Iran ja Kaškait

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Iran ja Kaškait

Iran vs. Kaškait

Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Kaškaiteltassa Kashkaiden asuinalueet Iranissa Kaškait ovat Iranissa asuva turkkilaisen azerin kielen kaškain murretta puhuva kansa.

Azerin kieli

Puhuttua azeria (eteläinen variantti) Azerin kieli (azeriksi Azərbaycan dili) on eteläturkkilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan etupäässä Azerbaidžanin tasavallassa ja Iraniin kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa asuvien azerien puhuma turkkilainen kieli.

Azerin kieli ja Iran · Azerin kieli ja Kaškait · Katso lisää »

Fārs

Fārs (myös muodossa Fars tai Farsistan) on Iranin provinssi, persialaisten kanta-alue, joka on antanut nimensä niin kansalle kuin farsin kielelle.

Fārs ja Iran · Fārs ja Kaškait · Katso lisää »

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Iran ja Islam · Islam ja Kaškait · Katso lisää »

Kaškain kieli

Kaškain kieli on turkkilaisten kielten eteläiseen ryhmään kuuluva kieli.

Iran ja Kaškain kieli · Kaškain kieli ja Kaškait · Katso lisää »

Mongolivaltakunta

300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.

Iran ja Mongolivaltakunta · Kaškait ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »