Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
32 suhteet: Alkeishiukkanen, Boltzmannin jakauma, Boltzmannin vakio, Bosen–Einsteinin statistiikka, Bosoni, Derivaatta, Elektroni, Energia, Enrico Fermi, Fermioni, Fotoni, Kemiallinen potentiaali, Kertoma, Klassinen fysiikka, Kvanttiteoria, Lagrangen kertoimet, Lämpötila, Liikemäärä, Maxwellin–Boltzmannin jakauma, Mesoni, Molekyyli, Neutroni, Nollakohta, Osajoukko, Paul Dirac, Paulin kieltosääntö, Protoni, Termodynaaminen tasapaino, Termodynamiikka, Tilastollinen fysiikka, Wolfgang Pauli, 1925.
Alkeishiukkanen
kvarkit, leptonit ja bosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »
Boltzmannin jakauma
Boltzmannin jakauma eli Maxwellin–Boltzmannin statistiikka ilmaisee klassisista partikkeleista koostuvan järjestelmän yksittäisen tilan miehitystodennäköisyyden tilan energian ja lämpötilan funktiona.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Boltzmannin jakauma · Katso lisää »
Boltzmannin vakio
Boltzmannin vakio (k tai kB) on fysiikan vakio, joka suhteuttaa lämpötilan energiaan molekyyliä kohti.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Boltzmannin vakio · Katso lisää »
Bosen–Einsteinin statistiikka
Bosen–Einsteinin statistiikka (BE-statistiikka) on statistisessa fysiikassa jakaumalaki, joka osoittaa samanlaatuisten bosonien energiatilojen jakauman termodynaamisessa tasapainotilassa.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Bosen–Einsteinin statistiikka · Katso lisää »
Bosoni
Bosen–Einsteinin kondensaattia Bosoniksi sanotaan alkeishiukkasia ja niiden yhdistelmiä, joiden spin on kokonaisluku.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Bosoni · Katso lisää »
Derivaatta
Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Derivaatta · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Elektroni · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Energia · Katso lisää »
Enrico Fermi
Enrico Fermi (29. syyskuuta 1901 – 28. marraskuuta 1954) oli italialais-amerikkalainen fyysikko.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Enrico Fermi · Katso lisää »
Fermioni
Fermionit ovat hiukkasia, joiden spin on puoliluku.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Fermioni · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Fotoni · Katso lisää »
Kemiallinen potentiaali
Kemiallinen potentiaali (symboli µ) kuvaa yhdisteen osaslajiin sitoutunutta Gibbsin energian määrää.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Kemiallinen potentiaali · Katso lisää »
Kertoma
Positiivisen kokonaisluvun n kertoma on luvun n ja kaikkien sitä pienempien positiivisten kokonaislukujen tulo, ja se merkitään n!.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Kertoma · Katso lisää »
Klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »
Kvanttiteoria
Kvanttiteoria voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Kvanttiteoria · Katso lisää »
Lagrangen kertoimet
Lagrangen menetelmä on ranskalaisen matemaatikon Joseph-Louis Lagrangen mukaan nimetty menetelmä yhtälörajoitetun optimointitehtävän ratkaisemiseksi.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Lagrangen kertoimet · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Lämpötila · Katso lisää »
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Liikemäärä · Katso lisää »
Maxwellin–Boltzmannin jakauma
Maxwellin–Boltzmannin jakauma on todennäköisyysjakauma, jota käytetään kuvaamaan fysiikan ja kemian tilastollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Maxwellin–Boltzmannin jakauma · Katso lisää »
Mesoni
Hiukkasfysiikassa mesoni on kvarkista ja antikvarkista koostuva hadroni.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Mesoni · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Molekyyli · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Neutroni · Katso lisää »
Nollakohta
Funktion nollakohta eli juuri on funktion f(x) sellainen x:n arvo, jolla funktio saa arvon nolla eli Sen mukaan kuuluuko nollakohta (juuri) rationaali-, reaali- tai kompleksilukuihin, nollakohtaa voidaan nimittää rationaaliseksi, reaaliseksi tai kompleksiseksi nollakohdaksi (juureksi).
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Nollakohta · Katso lisää »
Osajoukko
''B'' ⊆ ''A'' Venn-diagrammina Joukko B on joukon A osajoukko, jos jokainen joukon B alkio kuuluu joukkoon A, merkitään B \subset A. Tällöin sanotaan myös, että B sisältyy joukkoon A. Kaikkien osajoukkojen muodostamaa joukkoa kutsutaan potenssijoukoksi ja merkitään \mathcal(A).
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Osajoukko · Katso lisää »
Paul Dirac
Paul Adrien Maurice Dirac (8. elokuuta 1902 Bristol, Yhdistynyt kuningaskunta – 20. lokakuuta 1984 Tallahassee, Florida, Yhdysvallat) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kvanttifysiikan kehittäjä.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Paul Dirac · Katso lisää »
Paulin kieltosääntö
Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Protoni · Katso lisää »
Termodynaaminen tasapaino
Fysikaalinen järjestelmä on termodynaamisessa tasapainossa, jos siinä ei tapahdu vapaaehtoisesti minkäänlaisia makroskooppisia muutoksia.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Termodynaaminen tasapaino · Katso lisää »
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Tilastollinen fysiikka
Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »
Wolfgang Pauli
Wolfgang Ernst Pauli (25. huhtikuuta 1900 Wien – 15. joulukuuta 1958 Zürich) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja Wolfgang Pauli · Katso lisää »
1925
Vuosi 1925 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Fermin–Diracin statistiikka ja 1925 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
FD-statistiikka, Fermi-Dirac-statistiikka, Fermin-Diracin statistiikka.
