Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
291 suhteet: Aale Tynni, Aapo Iho, Aatami Kuortti, Abram Tiisnekka, Aino Kallas, Ajankohtainen kakkonen, Aleksander Komarov, Aleksandr Hudilainen, Aleksandr Kokko, Aleksanteri Ahola-Valo, Alina Voronkova, Amerikansuomalaiset, Andrei Ždanov, Antero Rokka, Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä), Antti Vorho, Armas Hirvonen, Armas Mishin, Arvi Kemppi, Arvo Räikkönen, Arvo Survo, Astevaihtelu, Aune Krohn, Äyrämöismurre, Äyräpää, D. E. D. Europaeus, Dallapé, Daniel Sazonov, Diftongi, Dosentti, Eevertti Pärnänen, Eino Jamalainen, Eino Karhu, Elena Kondulainen, Elias Lönnrot, Ella Ojala, Elmo Nüganen, Emeritus, Emil Pekkanen, Englannin kieli, Ensimmäinen maailmansota, Ensio Kurki-Suonio, Erillinen pataljoona 6, Erkki Räikkönen (s. 1900), Esilaulaja, Etninen ryhmä, Euroopan neuvosto, Feliks Karasev, Felix Krohn, Folkloristiikka, ..., Fyysikko, Georgialaiset, Glasnost, Gulag, Hanko, Hehtaari, Heimoaate, Heimopataljoona 3, Heimosodat, Helmi Krohn, Helsingin yliopisto, Herzenin pedagoginen yliopisto, Historia, Humppa-Veikot, Hybridisodankäynti, Iisakki Lattu, Ilmari Krohn, Ilona Chevakova, Inkeri, Inkeri (nimi), Inkerikot, Inkeriläisten kansanmurha, Inkeriläisten kansannousu, Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt, Inkerin kirkko, Inkerin Liitto, Inkerin lippu, Inkerin Pataljoona, Inkeroisen kieli, Irma Agiashvili, Isoviha, Itämerensuomalaiset kansat, Itkuvirsi, Itsehallinto, Ivan Huttunen, Jalmari Laurikkala, Jarmo Rantanen, Jaroslavl, Jatkosodan heimosoturit, Jatkosota, Jääkiekko, Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut, Jääski, Järvamaa, Juhani Konkka, Juhani Perttunen, Julius Krohn, Kaakkoismurteet, Kaapre Tynni, Kaarle Krohn, Kaarle Kurki-Suonio, Kalastus, Kalevala, Kanadansuomalaiset, Kansalaisuus, Kansallisarkisto, Kansanperinne, Kansanrunous, Kansliapäällikkö, Kantasuomi, Kantele, Kanttori, Kapellimestari, Karjala, Karjalaiset, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Karjalankannas, Kaupungistuminen, Kazakstan, Käkisalmen lääni, Käsipallo, Keski-Aasia, Keskiaika, KGB, Kielenvaihto, Kielitiede, Kirjailija, Kirjallisuuskritiikki, Kirjasalon tasavalta, Kirjasto, Kirkonkirja, Kirovsk (Murmanskin alue), Kloogan inkeriläisleiri, Kolppanan seminaari, Koronaviruspandemia 2019–, Kullervo, Kuolan niemimaa, Kustannustoimittaja, Laatokan Karjala, Labiaali, Lahden konservatorio, Lahti, Lappee, Larin Paraske, Lastenkoti, Leander Reijo, Leningradin alue, Leo Komarov, Leo Yllö, Liittoutuneiden valvontakomissio, Lohja, Loi-monikko, Luettelo ministereistä Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä, Lukkari, Luterilaisuus, Lyyli Ollila, Maatalous, Mannerheim-risti, Martta Tynni, Martti Rautanen, Matti Kurikka, Mauno Koivisto, Meeri Koutaniemi, Mihail Gorbatšov, Mika Piiparinen, Mikko Pöllä, Mikko-Olavi Seppälä, Mooses Putro, Moskovan välirauha, MTV3, Musiikkitiede, Näkemiin Neuvostoliitto, Näyttelijä, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliitto, Novgorod, Operaatio Barbarossa, Orpo, Ortodoksia, Oulun yliopisto, Paavo Räikkönen, Paldiski, Paluumuuttaja, Päätoimittaja, Põllküla, Pekka Mutanen, Pietari (kaupunki), Pietari Jamalainen, Pietari Suuri, Pietari Toikka, Pietarinsuomalaiset, Pihkova, Pohjois-Inkerin Hoitokunta, Postihallitus, Prikaati K, Professori, Puna-armeija, Punainen Valpo, Puolan–Neuvosto-Venäjän sota, Regina Launivuo, Rehtori, Reino Kurki-Suonio, Riina Solman, Robert Ivanov, Roland Pöntinen, Runoilija, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ruotsin vallan aika Suomessa, Sahan tasavalta, Savakot, Savo, Savolaiset, Säveltäjä, Seppo Tiitinen, Silvia Rannamaa, Siperia, Sisämaanpassi, Sisäministeri, Sissipataljoona 5, Sivistyneistö, Slaavit, Stalinin vainot, Stolbovan rauha, Stolypinin reformi, Sukututkimus, Sulo Räikkönen, Suojelupoliisi, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaiset, Suomen elokuvasäätiö, Suomen jalkapallomaajoukkue, Suomen kansallismuseo, Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Suomen kieli, Suomen kirjallisuus, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen tasavallan presidentti, Suomen työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen väestö, Suomennoskirjallisuus, Suomensukuinen, Suomi, Suomi-Seura, Suuri Pohjan sota, Talvisota, Tampereen teknillinen yliopisto, Taneli Luukkoinen, Tarton rauha, Tartto, Teollistuminen, Teppo Repo, Toimittaja, Toinen maailmansota, Toivo Flink, Toivo Rännäli, Topias Huttari, Triftongi, Tulkki, Tver, Ulkosuomalainen, Ulkosuomalaisparlamentti, Urban Hjärne, Valeri Minkenen, Vappu Taipale, Vasili Vainonen, Vatjalaiset, Väinö Junus, Veiko Porkanen, Velikije Luki, Venäjä, Venäjän kieli, Venäjänsuomalaiset, Venäläiset, Venäläistäminen, Vepsäläiset, Vienanmeri, Viipurin linnalääni, Viro, Viron Helsingin-suurlähetystö, Viron Inkeri, Viron sosialistinen neuvostotasavalta, Vladimir Jakovlev, Vuoristo-Karabahin konflikti, Yliopistolliset tutkinnot Suomessa, Yrjö Luukkonen. Laajenna indeksi (241 lisää) »
Aale Tynni
Aale Maria Tynni-Haavio (o.s. Tynni, vuosina 1940–1960 Tynni-Pirinen; 3. lokakuuta 1913 Kolppana, Inkerinmaa, Venäjä – 21. lokakuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen runoilija, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, suomentaja sekä olympiavoittaja Lontoon olympialaisista 1948.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aale Tynni · Katso lisää »
Aapo Iho
Aapo Iho (14. helmikuuta 1891 Hietamäki, Inkeri – 25. heinäkuuta 1979 Veteli) oli Inkerissä syntynyt suomalainen opettaja ja runoilija, joka käytti nimimerkkiä Aira.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aapo Iho · Katso lisää »
