Yhtäläisyyksiä Italian kieli ja Latina
Italian kieli ja Latina on 36 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akkusatiivi, Approksimantti, Datiivi, Dentaali, Espanjan kieli, Frikatiivi, Futuuri, Imperatiivi, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Itaaliset kielet, Italia, Katolinen kirkko, Klusiili, Konjugaatio, Labiaali, Latinalainen Amerikka, Latinalaiset aakkoset, Lingua franca, Murre, Nasaali, Nominatiivi, Palataali, Portugalin kieli, Ranskan kieli, Romaaniset kielet, Rooma, Saksa, Saksan kieli, Sardi, ..., Subjunktiivi, Substantiivi, Tremulantti, Vatikaani, Velaari, Vokaali. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Italian kieli · Akkusatiivi ja Latina ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Italian kieli · Approksimantti ja Latina ·
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Datiivi ja Italian kieli · Datiivi ja Latina ·
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Dentaali ja Italian kieli · Dentaali ja Latina ·
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Espanjan kieli ja Italian kieli · Espanjan kieli ja Latina ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Italian kieli · Frikatiivi ja Latina ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Futuuri ja Italian kieli · Futuuri ja Latina ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Italian kieli · Imperatiivi ja Latina ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Indikatiivi ja Italian kieli · Indikatiivi ja Latina ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Italian kieli · Indoeurooppalaiset kielet ja Latina ·
Itaaliset kielet
Italian niemimaan kielet rautakaudella. Itaaliset kielet ovat Italian niemimaalla esiintynyt indoeurooppalainen kieliryhmä, jonka tunnetuin jäsen on latina.
Itaaliset kielet ja Italian kieli · Itaaliset kielet ja Latina ·
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Italia ja Italian kieli · Italia ja Latina ·
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Italian kieli ja Katolinen kirkko · Katolinen kirkko ja Latina ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Italian kieli ja Klusiili · Klusiili ja Latina ·
Konjugaatio
Konjugaatio on verbin taivutusluokka.
Italian kieli ja Konjugaatio · Konjugaatio ja Latina ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Italian kieli ja Labiaali · Labiaali ja Latina ·
Latinalainen Amerikka
Latinalainen Amerikka. Latinalainen Amerikka on kulttuurillis-maantieteellinen alue, johon kuuluu Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maita Meksikosta Etelä-Amerikan eteläkärkeen.
Italian kieli ja Latinalainen Amerikka · Latina ja Latinalainen Amerikka ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Italian kieli ja Latinalaiset aakkoset · Latina ja Latinalaiset aakkoset ·
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Italian kieli ja Lingua franca · Latina ja Lingua franca ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Italian kieli ja Murre · Latina ja Murre ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Italian kieli ja Nasaali · Latina ja Nasaali ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Italian kieli ja Nominatiivi · Latina ja Nominatiivi ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Italian kieli ja Palataali · Latina ja Palataali ·
Portugalin kieli
Puhuttua euroopanportugalia. Portugalin kieli (omakielinen nimi: português) on romaaninen kieli, joka syntyi Portugalissa ja Galiciassa ja on nykyään pääkielenä myös muun muassa Angolassa, Brasiliassa, Mosambikissa, Kap Verdellä sekä useissa muissa Afrikan ja Aasian valtioissa.
Italian kieli ja Portugalin kieli · Latina ja Portugalin kieli ·
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Italian kieli ja Ranskan kieli · Latina ja Ranskan kieli ·
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Italian kieli ja Romaaniset kielet · Latina ja Romaaniset kielet ·
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Italian kieli ja Rooma · Latina ja Rooma ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Italian kieli ja Saksa · Latina ja Saksa ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Italian kieli ja Saksan kieli · Latina ja Saksan kieli ·
Sardi
Sardin kieli (sardu) on romaaninen kieli, jota puhutaan Sardiniassa.
Italian kieli ja Sardi · Latina ja Sardi ·
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Italian kieli ja Subjunktiivi · Latina ja Subjunktiivi ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Italian kieli ja Substantiivi · Latina ja Substantiivi ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Italian kieli ja Tremulantti · Latina ja Tremulantti ·
Vatikaani
Vatikaani, myös Vatikaanivaltio, on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio.
Italian kieli ja Vatikaani · Latina ja Vatikaani ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Italian kieli ja Velaari · Latina ja Velaari ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Italian kieli ja Latina
- Mitä heillä on yhteistä Italian kieli ja Latina
- Yhtäläisyyksiä Italian kieli ja Latina
Vertailu Italian kieli ja Latina
Italian kieli on 105 suhteet, kun taas Latina on 207. niillä on yhteistä 36, Jaccard'in indeksi on 11.54% = 36 / (105 + 207).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Italian kieli ja Latina. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: