Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota on 14 yhteisiä asioita (in Unionpedia): A. F. Airo, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Itä-Karjalan keskitysleirit, Itä-Karjalan sotilashallinto, Jatkosodan hyökkäysvaihe, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalankannas, Leningradin alue, Neuvostoliitto, Päämaja, Petroskoi, Stalingradin taistelu, Suomi, Vologdan alue.
A. F. Airo
Aksel Fredrik (A. F.) Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku – 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.
A. F. Airo ja Itä-Karjalan sotilashallinto · A. F. Airo ja Jatkosota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Jatkosota ·
Itä-Karjalan keskitysleirit
182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.
Itä-Karjalan keskitysleirit ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Itä-Karjalan keskitysleirit ja Jatkosota ·
Itä-Karjalan sotilashallinto
Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota ·
Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Jatkosodan hyökkäysvaihe ja Jatkosota ·
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Jatkosota ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Karjalankannas · Jatkosota ja Karjalankannas ·
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Leningradin alue · Jatkosota ja Leningradin alue ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Neuvostoliitto · Jatkosota ja Neuvostoliitto ·
Päämaja
Ylipäällikkö, Suomen Marsalkka Mannerheim aamuratsastuksella Päämajalla tarkoitetaan tässä artikkelissa Suomen sisällissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista ylimmän sodanjohdon toimintaympäristöä, ylipäällikön esikuntaa.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Päämaja · Jatkosota ja Päämaja ·
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Petroskoi · Jatkosota ja Petroskoi ·
Stalingradin taistelu
Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Stalingradin taistelu · Jatkosota ja Stalingradin taistelu ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Suomi · Jatkosota ja Suomi ·
Vologdan alue
Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Itä-Karjalan sotilashallinto ja Vologdan alue · Jatkosota ja Vologdan alue ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota
- Mitä heillä on yhteistä Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota
- Yhtäläisyyksiä Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota
Vertailu Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota
Itä-Karjalan sotilashallinto on 66 suhteet, kun taas Jatkosota on 260. niillä on yhteistä 14, Jaccard'in indeksi on 4.29% = 14 / (66 + 260).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Itä-Karjalan sotilashallinto ja Jatkosota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
