Hülegü-kaani ja Mongolivaltakunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Hülegü-kaani ja Mongolivaltakunta

Hülegü-kaani vs. Mongolivaltakunta

Hülegü-kaani. Rashid-al-Din Hamadani n. 1300-luku Hülegü-kaani; (1217 – 8. helmikuuta 1265) oli mongolihallitsija, joka hävitti Bagdadin vuonna 1275 ja valloitti suuren osan Lähi-itää. 300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.

Abbasidit

Abbasidien kalifaatti suurimmillaan 700-luvulla. Tummennettuja alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. Abbasidien dynastia oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, umaijadien dynastian jälkeen toiselle suurelle islamilaisen maailman sunnidynastialle.

Abbasidit ja Hülegü-kaani · Abbasidit ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Ain Jalutin taistelu

Ain Jalutin taistelu käytiin Egyptin mamelukkien ja mongolien välillä syyskuussa 1260 Ain Jalutissa.

Ain Jalutin taistelu ja Hülegü-kaani · Ain Jalutin taistelu ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Assassiinit

Assassiinit olivat islamilainen ismailiittišiiojen nizareihin kuulunut, Alamutin linnaketta hallinnut sotilaallinen lahko tai kultti, joka oli olemassa 1000-luvun lopulta 1200-luvun puoliväliin.

Assassiinit ja Hülegü-kaani · Assassiinit ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Bagdadin taistelu

Bagdadin taistelu oli 29. tammikuuta – 10. helmikuuta 1258 käyty piiritys ja taistelu Bagdadin kaupungin hallinnasta abbasidikalifi al-Mustasimin ja mongolipäällikkö Hülegü-kaanin joukkojen välillä.

Bagdadin taistelu ja Hülegü-kaani · Bagdadin taistelu ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Berke-kaani

Berke-kaanin hallintokaudella lyötyjä rahoja, vuosilta 1257-1267 Krimillä sijaitseva rahapaja. Berke-kaani (n. 1209–1266 Kurajoen ylityksessä, Tbilisi Georgia) oli Kultaisen ordan hallitsija vuosina 1257-1266, vanhemman veljensä Batu-kaanin ja tämän pojan Sartaqin jälkeen.

Berke-kaani ja Hülegü-kaani · Berke-kaani ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Il-kaanien valtakunta

Il-kaanien (il) valtakunta oli yksi Mongolivaltakunnan neljästä osasta, ja sen hajottua itsenäinen valtakunta.

Hülegü-kaani ja Il-kaanien valtakunta · Il-kaanien valtakunta ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Katapultti

Katapultti ensimmäisessä maailmansodassa. Katapultti oli antiikin aikana ja keskiajalla käytetty piirityskone, jolla pystyttiin sinkoamaan ('lennättämään') erilaisia ammuksia.

Hülegü-kaani ja Katapultti · Katapultti ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Kaukasus

Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.

Hülegü-kaani ja Kaukasus · Kaukasus ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Kublai-kaani

Kublai-kaanista pian kuoleman jälkeen tehty maalaus. Kublai-kaani (23. syyskuuta 1215 – 18. helmikuuta 1294) (mongoli: Хубилай хаан) oli Mongolivaltakunnan viides suurkaani (1260–1294) ja Kiinan Yuan-dynastian perustaja ja ensimmäinen keisari (1271–1294).

Hülegü-kaani ja Kublai-kaani · Kublai-kaani ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Kultainen orda

Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.

Hülegü-kaani ja Kultainen orda · Kultainen orda ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Mamelukit

Mamelukki Alepposta, nykyisen Syyrian alueelta. Mamelukit (’omistettu’, مماليك, mamālīk, ’omistetut’) olivat muslimikalifien, seldžukkien ja aijubidien keskiajalla käyttämiä sotilasorjia, joista tuli ajan myötä voimakas sotilaskasti.

Hülegü-kaani ja Mamelukit · Mamelukit ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Möngke-kaani

Möngke-kaanin vastaanotto. Maalaus vuodelta 1438. Möngke-kaani (1209–1259) oli Mongolivaltakunnan neljäs suurkaani vuosina 1251–1259.

Hülegü-kaani ja Möngke-kaani · Möngke-kaani ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Nestoriolaisuus

Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.

Hülegü-kaani ja Nestoriolaisuus · Mongolivaltakunta ja Nestoriolaisuus · Katso lisää »

Sorghaghtani Beki

Keisarinna Sorghaghtani Beki valtaistuimella, 1300-luvun alku Rashid al-Din, Jami al-Tawarikh. Tolui-kaanin kanssa ja hoviväkeä, 1300-luvun alku Rashid al-Din, Jami al-Tawarikh. Sorghaghtani Beki, Sorqoqtani (n. 1190 –1252) oli syntyisin kereiitti prinsessa, josta tuli Mongolivaltakunnan keisarinna vuosiksi 1227-1229.

Hülegü-kaani ja Sorghaghtani Beki · Mongolivaltakunta ja Sorghaghtani Beki · Katso lisää »

Suurkaani

Suurkaani oli koko mongolivaltakunnan hallitsija.

Hülegü-kaani ja Suurkaani · Mongolivaltakunta ja Suurkaani · Katso lisää »

Tšingis-kaani

Tšingis-kaani (alkuperäinen nimi Temüdžin (Тэмүжин), 1162/1167 – 18. elokuuta 1227) oli mongolien sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti 1200-luvun alussa suuren osan Keski- ja Itä-Aasiaa.

Hülegü-kaani ja Tšingis-kaani · Mongolivaltakunta ja Tšingis-kaani · Katso lisää »

Tolui-kaani

Tolui-kaani (n. 1190-1232) oli Tšingis-kaanin Börte-vaimon kanssa saamista pojista nuorin.

Hülegü-kaani ja Tolui-kaani · Mongolivaltakunta ja Tolui-kaani · Katso lisää »