22 suhteet: Akustiikka, Ääntöpaikka, Ääntötapa, Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics, Fonologia, Hammas, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Huulet, Ihmisääni, Kieli, Kieli (anatomia), Kielitiede, Kommunikaatioakustiikka, Konsonantti, Leuka, Puhe, Puheanalyysi, Suulaki, Väitöskirja, Vokaali.
Akustiikka
Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio. Akustiikka eli äänioppi (’kuulla’) on tieteenala, joka tutkii ääntä.
Uusi!!: Fonetiikka ja Akustiikka · Katso lisää »
Ääntöpaikka
Ääntöpaikat (aktiiviset ja passiiviset): 1. Eksolabiaalinen 2. Endolabiaalinen 3. Dentaalinen 4. Alveolaarinen 5. Postalveolaarinen 6. Prepalataalinen 7. Palataalinen 8. Velaarinen 9. Uvulaarinen 10. Faryngaalinen 11. Glottaalinen 12. Epiglottaalinen 13. Radikaalinen 14. Postdorsaalinen 15. (Medio)dorsaalinen 16. Laminaalinen 17. Apikaalinen 18. Subapikaalinen Konsonantin ääntöpaikka eli artikulaatiopaikka kertoo missä kohdassa ääntöväylää muodostetaan äänteen laatuun olennaisimmin vaikuttava kapeikko aktiivisen (esimerkiksi kielen osa) ja passiivisen puhe-elimen (esimerkiksi kitalaki) avulla.
Uusi!!: Fonetiikka ja Ääntöpaikka · Katso lisää »
Ääntötapa
Ääntötapa eli artikulaatiotapa tarkoittaa kielitieteessä (erityisesti fonetiikassa) tapaa, jolla kieli, huulet ja muut ääntöväylän osat ovat kosketuksissa toisiinsa tiettyä äännettä tuotettaessa.
Uusi!!: Fonetiikka ja Ääntötapa · Katso lisää »
Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics
Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics on vuonna 2015 ilmestynyt Ville Pulkin ja Matti Karjalaisen kansainvälinen teos psykoakustiikasta.
Uusi!!: Fonetiikka ja Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics · Katso lisää »
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Uusi!!: Fonetiikka ja Fonologia · Katso lisää »
Hammas
Hammas (alaleuan viisaudenhammas, ihmisen takahammas). röntgenkuvassa. Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla.
Uusi!!: Fonetiikka ja Hammas · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Fonetiikka ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on opiskelijamäärältään suurin Helsingin yliopiston yhdestätoista tiedekunnasta sekä Suomen suurin ja vanhin humanistinen tiedekunta.
Uusi!!: Fonetiikka ja Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta · Katso lisää »
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta oli yksi Helsingin yliopiston 11 tiedekunnasta vuosina 2004–2016.
Uusi!!: Fonetiikka ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta · Katso lisää »
Huulet
Tytön huulet Huulet ovat ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden pehmeä suun ympäristö, joka koostuu poikkijuovaisesta lihaskudoksesta.
Uusi!!: Fonetiikka ja Huulet · Katso lisää »
Ihmisääni
Ihmisääni syntyy ilmavirran kulkiessa keuhkoista äänihuulten välistä nielun ja suun onteloihin. Ihmisääni syntyy ihmisen puhaltaessa ilmaa ulos keuhkoistaan äänihuulten, kurkun sekä suun tai nenän kautta.
Uusi!!: Fonetiikka ja Ihmisääni · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Fonetiikka ja Kieli · Katso lisää »
Kieli (anatomia)
Ihmisen kieli Makusilmu, joka sisältää makureseptorisoluja. Kieli on suuontelon pohjassa sijaitseva erisuuntiin risteävistä poikkijuovaisista lihaksista muodostunut elin, joka auttaa pureskelemista ruoan esikäsittelyssä.
Uusi!!: Fonetiikka ja Kieli (anatomia) · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Fonetiikka ja Kielitiede · Katso lisää »
Kommunikaatioakustiikka
Kommunikaatioakustiikka on vuonna 1999 ilmestynyt professori Matti Karjalaisen teos psykoakustiikasta.
Uusi!!: Fonetiikka ja Kommunikaatioakustiikka · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Fonetiikka ja Konsonantti · Katso lisää »
Leuka
Miehen leuka. Ihmisen alaleukaluu ja alahampaat. Leuka on suun yläpuolinen ja alapuolinen pään osa, johon hampaat kiinnittyvät.
Uusi!!: Fonetiikka ja Leuka · Katso lisää »
Puhe
Puhe on ainoastaan ihmiselle ominainen keino tuottaa ja ilmaista kielellisiä viestejä käyttäen hyväksi ihmisäänen tuottamisen mahdollistavia anatomisia rakenteita.
Uusi!!: Fonetiikka ja Puhe · Katso lisää »
Puheanalyysi
Puheanalyysi (myös äänianalyysi) on puheteknologiassa puhe- ja lauluäänen sekä muitten äänitaajuisten (20–20 000 Hz) äänten kuten vaikkapa musiikkisoittimien äänten, keuhkoäänten, lasten itkujen, puheessa havaittavien emootioiden, hyvän radioäänen, puheäänen kuormittuneisuuden analysoimista, eri kielten ja murteitten äänteiden vertailun tutkimusta digitaalisen signaalinkäsittelyn keinoin.
Uusi!!: Fonetiikka ja Puheanalyysi · Katso lisää »
Suulaki
Ihmisen kova suulaki Suulaki eli kitalaki rajaa suuonteloa ylhäältä ja erottaa sen nenäontelosta.
Uusi!!: Fonetiikka ja Suulaki · Katso lisää »
Väitöskirja
Väitöskirja on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi.
Uusi!!: Fonetiikka ja Väitöskirja · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Fonetiikka ja Vokaali · Katso lisää »