Aatami Kuortti
Aatami Kuortti (15. joulukuuta 1903 Korkankylä, Kupanitsa, Inkerinmaa – 15. huhtikuuta 1997 Helsinki) oli inkerinsuomalainen pappi joka pakeni 1930 Suomeen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aatami Kuortti · Katso lisää »
Abram Tiisnekka
Abram Tiisnekka (12. lokakuuta 1845 Tyrö, Inkeri – 8. huhtikuuta 1911) oli inkerinsuomalainen opettaja, lukkari ja lehtimies.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Abram Tiisnekka · Katso lisää »
Aino Kallas
Aino Julia Maria Kallas, o.s. Krohn, kirjailijanimi Aino Suonio, (2. elokuuta 1878 Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta – 9. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aino Kallas · Katso lisää »
Ajankohtainen kakkonen
Ajankohtainen kakkonen oli vuodesta 1969 vuoteen 2015 Yle TV2 -kanavalla esitetty makasiinityyppinen ajankohtaisohjelma.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ajankohtainen kakkonen · Katso lisää »
Aleksander Komarov
Aleksander Komarov (s. 18. toukokuuta 1962 Petroskoi, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto) on Inkerin suomalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aleksander Komarov · Katso lisää »
Aleksandr Hudilainen
Aleksandr Hudilainen. Aleksandr Petrovitš Hudilainen (myös Aleksanteri Hutilainen,, s. 2. toukokuuta 1956 Kalininin alueen Kaljazinin piirin Zlobinon kylä) on venäläinen poliitikko.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aleksandr Hudilainen · Katso lisää »
Aleksandr Kokko
Aleksandr Viktorovitš Kokko (s. 4. kesäkuuta 1987 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on suomalainen jalkapalloilija, joka toimii tällä hetkellä valmentajana kasvattajaseurassaan FC Jazzissa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aleksandr Kokko · Katso lisää »
Aleksanteri Ahola-Valo
Aleksanteri (Ali, Alik) Ahola-Valo (27. tammikuuta 1900 Impilahti – 15. syyskuuta 1997 Ruotsi) oli suomalainen kuvataiteilija, graafinen suunnittelija, kirjailija ja ajattelija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aleksanteri Ahola-Valo · Katso lisää »
Alina Voronkova
Alina Voronkova-Hurri (o.s. Voronkova, s. 13. joulukuuta 1994 Lahti) on suomalainen kauneuskilpailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Alina Voronkova · Katso lisää »
Amerikansuomalaiset
Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Amerikansuomalaiset · Katso lisää »
Andrei Ždanov
Andrei Ždanov. Andrei Aleksandrovitš Ždanov (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1896 Mariupol – 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Andrei Ždanov · Katso lisää »
Antero Rokka
Tuntematon sotilas''. Alikersantti Antero ”Antti” Rokka on fiktiivinen hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Antero Rokka · Katso lisää »
Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä)
Andrus (Antti) Hämäläinen (14. heinäkuuta 1897 Skuoritsa, Inkerinmaa – 24. huhtikuuta 1976 Lieto) oli suomalainen kansakouluntarkastaja, valokuvaaja ja inkeriläisen ja Lapin kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä) · Katso lisää »
Antti Vorho
Antti Vorho maaliskuussa 1943. Kuva: SA-kuva Antti Vorho, myöhemmin Vallebro (19. lokakuuta 1912 Valkeasaari – 3. maaliskuuta 1991 Lycksele, Ruotsi), oli Inkerin suomalainen Mannerheim-ristin ritari numero 99.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Antti Vorho · Katso lisää »
Armas Hirvonen
Armas Vilhelm Aatami Hirvonen (25. toukokuuta 1896 Tuutari, Inkerinmaa – 30. syyskuuta 1972 Helsinki) oli inkeriläissyntyinen suomalainen elokuvaaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Armas Hirvonen · Katso lisää »
Armas Mishin
Armas (Oleg) Mišin, kirjailijanimi Armas Hiiri (15. helmikuuta 1935 Järvisaari, Inkeri – 9. lokakuuta 2018 Turku) oli inkerinsuomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Armas Mishin · Katso lisää »
Arvi Kemppi
Arvi Kemppi (1931 Himakkala, Toksova, Neuvostoliitto – 2. lokakuuta 2008 Espoo) oli Inkerin kansallislaulaja ja inkeriläissyntyinen suomalainen laulutaiteilija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Arvi Kemppi · Katso lisää »
Arvo Räikkönen
Arvo Yrjö Rafael Räikkönen (9. heinäkuuta 1906 Lempaala, Inkeri – 23. kesäkuuta 1978 Rauma) oli suomalainen kuoronjohtaja, säveltäjä ja musiikkipedagogi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Arvo Räikkönen · Katso lisää »
Arvo Survo
Arvo Survo (s. 22. elokuuta 1954 Hatsina, Inkeri) on luterilaisen Inkerin kirkon pappi, runoilija, kirjailija, muusikko ja kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Arvo Survo · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Astevaihtelu · Katso lisää »
Aune Krohn
Aune Ottilia Krohn, nimimerkki Kolmisointu, (6. maaliskuuta 1881 Helsinki – 16. tammikuuta 1967 Hattula) oli suomalainen kirjailija ja uskonnollisen kirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Aune Krohn · Katso lisää »
Äyrämöismurre
Äyrämöismurre on suomen murre, jota puhuttiin Inkerinmaalla.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Äyrämöismurre · Katso lisää »
Äyräpää
Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Äyräpää · Katso lisää »
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »
Dallapé
Dallapé (usein muodossa Dallapé-orkesteri) on 1920-luvulla perustettu suomalainen tanssiorkesteri.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Dallapé · Katso lisää »
Daniel Sazonov
Daniel Sazonov (s. 24. maaliskuuta 1993 Helsinki) on suomalainen kokoomuksen poliitikko ja Helsingin apulaispormestari (sosiaali- ja terveysala).
