Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Fysiikka ja Ydinfysiikka
Fysiikka ja Ydinfysiikka on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Albert Einstein, Atomi, Atomiydin, Aurinko, Bohrin atomimalli, Elektroni, Ernest Rutherford, Fissio, Fuusioreaktori, Hiukkasfysiikka, Hiukkaskiihdytin, James Chadwick, Joseph John Thomson, Jyväskylän yliopisto, Magneettikuvaus, Manhattan-projekti, Marie Curie, Neutroni, Pierre Curie, Protoni, Radioaktiivisuus, Sähkömagneettinen säteily, Tähti, Toinen maailmansota, Vahva vuorovaikutus, Ydinase.
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Albert Einstein ja Fysiikka · Albert Einstein ja Ydinfysiikka ·
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Atomi ja Fysiikka · Atomi ja Ydinfysiikka ·
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Atomiydin ja Fysiikka · Atomiydin ja Ydinfysiikka ·
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Aurinko ja Fysiikka · Aurinko ja Ydinfysiikka ·
Bohrin atomimalli
Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.
Bohrin atomimalli ja Fysiikka · Bohrin atomimalli ja Ydinfysiikka ·
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Elektroni ja Fysiikka · Elektroni ja Ydinfysiikka ·
Ernest Rutherford
Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.
Ernest Rutherford ja Fysiikka · Ernest Rutherford ja Ydinfysiikka ·
Fissio
Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).
Fissio ja Fysiikka · Fissio ja Ydinfysiikka ·
Fuusioreaktori
Fuusioreaktori on ydinreaktori, jolla suoritetaan ydinfuusio.
Fuusioreaktori ja Fysiikka · Fuusioreaktori ja Ydinfysiikka ·
Hiukkasfysiikka
Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
Fysiikka ja Hiukkasfysiikka · Hiukkasfysiikka ja Ydinfysiikka ·
Hiukkaskiihdytin
Ilmakuva Fermilabin Tevatron hiukkaskiihdyttimestä Hiukkaskiihdytin on laite, joka sähkökentän avulla kiihdyttää ja magneettikentän avulla suuntaa sähköisesti varautuneita hiukkasia.
Fysiikka ja Hiukkaskiihdytin · Hiukkaskiihdytin ja Ydinfysiikka ·
James Chadwick
James Chadwick oli englantilainen fyysikko, joka palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla vuonna 1935 neutronin löytämisestä.
Fysiikka ja James Chadwick · James Chadwick ja Ydinfysiikka ·
Joseph John Thomson
Joseph John ”J.
Fysiikka ja Joseph John Thomson · Joseph John Thomson ja Ydinfysiikka ·
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY tai JYU) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto.
Fysiikka ja Jyväskylän yliopisto · Jyväskylän yliopisto ja Ydinfysiikka ·
Magneettikuvaus
Ihmispään halkileikkaus magneettikuvauksella Magneettikuvauslaite Magneettikuvaus (MRI,; suomenkielinen lyhenne MK) on radiologian alaan kuuluva lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR).
Fysiikka ja Magneettikuvaus · Magneettikuvaus ja Ydinfysiikka ·
Manhattan-projekti
Manhattan-projektin johtajat kenraali Leslie Groves ja fyysikko Robert Oppenheimer Manhattan-projekti (Manhattan Project) oli Yhdysvaltain käynnistämä toisen maailmansodan aikainen ohjelma, jonka tavoitteena oli kehittää ydinase.
Fysiikka ja Manhattan-projekti · Manhattan-projekti ja Ydinfysiikka ·
Marie Curie
Maria Skłodowska 16-vuotiaana. Marie Skłodowska-Curie (alun perin Maria Salome Skłodowska) oli puolalainen fyysikko (hänellä oli myös Ranskan kansalaisuus), kemisti ja Nobel-palkittu radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja.
Fysiikka ja Marie Curie · Marie Curie ja Ydinfysiikka ·
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Fysiikka ja Neutroni · Neutroni ja Ydinfysiikka ·
Pierre Curie
Pierre Curie (äännetään; 15. toukokuuta 1859 – 19. huhtikuuta 1906) oli ranskalainen fyysikko, jonka tutkimukset radioaktiivisuuden, pietsosähköilmiön, magnetismin ja kristallografian aloilla olivat uraauurtavia.
Fysiikka ja Pierre Curie · Pierre Curie ja Ydinfysiikka ·
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Fysiikka ja Protoni · Protoni ja Ydinfysiikka ·
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Fysiikka ja Radioaktiivisuus · Radioaktiivisuus ja Ydinfysiikka ·
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Fysiikka ja Sähkömagneettinen säteily · Sähkömagneettinen säteily ja Ydinfysiikka ·
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Fysiikka ja Tähti · Tähti ja Ydinfysiikka ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Fysiikka ja Toinen maailmansota · Toinen maailmansota ja Ydinfysiikka ·
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Fysiikka ja Vahva vuorovaikutus · Vahva vuorovaikutus ja Ydinfysiikka ·
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Fysiikka ja Ydinfysiikka
- Mitä heillä on yhteistä Fysiikka ja Ydinfysiikka
- Yhtäläisyyksiä Fysiikka ja Ydinfysiikka
Vertailu Fysiikka ja Ydinfysiikka
Fysiikka on 323 suhteet, kun taas Ydinfysiikka on 76. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 6.52% = 26 / (323 + 76).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Fysiikka ja Ydinfysiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
