Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Fäärin kieli ja Ruotsin kieli
Fäärin kieli ja Ruotsin kieli on 23 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akkusatiivi, Artikkeli (kielioppi), Datiivi, Diftongi, Genetiivi, Germaaniset kielet, Indoeurooppalaiset kielet, Islannin kieli, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Muinaisnorja, Nominatiivi, Persoonapronomini, Preesens, Preteriti, Raamattu, Sija, Skandinaaviset kielet, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Suku (kielioppi), Tanskan kieli, Verbi.
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Fäärin kieli · Akkusatiivi ja Ruotsin kieli ·
Artikkeli (kielioppi)
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Artikkeli (kielioppi) ja Fäärin kieli · Artikkeli (kielioppi) ja Ruotsin kieli ·
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Datiivi ja Fäärin kieli · Datiivi ja Ruotsin kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Fäärin kieli · Diftongi ja Ruotsin kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Fäärin kieli ja Genetiivi · Genetiivi ja Ruotsin kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Fäärin kieli ja Germaaniset kielet · Germaaniset kielet ja Ruotsin kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Fäärin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Indoeurooppalaiset kielet ja Ruotsin kieli ·
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Fäärin kieli ja Islannin kieli · Islannin kieli ja Ruotsin kieli ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Fäärin kieli ja Lainasana · Lainasana ja Ruotsin kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Fäärin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Ruotsin kieli ·
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Fäärin kieli ja Muinaisnorja · Muinaisnorja ja Ruotsin kieli ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Fäärin kieli ja Nominatiivi · Nominatiivi ja Ruotsin kieli ·
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Fäärin kieli ja Persoonapronomini · Persoonapronomini ja Ruotsin kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Fäärin kieli ja Preesens · Preesens ja Ruotsin kieli ·
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Fäärin kieli ja Preteriti · Preteriti ja Ruotsin kieli ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Fäärin kieli ja Raamattu · Raamattu ja Ruotsin kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Fäärin kieli ja Sija · Ruotsin kieli ja Sija ·
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Fäärin kieli ja Skandinaaviset kielet · Ruotsin kieli ja Skandinaaviset kielet ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Fäärin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Ruotsin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Fäärin kieli ja Substantiivi · Ruotsin kieli ja Substantiivi ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Fäärin kieli ja Suku (kielioppi) · Ruotsin kieli ja Suku (kielioppi) ·
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Fäärin kieli ja Tanskan kieli · Ruotsin kieli ja Tanskan kieli ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Fäärin kieli ja Ruotsin kieli
- Mitä heillä on yhteistä Fäärin kieli ja Ruotsin kieli
- Yhtäläisyyksiä Fäärin kieli ja Ruotsin kieli
Vertailu Fäärin kieli ja Ruotsin kieli
Fäärin kieli on 87 suhteet, kun taas Ruotsin kieli on 169. niillä on yhteistä 23, Jaccard'in indeksi on 8.98% = 23 / (87 + 169).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Fäärin kieli ja Ruotsin kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