Uusi!!: Inkeriläiset ja Daniel Sazonov · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Diftongi · Katso lisää »
Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Dosentti · Katso lisää »
Eevertti Pärnänen
Eevertti Pärnänen (10. heinäkuuta 1881 Pietari – 9. toukokuuta 1958 Janakkala) oli Inkerinmaalla toiminut suomalainen pappi ja kirjailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Eevertti Pärnänen · Katso lisää »
Eino Jamalainen
Eino Armas Jamalainen (17. heinäkuuta 1902 Hietamäki, Inkeri – 29. marraskuuta 1982 Helsinki) oli inkeriläissyntyinen suomalainen kasvipatologi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Eino Jamalainen · Katso lisää »
Eino Karhu
Eino Karhu Eino Karhu (27. marraskuuta 1923 Hietamäki, Inkeri – 15. huhtikuuta 2008 Petroskoi, Venäjä) oli inkeriläinen kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kääntäjä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Eino Karhu · Katso lisää »
Elena Kondulainen
Elena KondulainenElena Ivanovna Kondulainen (Елена Ивановна Кондулайнен, syntyisin Lembi Kontulainen; s. 9. huhtikuuta 1958 Toksova) on venäläinen näyttelijä ja laulaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Elena Kondulainen · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Ella Ojala
Ella Ojala (o.s. Makara; 27. huhtikuuta 1929 Lempaala, Inkeri – 4. joulukuuta 2019 Tampere) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ella Ojala · Katso lisää »
Elmo Nüganen
Elmo Nüganen Elmo Nüganen (s. 15. helmikuuta 1962, Jõhvi, Viron SNT, Neuvostoliitto) on virolainen näyttelijä sekä teatteri- ja elokuvaohjaaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Elmo Nüganen · Katso lisää »
Emeritus
Emeritus (täysinpalvellut&thinsp) -sanaa käytetään eläkkeelle jääneen miespuolisen professorin, piispan tai muun merkittävän ammattilaisen entisen virkanimikkeen yhteydessä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Emeritus · Katso lisää »
Emil Pekkanen
Emil Pekkanen (21. kesäkuuta 1894, Inkeri – 1962) oli varatuomari ja heimoaktivisti.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Emil Pekkanen · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Englannin kieli · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Ensio Kurki-Suonio
Ensio Voldemar Kurki-Suonio, sukunimi vuoteen 1927 Krohn (23. heinäkuuta 1896 Parkala, Inkeri – 14. syyskuuta 1993 Hämeenlinna) oli suomalainen lääkäri ja runoilija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ensio Kurki-Suonio · Katso lisää »
Erillinen pataljoona 6
Erillinen pataljoona 6 (ErP 6) oli jatkosodan (vuosina 1943–1944) aikana Suomen Puolustusvoimissa toiminut pataljoona, jonka miehistö ja osa aliupseereista oli inkeriläisiä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Erillinen pataljoona 6 · Katso lisää »
Erkki Räikkönen (s. 1900)
Erkki Aleksanteri Räikkönen (13. elokuuta 1900 Pietari – 30. maaliskuuta 1961) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka oli pitkään presidentti P. E. Svinhufvudin yksityissihteerinä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Erkki Räikkönen (s. 1900) · Katso lisää »
Esilaulaja
Esilaulaja on toisen tai toisten laulajien edellä laulava henkilö.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Esilaulaja · Katso lisää »
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Etninen ryhmä · Katso lisää »
Euroopan neuvosto
Euroopan neuvosto (EN) on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen järjestö, joka käsittelee ihmisoikeuksia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Euroopan neuvosto · Katso lisää »
Feliks Karasev
Feliks Dmitrijevitš Karasev (myös Sutyrin,; 1. toukokuuta 1929 Leningrad – 12. tammikuuta 2023 Pietari) oli venäläinen diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä kolmeen otteeseen yhteensä 15 vuoden ajan vuosina 1963–1992, viimeksi ministerineuvoksena vuosina 1985–1992.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Feliks Karasev · Katso lisää »
Felix Krohn
Felix Julius Theofil Krohn (20. toukokuuta 1898 Tampere – 8. marraskuuta 1963 Lahti) oli suomalainen kapellimestari, säveltäjä ja Lahdessa toimineen Viipurin musiikkiopiston pitkäaikainen rehtori.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Felix Krohn · Katso lisää »
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Folkloristiikka · Katso lisää »
Fyysikko
Fyysikko on henkilö, jolla on fyysikon tutkinto tai joka tutkii, opettaa tai soveltaa fysiikkaa työssään.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Fyysikko · Katso lisää »
Georgialaiset
Georgialaiset, kartvelilaiset ovat kansakunta ja etninen ryhmä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Georgialaiset · Katso lisää »
Glasnost
Glasnost (kirjaimellisesti ”julkisuus”) viittaa poliittiseen avoimuuteen varsinkin 1980-luvun lopun Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Glasnost · Katso lisää »
Gulag
Rekonstruktio Perm-36 -vankileirin makuulavereista. Gulag tai GULAG (lyh., ’leirihallitus’, ’leiriasioiden keskusvirasto’) oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n osa, joka hallinnoi maan noin 30 000 ojennustyöleiriä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Gulag · Katso lisää »
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Hanko · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Hehtaari · Katso lisää »
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Heimoaate · Katso lisää »
Heimopataljoona 3
Heimopataljoona 3 (HeimoP 3) oli jatkosodan (vuosina 1942–1944) aikana Suomen Puolustusvoimissa toiminut vapaaehtoisten pataljoona.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Heimopataljoona 3 · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Heimosodat · Katso lisää »
Helmi Krohn
Helmi Anni Krohn (vuosina 1891–1913 Setälä; 31. lokakuuta 1871 Helsinki – 18. lokakuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Helmi Krohn · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Herzenin pedagoginen yliopisto
Herzenin pedagogisen yliopiston päärakennus, entinen Razumovskin palatsi. Etualalla Konstantin Ušinskin patsas. Herzenin pedagoginen yliopisto, virallisesti A. I. Herzenille nimetty Venäjän valtion pedagoginen yliopisto on Pietarissa Venäjällä toimiva korkeakoulu.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Herzenin pedagoginen yliopisto · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Historia · Katso lisää »
Humppa-Veikot
Humppa-Veikot oli vuonna 1958 perustettu suomalainen tanssimusiikkiorkesteri, jonka humppamusiikki nousi suureen suosioon 1960-luvun alussa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Humppa-Veikot · Katso lisää »
Hybridisodankäynti
Hybridisodankäynti on valtiollista tai ei-valtiollista toimintaa, jossa käytetään useita sodankäynnin muotoja, kuten tavanomaista asevoimaa, epätavanomaista taktiikkaa ja rikollista toimintaa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Hybridisodankäynti · Katso lisää »
Iisakki Lattu
Iisakki Lattu. Iisakki Lattu (21. elokuuta 1857 Kolppana, Inkerinmaa – 7. toukokuuta 1932 Helsinki) oli inkeriläissyntyinen kansakoulunopettaja ja pitkäaikainen Kansallisteatterin näyttelijä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Iisakki Lattu · Katso lisää »
Ilmari Krohn
Ilmari Henrik Reinhold Krohn (8. marraskuuta 1867 Helsinki – 25. huhtikuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikkitieteilijä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ilmari Krohn · Katso lisää »
Ilona Chevakova
Ilona Chevakova (s. 16. heinäkuuta 1986 Leningrad) on suomalainen näyttelijä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ilona Chevakova · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkeri · Katso lisää »
Inkeri (nimi)
Inkeri on suomalainen naisen etunimi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkeri (nimi) · Katso lisää »
Inkerikot
Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkerikot · Katso lisää »
Inkeriläisten kansanmurha
Inkerin luterilaiset seurakunnat noin vuonna 1925. Inkeriläisten kansanmurha on Venäjän vallankumouksen käynnistämä 1900-luvun tapahtumien sarja, jossa Neuvostoliitto karkotti, vangitsi sekä surmasi inkeriläisiä sekä mitätöi, tuomitsi ja tuhosi heidän kulttuurinsa, mikä johti Inkerin suomalaisten kansanmurhaan.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkeriläisten kansanmurha · Katso lisää »
Inkeriläisten kansannousu
Inkeriläisten kansannousu tai Inkerin vapaustaistelu oli vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena Inkerissä syntynyt liike, joka pyrki saamaan alueelle taloudellisen ja sivistyksellisen itsehallinnon Venäjän yhteydessä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkeriläisten kansannousu · Katso lisää »
Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt
Inkerin lippuja Viron inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt muodostuvat monenlaisista Venäjällä, Suomessa, Virossa ja Ruotsissa rekisteröidyistä yhdistyksistä, joiden avulla inkerinsuomalaiset pyrkivät vaalimaan kulttuuriperintöään ja pitämään yhteyttä toisiinsa sekä viranomaisiin.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt · Katso lisää »
Inkerin kirkko
Inkerin evankelis-luterilainen kirkko on vuonna 1992 itsenäisen toimintansa aloittanut luterilainen kirkko Venäjällä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkerin kirkko · Katso lisää »
Inkerin Liitto
Inkerin Liitto oli Suomeen Inkerin kapinoiden ja taistelujen aikana vuosina 1919–1920 paenneiden inkerinsuomalaisten pakolaisten perustama järjestö.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkerin Liitto · Katso lisää »
Inkerin lippu
Inkerin lippu. Inkerin lippu on inkerinsuomalaisten kansallislippu, jota käyttävät kaikki inkeriläisjärjestöt niin Inkerinmaalla, Suomessa, Karjalassa, Ruotsissa kuin Virossakin.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkerin lippu · Katso lisää »
Inkerin Pataljoona
Inkerin Pataljoona (myöh. Inkerin Rykmentti tai Länsi-Inkerin rykmentti) oli inkerinsuomalaisista vapaaehtoisista muodostettu sotilasyksikkö, joka osallistui Viron vapaussotaan ja inkeriläisten kansannousuun.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkerin Pataljoona · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Irma Agiashvili
Irma Agiashvili (s. 1984) on inkerinsuomalais-georgialainen muusikko ja laulaja-lauluntekijä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Irma Agiashvili · Katso lisää »
Isoviha
Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Isoviha · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itkuvirsi
Sortavalassa vuonna 1906. Itkuvirret eli itkut ovat muun muassa joidenkin itämerensuomalaisten kansojen ja slaavilaisten kansojen keskuudessa määrätilanteissa, kuten häissä ja hautajaisissa esitettäviä valitusrunoja, jotka on improvisoitu perinteisistä aineksista.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Itkuvirsi · Katso lisää »
Itsehallinto
Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Itsehallinto · Katso lisää »
Ivan Huttunen
Ivan (Juho) Huttunen (s. 1927 Vähikkälä, Venjoki, Inkeri) oli Neuvostoliiton korkeimman neuvoston kansanedustaja ja Neuvostoliiton sosialistisen työn sankari.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ivan Huttunen · Katso lisää »
Jalmari Laurikkala
Ylioppilas Jalmari Laurikkala 1905. Jalmari ja Saimi Laurikkala nuorina. Jalmari, Aarre, Inkeri ja Saimi Rääpyvässä 1926. Inkerin suomalaisen ev. lut. kirkon konsistori 1920-luvulla. Rippilapsia Leningradissa 1933. Selim Jalmari Laurikkala (29. joulukuuta 1882 Pyhäranta – 19. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen pappi, kirkkoherra, konsistorin esimies, jossa tehtävässä hän johti Inkerin evankelis-luterilaista kirkkoa 1924–1937.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jalmari Laurikkala · Katso lisää »
Jarmo Rantanen
Jarmo Heikki Kullervo Rantanen (s. 20. kesäkuuta 1944 Orivesi) on suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja hallintomies.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jarmo Rantanen · Katso lisää »
Jaroslavl
Jaroslavl on kaupunki Venäjällä 250 kilometriä Moskovasta koilliseen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jaroslavl · Katso lisää »
Jatkosodan heimosoturit
Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (vuosina 1941–1944) Suomen puolustusvoimien yksiköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jatkosodan heimosoturit · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jatkosota · Katso lisää »
Jääkiekko
Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jääkiekko · Katso lisää »
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut ovat Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n alaisille maajoukkueille järjestettävä jääkiekkoturnaus.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut · Katso lisää »
Jääski
Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Jääski · Katso lisää »
Järvamaa
Järvamaan kunnat vuodesta 2017. Järvamaan kunnat vuoteen 2017 asti. Järvamaa eli Järva on maakunta Viron keskiosassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Järvamaa · Katso lisää »
Juhani Konkka
Juhani Konkka, joskus myös Juha Konkka; salanimi Urho Torikka, (4. syyskuuta 1904 Konkkalan kylä, Toksova, Inkeri – 22. kesäkuuta 1970 Kuhmoinen, Suomi) oli inkeriläissyntyinen suomalainen kirjailija, toimittaja ja venäläisen klassisen kirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Juhani Konkka · Katso lisää »
Juhani Perttunen
Olli Heikki Juhani Perttunen (s. 6. syyskuuta 1938 Kajaani) on suomalainen lakimies, joka toimi tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston presidenttikausilla.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Juhani Perttunen · Katso lisää »
Julius Krohn
Julius Krohn, kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkija, runoilija Julius Leopold Fredrik Krohn (19. huhtikuuta 1835 Viipuri – 28. elokuuta 1888 Viipuri) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Julius Krohn · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Kaapre Tynni
Kaapre Tynni (26. lokakuuta (uuden ajanlaskun mukaan 7. marraskuuta) 1877 Ala-Sakoska, Kolppana – 3. helmikuuta 1953 Helsinki) oli Kolppanan seminaarin 1896–1899 käynyt opettaja, joka aloitti työnsä Vallinginkylän koulussa Pietarin esikaupungissa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kaapre Tynni · Katso lisää »
Kaarle Krohn
Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kaarle Krohn · Katso lisää »
Kaarle Kurki-Suonio
Kaarle Veikko Johannes Kurki-Suonio (s. 28. tammikuuta 1933 Hämeenlinna) on suomalainen fyysikko ja Helsingin yliopiston professori emeritus.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kaarle Kurki-Suonio · Katso lisää »
Kalastus
Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kalastus · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kalevala · Katso lisää »
Kanadansuomalaiset
Kanadansuomalaiset ovat kanadalaisia, joilla on suomalaiset sukujuuret.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kanadansuomalaiset · Katso lisää »
Kansalaisuus
Kansalaisuus on henkilön jäsenyys jossain valtiossa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kansalaisuus · Katso lisää »
Kansallisarkisto
Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kansallisarkisto · Katso lisää »
Kansanperinne
''Punahilkka''-satu on eurooppalaista kansanperinnettä. Kansanperinteellä tarkoitetaan monenlaisia perinteitä ja kulttuurin muotoja, jotka liittyvät johonkin etniseen ryhmään.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kansanperinne · Katso lisää »
Kansanrunous
Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kansanrunous · Katso lisää »
Kansliapäällikkö
Kansliapäällikkö on Suomen valtionhallinnossa ministeriön korkein virkamies, eräiden tuomioistuinten kanslian (esittelijöiden ja avustavan henkilökunnan) päällikkö tai kunnallishallinnossa kaupungin tietynlaisen hallintoyksikön päällikkö.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kansliapäällikkö · Katso lisää »
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kantasuomi · Katso lisää »
Kantele
Koistinen Kanteleen rakentama 38-kielinen konserttikantele. Kantele (myös muodossa kannel) on perinteinen kielisoitin ja Suomen kansallissoitin.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kantele · Katso lisää »
Kanttori
Kanttori (lyhenne kantt.) eli kirkkomuusikko, johtaa seurakunnan musiikkityötä erityisesti jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kanttori · Katso lisää »
Kapellimestari
Ranskalainen kapellimestari Charles Lamoureux (1834–1899) johtajankorokkeella. Kapellimestari on orkesterin tai soitinyhtyeen johtajasta käytettävä nimitys.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kapellimestari · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Karjala · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Karjalankannas · Katso lisää »
Kaupungistuminen
Näkymä Seinen halkomasta Ranskan pääkaupungista Pariisista. Kaupungistuminen eli urbanisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kaupungistuminen · Katso lisää »
Kazakstan
Kazakstan, virallisesti Kazakstanin tasavalta, on Keski-Aasiassa ja läntisimmiltä osiltaan Itä-Euroopassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kazakstan · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Käsipallo
Käsipallo on pallopeli, jossa kaksi seitsenhenkistä joukkuetta yrittää heittää pallon vastustajan maaliin.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Käsipallo · Katso lisää »
Keski-Aasia
Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Keski-Aasia · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Keskiaika · Katso lisää »
KGB
KGB, SNTL:n valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991.
