Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Itä-Karjala ja Suur-Suomi
Itä-Karjala ja Suur-Suomi on 29 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akateeminen Karjala-Seura, Aunuksen retkikunta, Ääninen, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Heimosodat, Itä-Karjalan kysymys, Itä-Karjalan sotilashallinto, Itäkarjalaisten kansannousu, Jatkosota, Kansainliitto, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan tasavalta, Karjalan työkansan kommuuni, Moskovan rauhansopimus (1940), Petsamo, Porajärvi, Repola, Ruotsi, Suomen sisällissota, Suomi, Syväri, Talvisota, Tarton rauha, Venäjä, Vepsäläiset, Vienan Karjala, Vienan retket, Vienanmeri.
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Akateeminen Karjala-Seura ja Itä-Karjala · Akateeminen Karjala-Seura ja Suur-Suomi ·
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Aunuksen retkikunta ja Itä-Karjala · Aunuksen retkikunta ja Suur-Suomi ·
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Ääninen ja Itä-Karjala · Ääninen ja Suur-Suomi ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Itä-Karjala · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suur-Suomi ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Itä-Karjala · Heimosodat ja Suur-Suomi ·
Itä-Karjalan kysymys
Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.
Itä-Karjala ja Itä-Karjalan kysymys · Itä-Karjalan kysymys ja Suur-Suomi ·
Itä-Karjalan sotilashallinto
Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.
Itä-Karjala ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Itä-Karjalan sotilashallinto ja Suur-Suomi ·
Itäkarjalaisten kansannousu
Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.
Itä-Karjala ja Itäkarjalaisten kansannousu · Itäkarjalaisten kansannousu ja Suur-Suomi ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Itä-Karjala ja Jatkosota · Jatkosota ja Suur-Suomi ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Itä-Karjala ja Kansainliitto · Kansainliitto ja Suur-Suomi ·
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Itä-Karjala ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suur-Suomi ·
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Itä-Karjala ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suur-Suomi ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Itä-Karjala ja Karjalan tasavalta · Karjalan tasavalta ja Suur-Suomi ·
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Itä-Karjala ja Karjalan työkansan kommuuni · Karjalan työkansan kommuuni ja Suur-Suomi ·
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Itä-Karjala ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Moskovan rauhansopimus (1940) ja Suur-Suomi ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Itä-Karjala ja Petsamo · Petsamo ja Suur-Suomi ·
Porajärvi
Porajärvi on.
Itä-Karjala ja Porajärvi · Porajärvi ja Suur-Suomi ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Itä-Karjala ja Repola · Repola ja Suur-Suomi ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Itä-Karjala ja Ruotsi · Ruotsi ja Suur-Suomi ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Itä-Karjala ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Suur-Suomi ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Itä-Karjala ja Suomi · Suomi ja Suur-Suomi ·
Syväri
Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.
Itä-Karjala ja Syväri · Suur-Suomi ja Syväri ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Itä-Karjala ja Talvisota · Suur-Suomi ja Talvisota ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Itä-Karjala ja Tarton rauha · Suur-Suomi ja Tarton rauha ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Itä-Karjala ja Venäjä · Suur-Suomi ja Venäjä ·
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Itä-Karjala ja Vepsäläiset · Suur-Suomi ja Vepsäläiset ·
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Itä-Karjala ja Vienan Karjala · Suur-Suomi ja Vienan Karjala ·
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Itä-Karjala ja Vienan retket · Suur-Suomi ja Vienan retket ·
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Itä-Karjala ja Suur-Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Itä-Karjala ja Suur-Suomi
- Yhtäläisyyksiä Itä-Karjala ja Suur-Suomi
Vertailu Itä-Karjala ja Suur-Suomi
Itä-Karjala on 63 suhteet, kun taas Suur-Suomi on 189. niillä on yhteistä 29, Jaccard'in indeksi on 11.51% = 29 / (63 + 189).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Itä-Karjala ja Suur-Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
