Gestapo ja Natsi-Saksa

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Gestapo ja Natsi-Saksa

Gestapo vs. Natsi-Saksa

Gestapo (ääntämys, saksaksi), koko nimeltään Geheime Staatspolizei Kotimaisten kielten keskus oli natsi-Saksan poliittinen turvallisuuspoliisiorganisaatio. Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.

Berliini

Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.

Berliini ja Gestapo · Berliini ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Eugeniikka

Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Siinä lukee: ”Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi.” Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Eugeniikka eli rodunjalostusoppi on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.

Eugeniikka ja Gestapo · Eugeniikka ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Heer (Wehrmacht)

Heer oli natsi-Saksan armeijan maavoimien nimi.

Gestapo ja Heer (Wehrmacht) · Heer (Wehrmacht) ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Heinrich Himmler

Heinrich Luitpold Himmler (7. lokakuuta 1900 München, Saksan keisarikunta – 23. toukokuuta 1945 Lüneburg, liittoutuneiden miehittämä Saksa) oli natsi-Saksan vaikutusvaltaisimpia henkilöitä.

Gestapo ja Heinrich Himmler · Heinrich Himmler ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Hermann Göring

Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.

Gestapo ja Hermann Göring · Hermann Göring ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Holokausti

Amerikkalaisten vapauttama Nordhausenin keskitysleiri brittiläisten pommituksen jälkeen hiukan ennen sodan loppua. Holokausti (Kreikankielinen sana merkitsee jumalalle osoitettua uhria, joka on kokonaan (όλος, holos) poltettu (καύστων, καύσων, kaustos). 1800-luvulta alkaen sanaa on pääasiassa käytetty tarkoittamaan suuronnettomuuksia, mutta 1970-luvulla sana vakiintui englannissa tarkoittamaan nimenomaan natsien suorittamaa kansanmurhaa. Suomen kieleen se vakiintui vasta 1990-luvulla. Raamatullinen sana šoa (שואה), ’katastrofi’, on vakiintunut juutalaisten kansanmurhan nimitykseksi hepreankielisten puhujien keskuudessa. Israelin lisäksi sanaa suositaan myös Ranskassa Claude Lanzmannin samannimisen vuoden 1985 dokumenttielokuvan seurauksena. Sanan käytöllä vältetään sanan holokausti teologiset konnotaatiot sekä korostetaan vainojen juutalaisia uhreja erotuksena kaikista natsien uhreista. Israelilainen Yad Vashem -holokaustimuseo suosittelee šoa-nimityksen käyttöä muissakin kielissä. Muita holokaustista muissa kielissä kuin suomessa käytettyjä nimityksiä ovat romanien käyttämä porajmos (suomeksi ’ahmiminen’) ja jiddišin khurbn (’tuho’, hepreaksi churban, myös churban Europa ’Euroopan tuho’, erotukseksi churbanista eli Jerusalemin toisen temppelin tuhosta). Natsit käyttivät siitä nimitystä juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu.

Gestapo ja Holokausti · Holokausti ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Jehovan todistajat

Jehovan todistajat on lopun ajan odotusta ja kristinuskon juurille palaamista korostava, kolminaisuusopin kieltävä kristillisperäinen liike.

Gestapo ja Jehovan todistajat · Jehovan todistajat ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Keskitysleiri

Vankeja Buchenwaldin keskitysleirillä. Ruumiita vapautetussa Buchenwaldin keskitysleirissä. Keskitysleiri on vankilamainen internointikeskus.

Gestapo ja Keskitysleiri · Keskitysleiri ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Natsi-Saksan keskitysleirit

Heinrich Himmler tarkastamassa Dachaun keskitysleiriä, 8. toukokuuta 1936. Natsi-Saksan keskitysleirit perustettiin, kun kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa 1933.

Gestapo ja Natsi-Saksan keskitysleirit · Natsi-Saksa ja Natsi-Saksan keskitysleirit · Katso lisää »

Nürnbergin oikeudenkäynnit

Karl Brandtille luetaan hirttotuomiota. Syytettyjä rivissä. Nürnbergin oikeudenkäynnillä viitataan toisen maailmansodan jälkeen järjestettyihin kolmeentoista sotaoikeudenkäyntiin, joissa sodan voittajavaltojen eli liittoutuneiden perustama tuomioistuin tuomitsi kukistuneen natsi-Saksan johtajia heidän toiminnastaan sodan aikana.

Gestapo ja Nürnbergin oikeudenkäynnit · Nürnbergin oikeudenkäynnit ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

RSHA

Juutalaisia kootaan Ukrainassa. Kypärästä päätellen vieressä seisovat sotilaat eivät ole saksalaisia vaan romanialaisia. RSHA eli Reichssicherheitshauptamt (”Valtakunnan pääturvallisuusvirasto”) oli natsi-Saksassa SS:n alainen organisaatio, jonka Heinrich Himmler perusti 22.

Gestapo ja RSHA · Natsi-Saksa ja RSHA · Katso lisää »

Schutzstaffel

Schutzstaffel eli SS oli alun perin natsi-Saksan kansallissosialistisen puolueen puolisotilaallinen yksikkö, myöhemmin puolueen alainen sotilaallinen organisaatio.

Gestapo ja Schutzstaffel · Natsi-Saksa ja Schutzstaffel · Katso lisää »

Sicherheitsdienst

Sicherheitsdienst, lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan Schutzstaffelin (SS) tiedustelupalvelu.

Gestapo ja Sicherheitsdienst · Natsi-Saksa ja Sicherheitsdienst · Katso lisää »

Tuhoamisleiri

16px Puolan kartalle Treblinkan tuhoamisleirin pienoismalli Tuhoamisleirit olivat natsi-Saksan toisessa maailmansodassa vuosien 1941–1942 aikana perustamia leirejä, jotka kehitettiin toteuttamaan etenkin natsien rotuopin mukaisten ali-ihmisten tuhoamissuunnitelmaa, ”lopullista ratkaisua”.

Gestapo ja Tuhoamisleiri · Natsi-Saksa ja Tuhoamisleiri · Katso lisää »