Uusi!!: Inkeriläiset ja KGB · Katso lisää »
Kielenvaihto
Kielenvaihto tarkoittaa tapahtumaa, jossa tietty puhujaryhmä vaihtaa pikkuhiljaa käyttämänsä kielen johonkin toiseen kieleen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kielenvaihto · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kielitiede · Katso lisää »
Kirjailija
Itävaltalainen kirjailija Anna Kim lukemassa teostaan. Hannu Mäkelä on yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista. Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kirjailija · Katso lisää »
Kirjallisuuskritiikki
Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, keskustelee, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kirjallisuuskritiikki · Katso lisää »
Kirjasalon tasavalta
Kirjasalon tasavalta oli lokakuun vallankumouksen jälkeen inkeriläisten kansannousussa Suomen tuella inkeriläisten joukkojen hallitsema alue Venäjän puolella Suomen rajan tuntumassa Karjalankannaksella vuosina 1919–1920.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kirjasalon tasavalta · Katso lisää »
Kirjasto
Tukholman kaupunginkirjasto. Kirjasto on yleiseen käyttöön tarkoitettu tila, kokoelma kirjoja, lehtiä ja lainattavia tavaroita sekä palveluja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kirjasto · Katso lisää »
Kirkonkirja
Kirkonkirja Kirkonkirjat ovat seurakuntien ylläpitämä luettelo seurakunnan jäsenistä ja sen alueen kirkollisista toimituksista.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kirkonkirja · Katso lisää »
Kirovsk (Murmanskin alue)
Kirovskhttp://kaino.kotus.fi/eksonyymit/index.php?a.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kirovsk (Murmanskin alue) · Katso lisää »
Kloogan inkeriläisleiri
Kloogan inkeriläisleiri oli inkeriläisten kauttakulkuleiri Pohjois-Virossa vuosina 1943–1944.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kloogan inkeriläisleiri · Katso lisää »
Kolppanan seminaari
Kolppanan seminaari Kolppanan seminaarin oppilaita, n. 1900-1904 Kolppanan seminaari oli vuonna 1863 perustettu opettaja- ja lukkariseminaari.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kolppanan seminaari · Katso lisää »
Koronaviruspandemia 2019–
Koronaviruspandemia 2019– eli COVID-19-pandemia on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Koronaviruspandemia 2019– · Katso lisää »
Kullervo
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervo on Kalevalan ja kalevalaisen kansanrunouden henkilö, jonka kohtalo on traaginen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kullervo · Katso lisää »
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »
Kustannustoimittaja
Kustannustoimittaja on kirjankustantamossa työskentelevä henkilö, jonka tehtäviin kuuluu erilaisten kustannustuotteiden, kuten kirjojen toteutus ja suunnittelu.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Kustannustoimittaja · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Inkeriläiset ja Labiaali · Katso lisää »
Lahden konservatorio
Lahden konservatorio on Lahdessa sijaitseva valtakunnallinen musiikkialan oppilaitos, joka tarjoaa opetusta niin musiikin harrastajille kuin alan ammattitutkintoja suorittaville.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Lahden konservatorio · Katso lisää »
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Lahti · Katso lisää »
Lappee
Lappee (aik. Lapvesi) on vanha kirkkopitäjä ja Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen entinen kunta, joka liitettiin pakkoliitoksella 1967 Lauritsalan kanssa Lappeenrantaan.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Lappee · Katso lisää »
Larin Paraske
Larin Paraske (alk. Paraskeva Nikitina; 8. tammikuuta 1834 (J: 27. joulukuuta 1833) Lempaala, Pohjois-Inkeri, Venäjän keisarikunta – 3. tammikuuta 1904 Metsäpirtti, Suomen suuriruhtinaskunta) oli Inkeristä lähtöisin ollut runonlaulaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Larin Paraske · Katso lisää »
Lastenkoti
Pankowin lastenkoti Berliinissä. Lastenkoti (joskus myös koulukoti tai orpokoti) on valtion, kunnan tai yksityisen tahon omistama koti, jossa asuu huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimenpiteenä sinne sijoitettuja lapsia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Lastenkoti · Katso lisää »
Leander Reijo
Leander Reijo (1904–1932) oli Viron Inkerissä Kullankylässä asunut inkeriläinen talonpoika ja heimoaktivisti.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Leander Reijo · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Leningradin alue · Katso lisää »
Leo Komarov
Leonid ”Leo” Aleksandrovitš Komarov (s. 23. tammikuuta 1987 Narva, Viron SNT, Neuvostoliitto) on suomalais-venäläinen jääkiekkohyökkääjä, joka pelaa SM-liigajoukkue HIFK:ssa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Leo Komarov · Katso lisää »
Leo Yllö
Leonid (Leo) Yllö oli Inkerissä syntynyt suomalainen agronomi ja Valtion siementarkastuslaitoksen johtaja ja professori.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Leo Yllö · Katso lisää »
Liittoutuneiden valvontakomissio
Liittoutuneiden valvontakomissio oli vuosina 1944–1947 Suomessa toiminut toisen maailmansodan voittajavaltioita edustanut elin, joka valvoi jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen toimeenpanoa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Liittoutuneiden valvontakomissio · Katso lisää »
Lohja
kuva lohjan pääkirjastosta Lohja on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Lohja · Katso lisää »
Loi-monikko
Loi-monikko on suomen itämurteille sekä karjalan ja inkeroisen kielille ominainen kieliopillinen piirre, jossa sanan tiettyihin taivutusmuotoihin lisätään ylimääräinen -lOi-tavu.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Loi-monikko · Katso lisää »
Luettelo ministereistä Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä
Tämä on luettelo Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä (vuosina 1917–1918 sosiaalitoimituskunta, vuosina 1918–1968 sosiaaliministeriö) toimineista ministereistä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Luettelo ministereistä Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä · Katso lisää »
Lukkari
Karl Emanuel Jansson, ''Vanha lukkari'', 1874 Lukkari (alk. ruotsin klockare) oli alun perin seurakunnan kellonsoittaja ja myöhemmin kirkonvartija, kirkonpalvelija ja lasten opettaja, Kielitoimiston sanakirjassaNykysuomen etymologinen sanakirja, s. 430 ja 634 joka toimi papin apulaisena.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Lukkari · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Lyyli Ollila
Lyyli Anni Inkeri Ollila, o.s. Toikka (20. joulukuuta 1888 Hietamäki, Inkeri – 14. tammikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Lyyli Ollila · Katso lisää »
Maatalous
Navetta, jossa on lehmien ruokinta meneillään. Maatalous on elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita kasvattamalla tiettyjä kasveja ja karjaa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Maatalous · Katso lisää »
Mannerheim-risti
Mannerheim-risti (yllä 1.lk ja alla 2.lk, Ristikkäiset marsalkansauvat merkitsevät toiseen kertaan myönnettyä II luokkaa). Mannerheim-risti on suomalainen kunniamerkki. Mannerheim-ristin 1.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Mannerheim-risti · Katso lisää »
Martta Tynni
Martta Anna Sofia Tynni (27. heinäkuuta 1910 Inkeri – 13. marraskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen yliopiston lehtori ja kääntäjä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Martta Tynni · Katso lisää »
Martti Rautanen
Martti (Martin) Rautanen (10. marraskuuta 1845 Tikanpesä, Inkerinmaa – 19. lokakuuta 1926 Olukonda, Lounais-Afrikka) oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Martti Rautanen · Katso lisää »
Matti Kurikka
Matti Kurikka (24. tammikuuta 1863 Tuutari, Inkerinmaa – 1. lokakuuta 1915 North Stonington, Connecticut, Yhdysvallat) oli inkerinsuomalainen lehtimies ja teosofis-sosialistinen kirjailija sekä utopisti.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Matti Kurikka · Katso lisää »
Mauno Koivisto
Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Mauno Koivisto · Katso lisää »
Meeri Koutaniemi
Meeri Koutaniemi Kiasmassa helmikuussa 2016. Meeri Koutaniemi (s. 1987 Kuusamo) on suomalainen valokuvaaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Meeri Koutaniemi · Katso lisää »
Mihail Gorbatšov
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Mihail Gorbatšov · Katso lisää »
Mika Piiparinen
Mika Piiparinen (16. joulukuuta 1911 Kolppana – 21. heinäkuuta 1991) oli suomalainen säveltäjä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Mika Piiparinen · Katso lisää »
Mikko Pöllä
Ylikersantti Mikko Pöllä Mikko Pöllä (16. syyskuuta 1916 Valkeasaari – 28. huhtikuuta 1994 Mäntyharju) oli suomalainen sotilas, kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Mikko Pöllä · Katso lisää »
Mikko-Olavi Seppälä
Mikko-Olavi Seppälä (s. 1975) on suomalainen historiantutkija ja teatteritieteen dosentti.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Mikko-Olavi Seppälä · Katso lisää »
Mooses Putro
Mooses Putro, joskus myös Putronen (s. 30. lokakuuta (J: 18. lokakuuta) 1848 Tuutari, Inkeri, Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – kadonnut 24. marraskuuta 1919 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli inkeriläinen kirkkomuusikko ja säveltäjä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Mooses Putro · Katso lisää »
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Moskovan välirauha · Katso lisää »
MTV3
MTV3 (puhekielessä usein Maikkari tai Kolmonen, entinen Mainos-TV) on suomalainen kaupallinen televisiokanava.
Uusi!!: Inkeriläiset ja MTV3 · Katso lisää »
Musiikkitiede
Musiikkitiede eli musikologia on musiikin ja äänen järjestelmällistä tutkimista.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Musiikkitiede · Katso lisää »
Näkemiin Neuvostoliitto
Näkemiin Neuvostoliitto on vuonna 2020 ensi-iltansa saanut inkeriläinen draamakomediaelokuva, joka on virolais-suomalaista tuotantoa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Näkemiin Neuvostoliitto · Katso lisää »
Näyttelijä
Näyttelijöitä työssään. Näyttelijä on henkilö, joka näyttelee eli esittää osaa esimerkiksi näytelmässä tai elokuvassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Näyttelijä · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Novgorod · Katso lisää »
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Operaatio Barbarossa · Katso lisää »
Orpo
''Orvot'', Thomas Kenningtonin maalaus vuodelta 1885. Orpo on lapsi, joka on menettänyt toisen (puoliorpo) tai molemmat (täysorpo) vanhempansa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Orpo · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ortodoksia · Katso lisää »
Oulun yliopisto
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Oulun yliopisto · Katso lisää »
Paavo Räikkönen
Paul Johan Wilhelm (Paavo) Räikkönen (8. joulukuuta 1857 Lempaala, Inkeri – 7. joulukuuta 1935 Porvoo, Suomi) oli inkeriläinen pappi, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Paavo Räikkönen · Katso lisää »
Paldiski
Paldiski on satamakaupunki Itämeren rannalla, Luoteis-Virossa, noin 45 kilometriä Tallinnasta länteen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Paldiski · Katso lisää »
Paluumuuttaja
Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut maan rajojen ulkopuolella ja palaa sitten asumaan kotimaahansa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Paluumuuttaja · Katso lisää »
Päätoimittaja
Päätoimittaja on julkaisun, kuten lehden, verkkosivuston tai radiokanavan, vastaava toimittaja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Päätoimittaja · Katso lisää »
Põllküla
Põllküla on kylä Lääne-Harjun kunnassa Harjumaan maakunnassa Virossa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Põllküla · Katso lisää »
Pekka Mutanen
Pekka Mutanen (21. kesäkuuta 1935 Suuri-Kikkeri – 8. toukokuuta 2015) oli Karjalan tasavallasta kotoisin ollut toimittaja ja kirjailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pekka Mutanen · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietari Jamalainen
Pietari Jamalainen (29. marraskuuta 1857 Hietamäki, Inkeri – 7. kesäkuuta 1931 Helsinki) oli inkerinsuomalainen virkamies, joka toimi Suomen postihallituksen pääpostitirehtöörinä 1900-luvun alussa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pietari Jamalainen · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pietari Toikka
Pietari Toikka (18. tammikuuta 1862 Hietamäki, Kaukaisi – 2. kesäkuuta 1930 Helsinki) oli Inkerin itsenäisyystaistelun merkittävin vaikuttaja, opettaja ja kirjailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pietari Toikka · Katso lisää »
Pietarinsuomalaiset
Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pietarinsuomalaiset · Katso lisää »
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pihkova · Katso lisää »
Pohjois-Inkerin Hoitokunta
Pohjois-Inkerin Hoitokunta (alkujaan Pohjois-Inkerin Väliaikainen Hoitokunta) oli Suomessa vaikuttanut Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus, joka toimi heinäkuusta 1919 vuoteen 1921.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Pohjois-Inkerin Hoitokunta · Katso lisää »
Postihallitus
Postihallitus oli vuosina 1881–1927 toiminut suomalainen keskusvirasto, joka johti maan postilaitosta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Postihallitus · Katso lisää »
Prikaati K
Prikaati K (Prikaati Kuussaari (Pr.K)) oli Päämajan 23.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Prikaati K · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Professori · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Puna-armeija · Katso lisää »
Punainen Valpo
Punainen Valpo tarkoittaa Suomen Valtiollisen poliisin vaihetta, jossa viraston organisaatio oli suurelta osin kommunistien hallussa vuosina 1945–1948.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Punainen Valpo · Katso lisää »
Puolan–Neuvosto-Venäjän sota
Rajat sodan syttyessä. Galitsian alue kaakossa on oma Länsi-Ukrainan kansantasavalta. Suurin osa Liettuan alueesta ja itäiset alueet olivat bolševikien hallussa helmikuussa 1919. Puolan–Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 − maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti Neuvosto-Venäjän ja Puolan välillä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Puolan–Neuvosto-Venäjän sota · Katso lisää »
