Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Iivana VI ja Venäjän keisarikunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Iivana VI ja Venäjän keisarikunta

Iivana VI vs. Venäjän keisarikunta

Iivana VI (23. elokuuta (J: 12. elokuuta) 1740 Pietari – 16. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1764 Pähkinälinna) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Yhtäläisyyksiä Iivana VI ja Venäjän keisarikunta

Iivana VI ja Venäjän keisarikunta on 14 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri I, Anna (Venäjä), Elisabet (Venäjä), Ernst Johann von Biron, Iivana Julma, Katariina Suuri, Pietari (kaupunki), Pietari III (Venäjä), Pietari Suuri, Preussi, Riika, Romanov (hallitsijasuku), Seitsenvuotinen sota, Venäjän keisari.

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Aleksanteri I ja Iivana VI · Aleksanteri I ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Anna (Venäjä)

Anna Ivanovna; (7. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1693 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1740 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinatar, Kuurinmaan herttuatar ja Venäjän keisarinna vuosina 1730–1740.

Anna (Venäjä) ja Iivana VI · Anna (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Elisabet (Venäjä)

Elisabet I tai Elisabet Petrovna (Jelisaveta Petrovna); (29. joulukuuta 1709 Kolomenskoje, lähellä Moskovaa – 5. tammikuuta 1762 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.

Elisabet (Venäjä) ja Iivana VI · Elisabet (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Ernst Johann von Biron

Ernst Johann von Biron, (23. marraskuuta 1690 Kalnciems, Kuurinmaan herttuakunta – 17. joulukuuta 1772 Jelgava, Kuurinmaan herttuakunta) oli Kuurinmaan saksalaiseen aatelistoon kuulunut Venäjän keisarinna Anna Ivanovnan suosikki.

Ernst Johann von Biron ja Iivana VI · Ernst Johann von Biron ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Iivana Julma

Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.

Iivana Julma ja Iivana VI · Iivana Julma ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Iivana VI ja Katariina Suuri · Katariina Suuri ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Iivana VI ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pietari III (Venäjä)

Pietari III, Aleksei Petrovits Antropov 1753 Pietari III (21. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1728 Kiel, Holstein-Gottorp – 17. heinäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1762 Ropsunhovi, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari tammikuusta heinäkuuhun 1762 ja sitä ennen Holstein-Gottorpin herttua nimellä Karl Peter Ulrich vuosina 1739–1762.

Iivana VI ja Pietari III (Venäjä) · Pietari III (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Iivana VI ja Pietari Suuri · Pietari Suuri ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Iivana VI ja Preussi · Preussi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Iivana VI ja Riika · Riika ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Iivana VI ja Romanov (hallitsijasuku) · Romanov (hallitsijasuku) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Seitsenvuotinen sota

Ranska, Espanja, Itävalta, Venäjä ja Ruotsi liittolaisineen Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763.

Iivana VI ja Seitsenvuotinen sota · Seitsenvuotinen sota ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Iivana VI ja Venäjän keisari · Venäjän keisari ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Iivana VI ja Venäjän keisarikunta

Iivana VI on 33 suhteet, kun taas Venäjän keisarikunta on 312. niillä on yhteistä 14, Jaccard'in indeksi on 4.06% = 14 / (33 + 312).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Iivana VI ja Venäjän keisarikunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »