Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Fidžin kieli ja Suomen kieli
Fidžin kieli ja Suomen kieli on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alveolaari, Approksimantti, Frikatiivi, Imperfekti, Klusiili, Labiaali, Latinalaiset aakkoset, Nasaali, Objekti (lauseenjäsen), Palataali, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Tremulantti, Velaari, Verbi.
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Alveolaari ja Fidžin kieli · Alveolaari ja Suomen kieli ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Fidžin kieli · Approksimantti ja Suomen kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Fidžin kieli ja Frikatiivi · Frikatiivi ja Suomen kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Fidžin kieli ja Imperfekti · Imperfekti ja Suomen kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Fidžin kieli ja Klusiili · Klusiili ja Suomen kieli ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Fidžin kieli ja Labiaali · Labiaali ja Suomen kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Fidžin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Fidžin kieli ja Nasaali · Nasaali ja Suomen kieli ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Fidžin kieli ja Objekti (lauseenjäsen) · Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Fidžin kieli ja Palataali · Palataali ja Suomen kieli ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Fidžin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Subjekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Fidžin kieli ja Substantiivi · Substantiivi ja Suomen kieli ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Fidžin kieli ja Tremulantti · Suomen kieli ja Tremulantti ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Fidžin kieli ja Velaari · Suomen kieli ja Velaari ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Fidžin kieli ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Fidžin kieli ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Fidžin kieli ja Suomen kieli
Vertailu Fidžin kieli ja Suomen kieli
Fidžin kieli on 21 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 4.75% = 15 / (21 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Fidžin kieli ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
