Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Gestapo ja Toinen maailmansota
Gestapo ja Toinen maailmansota on 17 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Berliini, Eugeniikka, Heinrich Himmler, Hermann Göring, Holokausti, Juutalaiset, Köln, Kommunismi, Maanpetos, Natsi-Saksa, Natsi-Saksan keskitysleirit, Nürnbergin oikeudenkäynnit, Rikos ihmisyyttä vastaan, Saksan demokraattinen tasavalta, Schutzstaffel, Sicherheitsdienst, Tuhoamisleiri.
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Gestapo · Berliini ja Toinen maailmansota ·
Eugeniikka
Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Siinä lukee: ”Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi.” Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Eugeniikka eli rodunjalostusoppi on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.
Eugeniikka ja Gestapo · Eugeniikka ja Toinen maailmansota ·
Heinrich Himmler
Heinrich Luitpold Himmler (7. lokakuuta 1900 München, Saksan keisarikunta – 23. toukokuuta 1945 Lüneburg, liittoutuneiden miehittämä Saksa) oli natsi-Saksan vaikutusvaltaisimpia henkilöitä.
Gestapo ja Heinrich Himmler · Heinrich Himmler ja Toinen maailmansota ·
Hermann Göring
Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.
Gestapo ja Hermann Göring · Hermann Göring ja Toinen maailmansota ·
Holokausti
Amerikkalaisten vapauttama Nordhausenin keskitysleiri brittiläisten pommituksen jälkeen hiukan ennen sodan loppua. Holokausti (Kreikankielinen sana merkitsee jumalalle osoitettua uhria, joka on kokonaan (όλος, holos) poltettu (καύστων, καύσων, kaustos). 1800-luvulta alkaen sanaa on pääasiassa käytetty tarkoittamaan suuronnettomuuksia, mutta 1970-luvulla sana vakiintui englannissa tarkoittamaan nimenomaan natsien suorittamaa kansanmurhaa. Suomen kieleen se vakiintui vasta 1990-luvulla. Raamatullinen sana šoa (שואה), ’katastrofi’, on vakiintunut juutalaisten kansanmurhan nimitykseksi hepreankielisten puhujien keskuudessa. Israelin lisäksi sanaa suositaan myös Ranskassa Claude Lanzmannin samannimisen vuoden 1985 dokumenttielokuvan seurauksena. Sanan käytöllä vältetään sanan holokausti teologiset konnotaatiot sekä korostetaan vainojen juutalaisia uhreja erotuksena kaikista natsien uhreista. Israelilainen Yad Vashem -holokaustimuseo suosittelee šoa-nimityksen käyttöä muissakin kielissä. Muita holokaustista muissa kielissä kuin suomessa käytettyjä nimityksiä ovat romanien käyttämä porajmos (suomeksi ’ahmiminen’) ja jiddišin khurbn (’tuho’, hepreaksi churban, myös churban Europa ’Euroopan tuho’, erotukseksi churbanista eli Jerusalemin toisen temppelin tuhosta). Natsit käyttivät siitä nimitystä juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu.
Gestapo ja Holokausti · Holokausti ja Toinen maailmansota ·
Juutalaiset
Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.
Gestapo ja Juutalaiset · Juutalaiset ja Toinen maailmansota ·
Köln
Köln on Saksan neljänneksi suurin kaupunki.
Gestapo ja Köln · Köln ja Toinen maailmansota ·
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Gestapo ja Kommunismi · Kommunismi ja Toinen maailmansota ·
Maanpetos
Maanpetos on rikos, joka kohdistuu valtion ulkoiseen turvallisuuteen ja osoittaa petollisuutta omaa maata tai isäntämaata kohtaan.
Gestapo ja Maanpetos · Maanpetos ja Toinen maailmansota ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Gestapo ja Natsi-Saksa · Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota ·
Natsi-Saksan keskitysleirit
Heinrich Himmler tarkastamassa Dachaun keskitysleiriä, 8. toukokuuta 1936. Natsi-Saksan keskitysleirit perustettiin, kun kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa 1933.
Gestapo ja Natsi-Saksan keskitysleirit · Natsi-Saksan keskitysleirit ja Toinen maailmansota ·
Nürnbergin oikeudenkäynnit
Karl Brandtille luetaan hirttotuomiota. Syytettyjä rivissä. Nürnbergin oikeudenkäynnillä viitataan toisen maailmansodan jälkeen järjestettyihin kolmeentoista sotaoikeudenkäyntiin, joissa sodan voittajavaltojen eli liittoutuneiden perustama tuomioistuin tuomitsi kukistuneen natsi-Saksan johtajia heidän toiminnastaan sodan aikana.
Gestapo ja Nürnbergin oikeudenkäynnit · Nürnbergin oikeudenkäynnit ja Toinen maailmansota ·
Rikos ihmisyyttä vastaan
Rikos ihmisyyttä vastaan on laajamittainen ja järjestelmällinen siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys, johon liittyy Suomen lain määritelmän mukaan surmaamista, orjuuttamista, ihmiskauppaa, kidutusta, vahingoittamista, väestön tuhoamista, karkottamista tai pakkosiirtoa, kansainvälisen oikeuden vastaista vangitsemista, raiskaamista tai muuta seksuaalista väkivaltaa, pakottamista prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon, rotuerottelua, tai jonkin ryhmän tai yhteisön vainoa poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella tai niihin rinnastettavasti.
Gestapo ja Rikos ihmisyyttä vastaan · Rikos ihmisyyttä vastaan ja Toinen maailmansota ·
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta (SDT;, DDR), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa, oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990.
Gestapo ja Saksan demokraattinen tasavalta · Saksan demokraattinen tasavalta ja Toinen maailmansota ·
Schutzstaffel
Schutzstaffel eli SS oli alun perin natsi-Saksan kansallissosialistisen puolueen puolisotilaallinen yksikkö, myöhemmin puolueen alainen sotilaallinen organisaatio.
Gestapo ja Schutzstaffel · Schutzstaffel ja Toinen maailmansota ·
Sicherheitsdienst
Sicherheitsdienst, lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan Schutzstaffelin (SS) tiedustelupalvelu.
Gestapo ja Sicherheitsdienst · Sicherheitsdienst ja Toinen maailmansota ·
Tuhoamisleiri
16px Puolan kartalle Treblinkan tuhoamisleirin pienoismalli Tuhoamisleirit olivat natsi-Saksan toisessa maailmansodassa vuosien 1941–1942 aikana perustamia leirejä, jotka kehitettiin toteuttamaan etenkin natsien rotuopin mukaisten ali-ihmisten tuhoamissuunnitelmaa, ”lopullista ratkaisua”.
Gestapo ja Tuhoamisleiri · Toinen maailmansota ja Tuhoamisleiri ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Gestapo ja Toinen maailmansota
- Mitä heillä on yhteistä Gestapo ja Toinen maailmansota
- Yhtäläisyyksiä Gestapo ja Toinen maailmansota
Vertailu Gestapo ja Toinen maailmansota
Gestapo on 44 suhteet, kun taas Toinen maailmansota on 467. niillä on yhteistä 17, Jaccard'in indeksi on 3.33% = 17 / (44 + 467).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Gestapo ja Toinen maailmansota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
