Itämerensuomalaiset kielet ja Myöhäiskantasuomi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Itämerensuomalaiset kielet ja Myöhäiskantasuomi

Itämerensuomalaiset kielet vs. Myöhäiskantasuomi

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta. Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.

Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.

Balttilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Balttilaiset kielet ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Eteläviron kieli

Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.

Eteläviron kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Eteläviron kieli ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Fennougristiikka

Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.

Fennougristiikka ja Itämerensuomalaiset kielet · Fennougristiikka ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Germaaniset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Germaaniset kielet ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Inkeri ja Itämerensuomalaiset kielet · Inkeri ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Itämerensuomalaiset kansat ja Itämerensuomalaiset kielet · Itämerensuomalaiset kansat ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Kantasuomi

Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.

Itämerensuomalaiset kielet ja Kantasuomi · Kantasuomi ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Itämerensuomalaiset kielet ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Itämerensuomalaiset kielet ja Keskiaika · Keskiaika ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Itämerensuomalaiset kielet ja Latvia · Latvia ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Länsimurteet

Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.

Itämerensuomalaiset kielet ja Länsimurteet · Länsimurteet ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Liivin kieli

Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.

Itämerensuomalaiset kielet ja Liivin kieli · Liivin kieli ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Riho Grünthal

Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.

Itämerensuomalaiset kielet ja Riho Grünthal · Myöhäiskantasuomi ja Riho Grünthal · Katso lisää »

Riianlahti

Riianlahden sijainti Riianlahti RiianlahtiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 (tai Riia laht) on lahti Itämerellä, Viron ja Latvian välissä.

Itämerensuomalaiset kielet ja Riianlahti · Myöhäiskantasuomi ja Riianlahti · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Itämerensuomalaiset kielet ja Ruotsi · Myöhäiskantasuomi ja Ruotsi · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Itämerensuomalaiset kielet ja Saamelaiskielet · Myöhäiskantasuomi ja Saamelaiskielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Myöhäiskantasuomi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Itämerensuomalaiset kielet ja Suomenlahti · Myöhäiskantasuomi ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Itämerensuomalaiset kielet ja Suomi · Myöhäiskantasuomi ja Suomi · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Myöhäiskantasuomi ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Varhaiskantasuomi

Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.

Itämerensuomalaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Myöhäiskantasuomi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Vatja

Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.

Itämerensuomalaiset kielet ja Vatja · Myöhäiskantasuomi ja Vatja · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Itämerensuomalaiset kielet ja Viro · Myöhäiskantasuomi ja Viro · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Itämerensuomalaiset kielet ja Viron kieli · Myöhäiskantasuomi ja Viron kieli · Katso lisää »