Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous on 17 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alexandre de Lameth, Antoine Barnave, Gilbert du Motier de Lafayette, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, Itsevaltius, Jakobiinit, Kolmas sääty, Ludvig XVI, Naisten marssi Versailles’hin, Pallohuoneen vala, Pariisi, Ranska, Ranskan säätyjen yleiskokous 1789, Ranskan suuri vallankumous, Tuileries’n palatsi, Vallankumouksen helluntaiyö, Versailles.
Alexandre de Lameth
Alexander de Lameth kansalliskokousedustajana vuonna 1790 tai 1791, Jean-Baptiste Véritén piirros. Alexandre Théodore Victor de Lameth (28. lokakuuta 1760 Pariisi – 18. maaliskuuta 1829 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Alexandre de Lameth ja Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau · Alexandre de Lameth ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Antoine Barnave
Antoine Barnave, Joseph Bozen maalaama muotokuva. Antoine-Pierre-Joseph-Marie Barnave (22. lokakuuta 1761 Dauphiné (nyk. Grenoble) – 29. marraskuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Antoine Barnave ja Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau · Antoine Barnave ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Gilbert du Motier de Lafayette
Marie-Joseph-Paul-Roch-Yves-Gilbert du Motier de La Fayette, markiisi de La Fayette tai de Lafayette (6. syyskuuta 1757 Chavaniac, Ranska – 20. toukokuuta 1834 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen aristokraatti, kenraali ja poliitikko, joka liittyi vuonna 1777 Amerikan siirtokuntien armeijaan Ison-Britannian kuningaskuntaa vastaan käydyssä sodassa.
Gilbert du Motier de Lafayette ja Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau · Gilbert du Motier de Lafayette ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789. Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumoksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, ihmisten tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus · Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Itsevaltius · Itsevaltius ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Jakobiinit
Jakobiinit eli jakobiiniklubi (1789–1794) olivat Ranskan suuren vallankumouksen ajan johtava vallankumouspuolue vuodesta 1789 lähtien.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Jakobiinit · Jakobiinit ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Kolmas sääty
Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Kolmas sääty · Kolmas sääty ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Ludvig XVI
Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ludvig XVI · Ludvig XVI ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Naisten marssi Versailles’hin
Naisten kulkue matkalla Versailles’hin, tuntemattoman tekijän aikalaispiirros. Naisten marssi Versailles’hin oli 5.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Naisten marssi Versailles’hin · Naisten marssi Versailles’hin ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Pallohuoneen vala
Pallohuoneen vala'', Jacques-Louis Davidin maalaus vuodelta 1791. ''Pallohuoneen vala'', Léopold Moricen tekemä pronssireliefi vuonna 1883 valmistuneessa tasavallan monumentissa Pariisin Place de la Républiquella. Pallohuoneen vala oli Ranskan kansalliskokoukseksi julistautuneiden porvarissäädyn edustajien 20. kesäkuuta 1789 vannoma vala, jonka mukaan kokous ei hajaantuisi ennen kuin se olisi saanut säädettyä Ranskalle uuden perustuslain.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Pallohuoneen vala · Pallohuoneen vala ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Pariisi
Pariisi (.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Pariisi · Pariisi ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranska · Ranska ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Ranskan säätyjen yleiskokous 1789
Säätyjen yleiskokouksen avajaisistunto Versailles’n Menus Plaisirsissa 5. toukokuuta 1789, Auguste Couderin maalaus vuodelta 1839. Valtiovarainministeri Jacques Necker puhumassa. Ranskan säätyjen yleiskokous (États généraux) järjestettiin viimeisen kerran kuningas Ludvig XVI:n kutsumana vuonna 1789.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ·
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan suuri vallankumous · Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous ·
Tuileries’n palatsi
Tuileries’n palatsi noin vuonna 1865. Vasemmalta oikealle: eteläsiipi, Kellopaviljonki, pohjoissiipi, Teatteripaviljonki, Koneiden galleria, Marsan-paviljonki. Äärimmäisenä oikealla Carrouselin pihaa. Tuileries’n palatsi oli Pariisin keskustassa sijainnut palatsi, joka kuului samaan pihapiiriin Louvren palatsin kanssa.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Tuileries’n palatsi · Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Tuileries’n palatsi ·
Vallankumouksen helluntaiyö
Piirros perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunnosta 4.–5. elokuuta 1789. ”Vallankumouksen helluntaiyö”Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 107–113, 119–122.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Vallankumouksen helluntaiyö · Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Vallankumouksen helluntaiyö ·
Versailles
Versailles (ääntämys: /vɛʁ.ˈsaj/) on kaupunki Pariisin metropolialueella noin 19 kilometriä pääkaupungista lounaaseen.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Versailles · Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Versailles ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous
- Mitä heillä on yhteistä Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous
- Yhtäläisyyksiä Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous
Vertailu Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau on 71 suhteet, kun taas Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous on 32. niillä on yhteistä 17, Jaccard'in indeksi on 16.50% = 17 / (71 + 32).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
