Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Galvaaninen kenno ja Sähkökemia
Galvaaninen kenno ja Sähkökemia on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akku, Elektrolyysi, Elektrolyytti, Elektroni, Energia, Hapetus-pelkistysreaktio, Ioni, Kupari, Kuparisulfaatti, Metalli, Paristo, Polttokenno, Sähkövirta, Sinkki, Sinkkisulfaatti.
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Akku ja Galvaaninen kenno · Akku ja Sähkökemia ·
Elektrolyysi
Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.
Elektrolyysi ja Galvaaninen kenno · Elektrolyysi ja Sähkökemia ·
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Elektrolyytti ja Galvaaninen kenno · Elektrolyytti ja Sähkökemia ·
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Elektroni ja Galvaaninen kenno · Elektroni ja Sähkökemia ·
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Energia ja Galvaaninen kenno · Energia ja Sähkökemia ·
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Galvaaninen kenno ja Hapetus-pelkistysreaktio · Hapetus-pelkistysreaktio ja Sähkökemia ·
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Galvaaninen kenno ja Ioni · Ioni ja Sähkökemia ·
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Galvaaninen kenno ja Kupari · Kupari ja Sähkökemia ·
Kuparisulfaatti
Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Kuparisulfaatti on suola, jota valmistetaan teollisesti liuottamalla kupariromua rikkihappoon.
Galvaaninen kenno ja Kuparisulfaatti · Kuparisulfaatti ja Sähkökemia ·
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Galvaaninen kenno ja Metalli · Metalli ja Sähkökemia ·
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.
Galvaaninen kenno ja Paristo · Paristo ja Sähkökemia ·
Polttokenno
'''Polttokennon yleisperiaate:''' - Polttoaine hapettuu anodilla, eli luovuttaa elektronin. - Positiivinen ioni kulkeutuu elektrolyytin läpi katodille tai negatiivinen ioni anodille. - Elektronit kulkeutuvat ulkoista piiriä pitkin katodille (sähkövirta). - Hapetin pelkistyy katodilla, eli saa elektronin. NASAn valmistama metanolilla toimiva polttokenno Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, joihin syötetään reaktioaineita laitteen ulkopuolelta ja näin voidaan tuottaa sähköä pitkäaikaisesti.
Galvaaninen kenno ja Polttokenno · Polttokenno ja Sähkökemia ·
Sähkövirta
Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.
Galvaaninen kenno ja Sähkövirta · Sähkökemia ja Sähkövirta ·
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Galvaaninen kenno ja Sinkki · Sähkökemia ja Sinkki ·
Sinkkisulfaatti
Sinkkisulfaatti eli rikkihapon sinkkisuola on väritön ja veteen liukeneva kemiallinen yhdiste, jonka kaava on ZnSO4.
Galvaaninen kenno ja Sinkkisulfaatti · Sähkökemia ja Sinkkisulfaatti ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Galvaaninen kenno ja Sähkökemia
- Mitä heillä on yhteistä Galvaaninen kenno ja Sähkökemia
- Yhtäläisyyksiä Galvaaninen kenno ja Sähkökemia
Vertailu Galvaaninen kenno ja Sähkökemia
Galvaaninen kenno on 47 suhteet, kun taas Sähkökemia on 25. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 20.83% = 15 / (47 + 25).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Galvaaninen kenno ja Sähkökemia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