Regina Launivuo
Regina Launivuo keväällä 2019. Kuva otettu Teit Meistä kauniin -studiosession aikana. Kuvaaja: Darina Rodionova Regina Launivuo (o.s. Chevakova, s. 1983 Leningrad) on suomalainen näyttelijä, laulaja ja lauluntekijä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Regina Launivuo · Katso lisää »
Rehtori
Rehtori (lyhenne reht.) on oppilaitoksen johtajasta käytetty nimitys.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Rehtori · Katso lisää »
Reino Kurki-Suonio
Reino Elias Mikael Kurki-Suonio (s. 29. syyskuuta 1937 Hämeenlinna) on Tampereen teknillisen yliopiston emeritusprofessori.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Reino Kurki-Suonio · Katso lisää »
Riina Solman
Riina Solman (s. 23. kesäkuuta 1972 Viljandi) on virolainen Isänmaa-puolueen poliitikko.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Riina Solman · Katso lisää »
Robert Ivanov
Robert Ivanov (s. 19. syyskuuta 1994 Helsinki) on suomalainen jalkapalloilija, joka edustaa Saksan 2. Bundesliigassa pelaavaa Eintracht Braunschweigia.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Robert Ivanov · Katso lisää »
Roland Pöntinen
Pöntinen vuonna 2019. Roland Pöntinen (s. 4. toukokuuta 1963) on ruotsalainen pianisti ja säveltäjä, jolla on inkeriläiset sukujuuret.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Roland Pöntinen · Katso lisää »
Runoilija
Runoilija on luova ja taiteellinen kirjailija, joka kirjoittaa runoja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Runoilija · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Sahan tasavalta
Saha eli Jakutia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Sahan tasavalta · Katso lisää »
Savakot
Savakot ovat äyrämöisten ohella toinen Karjalankannaksen karjalaisten ja inkerinsuomalaisten pääryhmistä, jotka voitiin erottaa vielä 1800-luvulla.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Savakot · Katso lisää »
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Savo · Katso lisää »
Savolaiset
Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Savolaiset · Katso lisää »
Säveltäjä
Säveltäjä on henkilö, joka luo uutta musiikkia muiden tai itsensä esitettäväksi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Säveltäjä · Katso lisää »
Seppo Tiitinen
Seppo Kalervo Tiitinen (s. 15. joulukuuta 1947 Leppävirta) on suomalainen juristi ja valtionhallinnon pitkäaikainen virkamies.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Seppo Tiitinen · Katso lisää »
Silvia Rannamaa
Silvia Rannamaa (vuoteen 1940 Sylvia Hypponen; 3. maaliskuuta 1918 Tallinna – 19. huhtikuuta 2007 Tallinna) oli virolainen kirjailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Silvia Rannamaa · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Siperia · Katso lisää »
Sisämaanpassi
Neuvostoliiton sisäinenpassi, 1926 Sisämaanpassi tai sisäinen passi on monissa entisissä Neuvostoliiton jäsenvaltioissa käytetty virallinen henkilöllisyystodistus, erityisesti Neuvostoliitossa käytetty propiska (ven. пропи́ска), jonka avulla maan hallinto pyrki kontrolloimaan ja seuraamaan kansalaisten liikkumista maassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Sisämaanpassi · Katso lisää »
Sisäministeri
Sisäministeri on hallituksen jäsen, joka vastaa tyypillisesti kansallisesta turvallisuudesta, mukaan lukien poliisi, salainen poliisi, rajavartiolaitos ja mahdolliset terrorismin vastaiset erikoisjoukot.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Sisäministeri · Katso lisää »
Sissipataljoona 5
Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Sissipataljoona 5 · Katso lisää »
Sivistyneistö
Sivistyneistö tarkoittaa suomalaisessa kielenkäytössä korkeasti koulutettua tai sivistynyttä kansanosaa tai yhteiskuntaluokkaa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Sivistyneistö · Katso lisää »
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Slaavit · Katso lisää »
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Stalinin vainot · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Stolypinin reformi
Stolypinin reformi oli Venäjän keisarikunnan pääministeri Pjotr Stolypinin mukaan nimetty, vuonna 1906 aloitettu uudistusohjelma.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Stolypinin reformi · Katso lisää »
Sukututkimus
Sukututkimus eli genealogia (.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Sukututkimus · Katso lisää »
Sulo Räikkönen
Sulo Eugen Räikkönen (1. heinäkuuta 1896 Lempaala, Inkeri – 26. lokakuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja, baritoni.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Sulo Räikkönen · Katso lisää »
Suojelupoliisi
Suojelupoliisi (lyhenne Supo, SUPO tai supo, aiemmin epävirallisesti Suopo;, kansainvälisissä yhteyksissä Finnish Security and Intelligence Service) on Suomen valtion kansallisesta turvallisuudesta vastaava sisäministeriön alainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suojelupoliisi · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomen elokuvasäätiö
Suomen elokuvasäätiö Katajanokalla. Suomen elokuvasäätiö on vuonna 1969 perustettu yksityisoikeudellinen säätiö.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen elokuvasäätiö · Katso lisää »
Suomen jalkapallomaajoukkue
Suomen jalkapallomaajoukkue edustaa Suomea kansainvälisessä jalkapallossa ja toimii Suomen jalkapalloa hallinnoivan Suomen Palloliiton (SPL) alaisuudessa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen jalkapallomaajoukkue · Katso lisää »
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka vastaa Kansallismuseon lisäksi Hvitträskin, Hämeen linnan, Langinkosken, Louhisaaren, Olavinlinnan, Seurasaaren ulkomuseon, Suomen merimuseon, Tamminiemen ja Vankilan toiminnasta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen kansallismuseo · Katso lisää »
Suomen Kansallisooppera ja -baletti
Suomen kansallisooppera ja -baletti Helsingissä on Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen kirjallisuus
Suomen kirjallisuus on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös varhaisempia latinankielisiä teoksia sekä saameksi kirjoitettua kirjallisuutta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen kirjallisuus · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »
Suomen työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka vastuualueeseen kuuluvat yrityksiä, yritysrahoitusta, työelämää, energiaa, kilpailua ja kuluttajia, aluekehitystä sekä työvoiman maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevat asiat.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriö · Katso lisää »
Suomen väestö
Ei kuvausta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomen väestö · Katso lisää »
Suomennoskirjallisuus
Suomennoskirjallisuus on mitä tahansa muusta kielestä suomen kielelle käännettyä eli suomennettua kirjallisuutta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomennoskirjallisuus · Katso lisää »
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomensukuinen · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomi · Katso lisää »
Suomi-Seura
Suomi-Seura ry on suomalainen "maailmalla olevien, sinne lähtevien ja sieltä palaavien suomalaisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö".
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suomi-Seura · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Talvisota · Katso lisää »
Tampereen teknillinen yliopisto
TTY:n päärakennus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY,, TUT) oli Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijainnut korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava yliopisto.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Tampereen teknillinen yliopisto · Katso lisää »
Taneli Luukkoinen
Taneli Luukkoinen (k. noin 1713 Inkerinmaa) oli suomalainen sissisoturi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Taneli Luukkoinen · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Tartto · Katso lisää »
Teollistuminen
Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Teollistuminen · Katso lisää »
Teppo Repo
Teppo Repo soittamassa tuohitorvea vuonna 1952. Teodor ”Teppo” Repo (alk. Feodor Nikitin Safronoff; 7. marraskuuta 1886 Soikkola – 6. tammikuuta 1962 Helsinki) oli Viistinän kylästä Soikkolan pitäjästä läntiseltä Inkerinmaalta kotoisin ollut paimen ja merkittävä henkilö perinteisen suomalaisen kansanmusiikin piirissä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Teppo Repo · Katso lisää »
Toimittaja
Phoenix-kanavan toimittaja työssään. Toimittaja (myös journalisti tai lehtimies) kerää ja levittää tietoa ajankohtaisista tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Toimittaja · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Toivo Flink
Toivo Mikael Flink (s. 14. elokuuta 1949 Kalininin alue) on Karjalan tasavallasta kotoisin oleva filosofian tohtori, tutkija ja runoilija, joka on asunut Suomessa vuodesta 1991 lähtien.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Toivo Flink · Katso lisää »
Toivo Rännäli
Toivo Rännäli vuonna 1960. Toivo Rännäli (25. t. 26. lokakuuta 1921 Toserova, Inkerinmaa – 15. maaliskuuta 2012 Vantaa) oli inkeriläissyntyinen Suomessa vuodesta 1993 asunut taiteilija ja kirjailija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Toivo Rännäli · Katso lisää »
Topias Huttari
Topias (Tobias) Huttari, kirjailijanimiä Lea Helo, L. Helo (29. tammikuuta 1907 Muja, Inkerinmaa – joulukuu 1953) oli inkeriläinen Neuvostoliitossa asunut opettaja ja runoilija.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Topias Huttari · Katso lisää »
Triftongi
Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Triftongi · Katso lisää »
Tulkki
Tulkki on henkilö, joka tulkkaa yhdellä kielellä kerrottua (puhuttua tai viitottua) sanomaa toiselle kielelle.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Tulkki · Katso lisää »
Tver
Tver, aikaisemmin Kalinin (1931–1990), on kaupunki Venäjän federaatiossa Volga- ja Tvertsa-jokien yhtymäkohdassa Tverin alueella, 167 kilometriä Moskovan luoteispuolella.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Tver · Katso lisää »
Ulkosuomalainen
Ulkosuomalainen on vakituisesti Suomen ulkopuolella asuva suomalainen, joka on joko Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ulkosuomalainen · Katso lisää »
Ulkosuomalaisparlamentti
Ulkosuomalaisparlamentti on vuonna 1997 perustettu ulkosuomalaisten yhteistyöfoorumi.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Ulkosuomalaisparlamentti · Katso lisää »
Urban Hjärne
Urban Hjärne. Urban Hjärne (myös Hiärne; 20. joulukuuta 1641 Skuoritsa, Inkeri – 10. maaliskuuta 1724 Tukholma) oli ruotsalainen lääkäri, kirjailija ja luonnontieteilijä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Urban Hjärne · Katso lisää »
Valeri Minkenen
Valeri Minkenen (s. 9. huhtikuuta 1989 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on suomalainen jalkapalloilija, joka edustaa Kakkosessa pelaavaa Klubi 04:sta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Valeri Minkenen · Katso lisää »
Vappu Taipale
Vappu Tuulikki Taipale (o.s. Puustinen, s. 1. toukokuuta 1940 Vaasa) on suomalainen lääketieteilijä, poliitikko ja entinen valtioneuvoston jäsen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Vappu Taipale · Katso lisää »
Vasili Vainonen
Vasili Ivanovitš Vainonen (21. helmikuuta (J: 8. helmikuuta) 1901 Pietari – 23. maaliskuuta 1964 Moskova) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen balettimestari.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Vasili Vainonen · Katso lisää »
Vatjalaiset
Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Vatjalaiset · Katso lisää »
Väinö Junus
Väinö Junus (1905 nykyisen Leningradin alueen Hatsinan piirin Puutostin kunnan Pokkisen-Purskovan kylä – 15. marraskuuta 1937 Leningrad) oli inkeriläissyntyinen kielentutkija, joka 1930-luvulla loi lyhytikäiseksi jääneen inkeroisen kirjakielen.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Väinö Junus · Katso lisää »
Veiko Porkanen
Veiko Porkanen (s. 4. tammikuuta 1989 Põltsamaa, Viro) on virolainen näyttelijä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Veiko Porkanen · Katso lisää »
Velikije Luki
Velikije Luki on kaupunki ja kaupunkipiiri Pihkovan alueen eteläosassa Lovatin varrella Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Velikije Luki · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjänsuomalaiset
Venäjänsuomalaiset ovat suomalaista sukujuurta olevia Venäjän asukkaita.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Venäjänsuomalaiset · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Venäläiset · Katso lisää »
Venäläistäminen
Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Venäläistäminen · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viipurin linnalääni
Suomen alueen linnaläänit 1595-1634Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949. Viipurin linnalääni oli Suomen keskiaikainen hallintoalue.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Viipurin linnalääni · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Viro · Katso lisää »
Viron Helsingin-suurlähetystö
Viron Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa Itäisen Puistotien ja Kalliolinnantien risteyksessä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Viron Helsingin-suurlähetystö · Katso lisää »
Viron Inkeri
Viron Inkerinmaa oli Viroon vuosina 1920–1944 kuulunut alue, joka sijaitsi Inkerinmaalla Narvanjoen itäpuolella.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Viron Inkeri · Katso lisää »
Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Viron sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Viron SNT (suomeksi myös Eestin sosialistinen neuvostotasavalta tai Eestin SNT) oli Baltian maiden miehityksen myötä Viron tasavallan alueelle perustettu Neuvostoliiton jäsentasavalta.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Vladimir Jakovlev
Vladimir Jakovlev Vladimir Anatoljevitš Jakovlev (s. 25. marraskuuta 1944 Oljokminsk, Jakuuttien ASNT) on venäläinen poliitikko.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Vladimir Jakovlev · Katso lisää »
Vuoristo-Karabahin konflikti
Vuoristo-Karabahin konflikti on aluekiista Armenian ja Azerbaidžanin välillä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Vuoristo-Karabahin konflikti · Katso lisää »
Yliopistolliset tutkinnot Suomessa
Yliopistotutkinnot ovat yliopistoissa suoritettavia tutkintoja.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Yliopistolliset tutkinnot Suomessa · Katso lisää »
Yrjö Luukkonen
Yrjö Luukkonen (28. tammikuuta 1920 Venjoki, Inkerinmaa – 25. marraskuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen talouspäällikkö ja muusikko, joka tunnetaan Humppa-Veikot ja Dallapé-orkestereiden jäsenenä.
Uusi!!: Inkeriläiset ja Yrjö Luukkonen · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Inkeriläinen, Inkeriläissiirrot, Inkerinsuomalaiset.
