Š ja Hattu (tarke)

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Š ja Hattu (tarke)

Š vs. Hattu (tarke)

Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain. Hattu (tšek. háček) eli (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä.

Aakkoslaji

Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).

Š ja Aakkoslaji · Aakkoslaji ja Hattu (tarke) · Katso lisää »

Ž

Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.

Š ja Ž · Hattu (tarke) ja Ž · Katso lisää »

Džonkki

Qing-dynastian ajan piirroksessa (1700-luku). Nykyajan džonkki Hongkongin satamassa. Džonkki tai dsonkki on erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa käytetty perinteinen, yleensä kaksi- tai kolmimastoinen purjealustyyppi.

Š ja Džonkki · Džonkki ja Hattu (tarke) · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Š ja Englannin kieli · Englannin kieli ja Hattu (tarke) · Katso lisää »

Heittomerkki

Heittomerkki eli apostrofi on rivin yläpuolista pilkkua muistuttava välimerkki, jota eräissä tilanteissa käytetään sanan sisällä sen rakenteen havainnollistamiseksi.

Š ja Heittomerkki · Hattu (tarke) ja Heittomerkki · Katso lisää »

Inarinsaame

Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.

Š ja Inarinsaame · Hattu (tarke) ja Inarinsaame · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Š ja Itämerensuomalaiset kielet · Hattu (tarke) ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Jan Hus

poltetaan elävältä roviolla. Jan Hus (n. 1369 – 6. heinäkuuta 1415) oli tšekkiläinen Prahan yliopiston maisteri sekä uskonnollinen reformaattori.

Š ja Jan Hus · Hattu (tarke) ja Jan Hus · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Š ja Karjalan kieli · Hattu (tarke) ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Kirjain

Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.

Š ja Kirjain · Hattu (tarke) ja Kirjain · Katso lisää »

Koltansaame

Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.

Š ja Koltansaame · Hattu (tarke) ja Koltansaame · Katso lisää »

Kyrillinen kirjaimisto

Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Š ja Kyrillinen kirjaimisto · Hattu (tarke) ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Š ja Lainasana · Hattu (tarke) ja Lainasana · Katso lisää »

Linux

Linux viittaa Linux-ydintä käyttävien Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien perheeseen.

Š ja Linux · Hattu (tarke) ja Linux · Katso lisää »

Merkistö

Merkistö tai koodisivu on tietotekniikassa ja tietoliikenteessä sopimus, joka määrittelee, miten bittiyhdistelminä esiintyvät binääriluvut tulee tulkita johonkin kirjoitusjärjestelmään kuuluviksi merkeiksi.

Š ja Merkistö · Hattu (tarke) ja Merkistö · Katso lisää »

Pohjoissaame

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.

Š ja Pohjoissaame · Hattu (tarke) ja Pohjoissaame · Katso lisää »

Puolan kieli

Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.

Š ja Puolan kieli · Hattu (tarke) ja Puolan kieli · Katso lisää »

S

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.

Š ja S · Hattu (tarke) ja S · Katso lisää »

Sekki

Itäsaksalainen sekkilomake. Enzo Ferrarin asettama sekki. Yhdysvaltalainen sekki. Alalaidassa koneluettavat magneettiset numerot. Sekki (myös šekki, viitattu 30.10.2015. ja shekki) on maksuvälineenä käytettävä arvopaperi.

Š ja Sekki · Hattu (tarke) ja Sekki · Katso lisää »

SFS 5966

Laajennetun suomalaisen näppäinasettelun kaavio. SFS 5966 on laajennetun suomalaisen tietokone­näppäimistön eli suomalaisen monikielisen näppäimistöasettelun määrittelevä kansallinen standardi, jonka Suomen Standardisoimisliitto vahvisti vuonna 2008.

Š ja SFS 5966 · Hattu (tarke) ja SFS 5966 · Katso lisää »

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.

Š ja Siirtokirjoitus · Hattu (tarke) ja Siirtokirjoitus · Katso lisää »

Slovakki

Slovakki (omakielinen nimi: slovenčina / slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli.

Š ja Slovakki · Hattu (tarke) ja Slovakki · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Š ja Suomen kieli · Hattu (tarke) ja Suomen kieli · Katso lisää »

Tarkenäppäin

Tarkenäppäimiä ovat PC-koneen näppäimistöllä yleensä plus-merkin ja Å-kirjaimen oikealla puolella olevat kaksi näppäintä. Tarkenäppäin eli päällekkäisnäppäin on tietokoneen tai kirjoituskoneen näppäimistöllä oleva merkki, joka on tarkoitettu tarkkeiden tai muiden muutosten lisäämiseen muihin kirjaimiin.

Š ja Tarkenäppäin · Hattu (tarke) ja Tarkenäppäin · Katso lisää »

Tšekin kieli

Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.

Š ja Tšekin kieli · Hattu (tarke) ja Tšekin kieli · Katso lisää »

Unicode

Unicode on tietokonejärjestelmiä varten kehitetty merkistöstandardi ja käytännössä sama kuin yleismaailmallisen merkistön (UCS) määrittävä kansainvälinen standardi ISO/IEC 10646.

Š ja Unicode · Hattu (tarke) ja Unicode · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Š ja Viron kieli · Hattu (tarke) ja Viron kieli · Katso lisää »