – 21. huhtikuuta 1945 lähellä Duisburgia) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Walter Model
Walter von Reichenau
Walther von Reichenau (8. lokakuuta 1884 Karlsruhe, Saksa – 17. tammikuuta 1942 Pultava, Neuvostoliitto) oli saksalainen sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Walter von Reichenau
Wehrmacht
Wehrmacht (kirjaimellisesti Puolustusvoimat) oli kansallissosialistisen Saksan sotavoimien nimi vuosina 1935–1945.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Wehrmacht
Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Wien
Wolfsschanze
Martin Bormannin bunkkerin jäännökset Führerhauptquartier Wolfsschanze oli koodinimi, jota käytettiin Adolf Hitlerin Itä-Preussissa sijainneesta päämajasta toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Wolfsschanze
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Yhdysvallat
Yykeä
Yykeä (vanhemmissa kirjallisissa lähteissä myös Jyykeä)Pohjois-Norjan paikannimet.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Yykeä
Zaporižžja
Zaporižžja on kaupunki Dnepr-joen alajuoksulla Ukrainan itäosassa.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja Zaporižžja
1. Ukrainan rintama
1.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 1. Ukrainan rintama
1. Valko-Venäjän rintama
1.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 1. Valko-Venäjän rintama
2. Baltian rintama
2.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 2. Baltian rintama
2. Ukrainan rintama
2.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 2. Ukrainan rintama
2. Valko-Venäjän rintama
2.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 2. Valko-Venäjän rintama
24. heinäkuuta
24.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 24. heinäkuuta
3. heinäkuuta
3.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 3. heinäkuuta
3. Ukrainan rintama
3.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 3. Ukrainan rintama
4. Ukrainan rintama
4.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 4. Ukrainan rintama
8. kesäkuuta
8.
Katsoa Itärintama (toinen maailmansota) ja 8. kesäkuuta
, Donetsk, Donin Rostov, Dukla, Eduard Dietl, Einsatzgruppen, Elbe, Ensimmäinen Harkovan taistelu, Ensimmäinen maailmansota, Entente cordiale, Erich von Manstein, Esko Riekki, Espanjan sisällissota, Etelän armeijaryhmä, Führerbunker, Fedor von Bock, Felix Steiner, Francisco Franco, Franz Halder, Friedrich Paulus, Geneven sopimukset, Georg von Küchler, Georgi Žukov, Georgi Malenkov, Gerd von Rundstedt, Gestapo, Ghetto, Groznyi, Halben taistelu, Hans-Valentin Hube, Harkovan kolmas taistelu, Heer (Wehrmacht), Heinrich Himmler, Helmuth Weidling, Hermann Göring, Hermann Hoth, Himki, Holm (kaupunki), Holmin motti, Holokausti, Homel, Hyökkäys Pearl Harboriin, Idän yleissuunnitelma, Ilja Ehrenburg, Imperialismi, Italia, Itä-Eurooppa, Itä-Preussi, Itä-Preussin offensiivi, Izjum, Japani, Jatkosodan hyökkäysvaihe, Jatkosota, Jäämerentie, Joachim von Ribbentrop, Joseph Goebbels, Josif Stalin, Jugoslavia, Kalori, Kaluga, Kansainliitto, Kansallissosialismi, Kansandemokratia, Kansanrintama, Kanssasotija, Kantalahti (kaupunki), Kapitalismi, Karatšev, Karjalan rintama, Karjalankannas, Katjuša (ase), Kaukasia, Kaukasus, Kaunas, Königsberg, Kętrzyn, Kertšin niemimaa, Kertšinsalmi, Keski-Eurooppa, Keskustan armeijaryhmä, Kiestinki, Kiova, Kirkkoniemi, Kivihiili, Kliment Vorošilov, Kolhoosi, Kolosjoen kaivos, Komintern, Kommunismi, Konstantin Rokossovski, Korsun, Korsunin motti, Krementšuk, Kreml, Kriegsmarine, Krim, Krimin sotaretki, Krimin taistelu, Kursk, Kurskin taistelu, Kuurinmaa, KV-sarja, Kylmä sota, Laatokka, Lapin sota, Lappi, Latvia, Laukaanjoki, Lavrenti Berija, Länsi-Saksa, Länsirintama (toinen maailmansota), Lend-Lease, Leningradin piiritys, Leningradin–Novgorodin offensiivi, Liennytys, Liettua, Liittoutuneet, Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa ja Itävallassa, Logistiikka, Loh’vytsja, Lopullinen ratkaisu, Louhi (Karjalan tasavalta), Luftwaffe (Wehrmacht), Lviv, Lvovin–Sandomierzin taistelu, Maikop, Malgobek, Mamajevin kurgaani, Mamonovo, Martin Bormann, Marxilaisuus, Minsk, Mius, Moldova, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Moskova, Moskovan taistelu, Motti, Murmansk, Mustameri, Muurmannin rata, Narew, Narva, Narvan taistelu (1944), Narvanjoki, Natsi-Saksa, Neisse, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942, Neuvostoliitto, Neva (joki), Nikolai Vatutin, NKVD, Norja, Normandia, Normandian maihinnousu, Novgorod, Oberkommando der Wehrmacht, Oberkommando des Heeres, Oder, Odessa, Oka, Olšanka, Olhavan rintama, Olhavanjoki, Olhovatka, Operaatio Bagration, Operaatio Barbarossa, Operaatio Birke, Operaatio Hopeakettu, Operaatio Husky, Operaatio Napakettu, Operaatio Nordlicht (1944–1945), Operaatio Platinakettu, Operaatio Renntier, Operaatio Saturnus, Operaatio Sininen, Operaatio Taifuuni, Operaatio Talvimyrsky, Operaatio Uranus, Orjol, Panssarikrenatööridivisioona Großdeutschland, Panssarivaunu, Panzerkampfwagen VI Tiger, Partisaani, Pataljoona, Paul Carell, Pähkinälinna, Peipsijärvi, Perekopinkannas, Petsamo, Petsamon–Kirkkoniemen taistelu, Pietari (kaupunki), Pihkova, Plavsk, Pogromi, Pohjoinen armeijaryhmä, Pohjois-Ossetia-Alania, Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941, Pommeri, Prahan taistelu, Pravda, Prohorovka, Prut, Pultava, Puna-armeija, Puola, Puolan offensiivi, Raketinheitin, Ranska, Ržev, Rževin taistelut, Reaalipolitiikka, Reichsführer-SS, Reunavaltiopolitiikka, Richard Sorge, Rintama (puna-armeija), Romania, Romanian taistelu, Rostov, Rostovin taistelu, Ruhrin alue, Saksan 1. panssariarmeija, Saksan 2. panssariarmeija, Saksan 6. armeija, Saksan 9. armeija, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksan ulkoasiainministeriö, Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta, Salamasota, Salla, Sandomierz, Schutzstaffel, Seelow, Seliger, Semjon Timošenko, Sevastopol, Sevastopolin piiritys (1941–1942), SHAEF, Sinimäkien taistelu, Siperia, Sisilia, Sleesia, Slovakia, Smolensk, Sofia, Sotamarsalkka, SS-divisioona Wiking, Stalingradin taistelu, Stalinin vainot, Stavka, Stralsund, Suomen III armeijakunta (jatkosota), Suomen merivoimat, Suomenlahti, Suomi, Supervalta, Suuri isänmaallinen sota, Sveitsi, Syväri, Szczecin, T-34, Talin–Ihantalan taistelu, Talvisota, Tšekkoslovakia, Tšerkasy, Teheranin konferenssi, Teräs, Teteriv, Tihvinä, Toinen Harkovan taistelu, Toinen maailmansota, Tonava, Torgau, Tula, Ukraina, Uman, Ural (vuoristo), Varsovan kansannousu, Vastarintaliike, Väinäjoki, Veiksel, Veiksel–Oder-operaatio, Vienanjoki, Viipuri, Viro, Viron sosialistinen neuvostotasavalta, Vitsebsk, Vjatšeslav Molotov, Vjazma, Vladikavkaz, Volga, Volgograd, Voronež, Voronežin rintama, Voronežin taistelu, Walter Model, Walter von Reichenau, Wehrmacht, Wien, Wolfsschanze, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Yykeä, Zaporižžja, 1. Ukrainan rintama, 1. Valko-Venäjän rintama, 2. Baltian rintama, 2. Ukrainan rintama, 2. Valko-Venäjän rintama, 24. heinäkuuta, 3. heinäkuuta, 3. Ukrainan rintama, 4. Ukrainan rintama, 8. kesäkuuta.