Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Gootit ja Maailman seitsemän ihmettä

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Gootit ja Maailman seitsemän ihmettä

Gootit vs. Maailman seitsemän ihmettä

Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa. Hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin väritetyt kaiverrukset Maailman seitsemästä ihmeestä (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas lukien): Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rhodoksen kolossi ja Faroksen majakka. Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin ajan maailman rakennuksia ja monumentteja, joita useat senaikaiset kreikkalaiskirjailijat ylistivät aikansa suurina nähtävyyksinä.

Yhtäläisyyksiä Gootit ja Maailman seitsemän ihmettä

Gootit ja Maailman seitsemän ihmettä on 7 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikki, Artemiin temppeli (Efesos), Efesos, Egypti, Kreikka, Renessanssi, Rooman valtakunta.

Antiikki

Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.

Antiikki ja Gootit · Antiikki ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Artemiin temppeli (Efesos)

Artemiin temppeli eli Artemision oli antiikin aikainen Efesoksen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli, joka sijaitsi Efesoksen kaupungin lähellä Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa.

Artemiin temppeli (Efesos) ja Gootit · Artemiin temppeli (Efesos) ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Efesos

Efesos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin länsirannikolla.

Efesos ja Gootit · Efesos ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Egypti

Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.

Egypti ja Gootit · Egypti ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.

Gootit ja Kreikka · Kreikka ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Gootit ja Renessanssi · Maailman seitsemän ihmettä ja Renessanssi · Katso lisää »

Rooman valtakunta

Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.

Gootit ja Rooman valtakunta · Maailman seitsemän ihmettä ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Gootit ja Maailman seitsemän ihmettä

Gootit on 113 suhteet, kun taas Maailman seitsemän ihmettä on 56. niillä on yhteistä 7, Jaccard'in indeksi on 4.14% = 7 / (113 + 56).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Gootit ja Maailman seitsemän ihmettä. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »