Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys
Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys on 9 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alkeistapaus, Klassinen todennäköisyyden määritelmä, Osajoukko, Perusjoukko (todennäköisyys), Reaaliluku, Satunnaismuuttuja, Satunnaisuus, Tapahtuma (todennäköisyys), Todennäköisyys.
Alkeistapaus
Alkeistapaus eli tapaus eli ulostulo on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön tuottamaa tulosta (joskus ei-numeerinen).
Alkeistapaus ja Geometrinen todennäköisyys · Alkeistapaus ja Todennäköisyys ·
Klassinen todennäköisyyden määritelmä
Klassinen todennäköisyyden määritelmä eli klassinen tulkinta todennäköisyydestä on Jacob Bernoullin ja Pierre-Simon Laplace yhteisesti kehittelemä ajatus satunnaisuuden määrän laskemisesta.
Geometrinen todennäköisyys ja Klassinen todennäköisyyden määritelmä · Klassinen todennäköisyyden määritelmä ja Todennäköisyys ·
Osajoukko
''B'' ⊆ ''A'' Venn-diagrammina Joukko B on joukon A osajoukko, jos jokainen joukon B alkio kuuluu joukkoon A, merkitään B \subset A. Tällöin sanotaan myös, että B sisältyy joukkoon A. Kaikkien osajoukkojen muodostamaa joukkoa kutsutaan potenssijoukoksi ja merkitään \mathcal(A).
Geometrinen todennäköisyys ja Osajoukko · Osajoukko ja Todennäköisyys ·
Perusjoukko (todennäköisyys)
Perusjoukko eli otosavaruus eli näyteavaruus eli tapahtuma-avaruus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön kaikkien erilaisten alkeistapauksien joukkoa.
Geometrinen todennäköisyys ja Perusjoukko (todennäköisyys) · Perusjoukko (todennäköisyys) ja Todennäköisyys ·
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Geometrinen todennäköisyys ja Reaaliluku · Reaaliluku ja Todennäköisyys ·
Satunnaismuuttuja
Satunnaismuuttuja eli stokastinen muuttuja on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön määräämää lukua.
Geometrinen todennäköisyys ja Satunnaismuuttuja · Satunnaismuuttuja ja Todennäköisyys ·
Satunnaisuus
Satunnaisuus (kreik. tykhe) viittaa tapahtumaan, joka esiintyy ilman ennakoivia syitä, jotka tekisivät sen välttämättömäksi.
Geometrinen todennäköisyys ja Satunnaisuus · Satunnaisuus ja Todennäköisyys ·
Tapahtuma (todennäköisyys)
Tapahtuma A ja sen vastatapahtuma CA. Tapahtuma eli joskus vain tapaus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, joka tarkoittaa sellaista satunnaisilmiön alkeistapauksien joukkoa, jolle voidaan määrittää todennäköisyys.
Geometrinen todennäköisyys ja Tapahtuma (todennäköisyys) · Tapahtuma (todennäköisyys) ja Todennäköisyys ·
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys · Todennäköisyys ja Todennäköisyys ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys
- Mitä heillä on yhteistä Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys
- Yhtäläisyyksiä Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys
Vertailu Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys
Geometrinen todennäköisyys on 18 suhteet, kun taas Todennäköisyys on 34. niillä on yhteistä 9, Jaccard'in indeksi on 17.31% = 9 / (18 + 34).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Geometrinen todennäköisyys ja Todennäköisyys. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
