Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet

Inkeroisen kieli vs. Uralilaiset kielet

Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan. Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Yhtäläisyyksiä Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet

Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet on 19 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Hevaa, Inkerikot, Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Kaakkoismurteet, Karjalaiset, Karjalan kieli, Savolaiset, Soikkola, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, Tverin alue, Vatjalaiset, Venäjän kieli, Vepsän kieli, Virolaiset, Ylä-Laukaa.

Hevaa

Hevaa eli Vepsä on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lepäsin kunnassa Venäjällä.

Hevaa ja Inkeroisen kieli · Hevaa ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Inkerikot ja Inkeroisen kieli · Inkerikot ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli · Inkeriläiset ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Inkeroisen kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Kaakkoismurteet

Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.

Inkeroisen kieli ja Kaakkoismurteet · Kaakkoismurteet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Karjalaiset

Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.

Inkeroisen kieli ja Karjalaiset · Karjalaiset ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Inkeroisen kieli ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Savolaiset

Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.

Inkeroisen kieli ja Savolaiset · Savolaiset ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Soikkola

Länsi-Inkerin suomalaiset, vatjalaiset ja inkeroiskylät ennen toista maailmansotaa. Soikkolan niemi ylhäällä keskellä. Inkeroispirtti Soikkolassa R. M. Gaben akvarelli vuodelta 1926. Soikkolan vuonna 1883 rakennetun ortodoksikirkon rauniot. Soikkola on entinen kylä Inkerissä.

Inkeroisen kieli ja Soikkola · Soikkola ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Inkeroisen kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Suomalais-permiläiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Inkeroisen kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Inkeroisen kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Suomalais-volgalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Inkeroisen kieli ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Tverin alue

Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.

Inkeroisen kieli ja Tverin alue · Tverin alue ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Vatjalaiset

Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.

Inkeroisen kieli ja Vatjalaiset · Uralilaiset kielet ja Vatjalaiset · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Inkeroisen kieli ja Venäjän kieli · Uralilaiset kielet ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Vepsän kieli

Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.

Inkeroisen kieli ja Vepsän kieli · Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Inkeroisen kieli ja Virolaiset · Uralilaiset kielet ja Virolaiset · Katso lisää »

Ylä-Laukaa

Rautatieasema Luga-1 Kazanin katedraali Ylä-Laukaa, Laukaa eli Luga on kaupunki Venäjällä, noin 150 km Pietarista etelään.

Inkeroisen kieli ja Ylä-Laukaa · Uralilaiset kielet ja Ylä-Laukaa · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet

Inkeroisen kieli on 54 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 19, Jaccard'in indeksi on 4.77% = 19 / (54 + 344).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »