Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
60 suhteet: Aleksanteri II (Venäjä), Alexander Adam Thesleff, Alexander Armfelt, Ammattikuntalaitos, Anders Gustaf Langenskiöld, Carl Emil Cedercreutz, Casimir von Kothen, Fabian Langenskiöld (kirurgi), Fredrik Vilhelm Berg, Gripenberg, Gustaf Adolf Langenskiöld, Haminan kadettikoulu, Hans Henrik Gripenberg, Hämäläis-Osakunta, Helsinki, J. V. Snellman, Johan Mauritz Nordenstam, Johan Ulrik Sebastian Gripenberg, Kamariherra, Kameralismi, Kanslianeuvos (arvonimi), Karl Langenskiöld, Kazan, Kollegiasessori, Kuraattori, Kustaa III, Kymenkartanon lääni, Langenskiöld, Lars Gabriel von Haartman, Lars Henrik Gustaf Langenskjöld, Matematiikka, Mikkelin lääni, Moskova, Norja, Odert Gripenberg, Pietari (kaupunki), Rajankäynti, Ritarihuone, Rupla, Sahateollisuus, Salaneuvos (Venäjä), Samuel Werner von Troil (vanhempi), Sääksmäki, Selim Ekbom, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen markka, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen valtiosihteerinvirasto, Talousliberalismi, ..., Tammikuun valiokunta, Turku, Turun ja Porin lääni, Uudenmaan lääni, Vapaaherra, Venäjän kieli, 17. marraskuuta, 1810, 1863, 29. kesäkuuta. Laajenna indeksi (10 lisää) »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Alexander Adam Thesleff
Alexander Adam Thesleff (26. toukokuuta 1810 Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. marraskuuta 1856 Viipuri) oli suomalainen kenraalimajuri ja lääninkuvernööri.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Alexander Adam Thesleff · Katso lisää »
Alexander Armfelt
Alexander Armfelt vuonna 1874. Alexander Armfelt (18. huhtikuuta 1794 Riika, Venäjän keisarikunta – 8. tammikuuta 1876 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli suomalainen kreivi, sotilas ja virkamies, joka toimi Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa vuosina 1841–1876.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Alexander Armfelt · Katso lisää »
Ammattikuntalaitos
Ammattikuntalaitos oli useimmissa Euroopan maissa keskiajalta 1800-luvulle saakka voimassa ollut järjestelmä, jonka mukaan varsinkin käsityöammatteja saivat harjoittaa vain tietyn ammatin harjoittajien virallisen yhdistyksen, ammattikunnan jäsenet.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Ammattikuntalaitos · Katso lisää »
Anders Gustaf Langenskiöld
Anders Gustaf Langenskiöld (29. elokuuta 1771 Orimattila – 17. tammikuuta 1853 Helsinki)Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, H–R, s. 689–690.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Anders Gustaf Langenskiöld · Katso lisää »
Carl Emil Cedercreutz
Carl Emil Cedercreutz ja hänen vaimonsa Emilia 1860-luvulla Carl Emil Cedercreutz (2. toukokuuta 1806 Pori – 10. helmikuuta 1869 Pietari) oli suomalainen juristi, vapaaherra ja senaattori, joka kuului aateliseen Cedercreutz-sukuun.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Carl Emil Cedercreutz · Katso lisää »
Casimir von Kothen
Casimir von Kothen Casimir von Kothen (29. toukokuuta 1807 Lokalahti, Suomen suuriruhtinaskunta – 25. marraskuuta 1880 Kittendorff, Mecklenburg-Schwerin, Saksan keisarikunta) oli suomalainen vapaaherra, kenraaliluutnantti, korkea virkamies ja poliittinen vaikuttaja.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Casimir von Kothen · Katso lisää »
Fabian Langenskiöld (kirurgi)
Fabian Wilhelm Gustaf Langenskiöld (21. maaliskuuta 1886 Viipuri – 25. elokuuta 1957 Sipoo) oli suomalainen kirurgi, joka ansioitui Simo Brofeldtin ohella vammaisten hoidon ja koulutuksen kehittämisessä sekä sairaaloiden suunnittelussaOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, palsta 253.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Fabian Langenskiöld (kirurgi) · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm Berg
Friedrich Wilhelm Rembert Berg (alkuaan von Berg,; 26. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1794 Sangaste – 18. tammikuuta (J: 6. tammikuuta) 1874 Pietari) oli Venäjän keisarikunnan armeijan kenraalisotamarsalkka, joka oli Suomen kenraalikuvernöörinä 1855–1861.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Fredrik Vilhelm Berg · Katso lisää »
Gripenberg
Suvun vaakuna Gripenberg on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on Suomen aatelissa kohotettu vapaaherralliseen säätyyn.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Gripenberg · Katso lisää »
Gustaf Adolf Langenskiöld
Gustaf Adolf Langenskiöld (6. marraskuuta 1852 Pietari – 13. kesäkuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen senaattori, valtiopäivämies ja hovioikeuden asessori.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Gustaf Adolf Langenskiöld · Katso lisää »
Haminan kadettikoulu
Nykyinen reserviupseerikoulun päärakennus toimi aiemmin Keisarillisen Suomen kadettikouluna. Haminan kadettikoululla tarkoitetaan Keisarillista Suomen kadettikoulua vuosina 1812–1903, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Haminan kadettikoulu · Katso lisää »
Hans Henrik Gripenberg
Hans Henrik Gripenberg (14. huhtikuuta 1754 Karhiniemi, Huittinen – 25. lokakuuta 1813 Tukholma) oli Suomen sotaan osallistunut ruotsalainen kenraalimajuri.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Hans Henrik Gripenberg · Katso lisää »
Hämäläis-Osakunta
Hämäläis-Osakunta (HO) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopiston suurin osakunta ja sen tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Hämäläis-Osakunta · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Helsinki · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »
Johan Ulrik Sebastian Gripenberg
Johan Ulrik Sebastian Gripenberg (14. syyskuuta 1795 Sääksmäki – 12. lokakuuta 1869 Kirkkonummi) oli suomalainen vapaaherra, kartanonomistaja ja senaattori, joka tunnettiin varsinkin maanviljelyksen kehittäjänä.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Johan Ulrik Sebastian Gripenberg · Katso lisää »
Kamariherra
Kamariherran arvonimi oli käytössä Normandian herttuakunnan hovissa.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kamariherra · Katso lisää »
Kameralismi
Kameralismi tarkoittaa merkantilismin saksalaista versiota, joka kiinnitti erityshuomiota valtion rahatalouteen.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kameralismi · Katso lisää »
Kanslianeuvos (arvonimi)
Kanslianeuvoksen nimi ja arvo on Suomessa valtiovallan myöntämä arvonimi, joka ei liity mihinkään virkaan.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kanslianeuvos (arvonimi) · Katso lisää »
Karl Langenskiöld
Bror Karl (Carl) Johan Langenskiöld (26. tammikuuta 1857 Pau, Ranska – 30. kesäkuuta 1920) oli suomalaissyntyinen taloustieteilijä ja poliitikko, josta tuli Pohjoismaiden Osakepankin pääjohtaja ja Ruotsin valtionpankin pääjohtaja.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Karl Langenskiöld · Katso lisää »
Kazan
Kazan on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki ja yksi koko Venäjän federaation suurimmista kaupungeista.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kazan · Katso lisää »
Kollegiasessori
Kollegiasessori oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut kahdeksannen luokan virka-arvo, joka vastasi sotaväen kapteenin arvoa.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kollegiasessori · Katso lisää »
Kuraattori
Kuraattori (lat. curare ’huolehtia, hoitaa, vaalia’) voi tarkoittaa sosiaalityöntekijää, joka toimii koulussa lasten ja nuorten parissa koulun oppilashuollossa, osakunnan toiminnan johtajaa sekä taidenäyttelyn järjestäjää.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kuraattori · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kustaa III · Katso lisää »
Kymenkartanon lääni
Kymenkartanon lääni oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Kymenkartanon lääni · Katso lisää »
Langenskiöld
Suvun vaakuna Langenskiöld on suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on Suomen aatelissa kohotettu vapaaherralliseen säätyyn.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Langenskiöld · Katso lisää »
Lars Gabriel von Haartman
Lars Gabriel von Haartman myös suom.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Lars Gabriel von Haartman · Katso lisää »
Lars Henrik Gustaf Langenskjöld
Lars Henrik Gustaf Langenskjöld (19. tammikuuta 1805 Sääksmäki – 12. toukokuuta 1879 Helsinki) oli suomalainen juristi, tuomari ja virka- ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Lars Henrik Gustaf Langenskjöld · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Matematiikka · Katso lisää »
Mikkelin lääni
Mikkelin lääni oli 1831–1997 toiminut entinen Suomen lääni.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Mikkelin lääni · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Moskova · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Norja · Katso lisää »
Odert Gripenberg
Odert Henrik Gripenberg (14. huhtikuuta 1788 Sääksmäki – 29. tammikuuta 1848 Tukholma) oli suomalainen luutnantti ja koulunjohtaja.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Odert Gripenberg · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Rajankäynti
Rajankäynti on kiinteistötoimituksiin kuuluva viranomaistoimitus, jossa on kysymys kiinteistörekisteriin merkityn kiinteistön tai muun yksikön rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskevan epäselvyyden ratkaisemisesta.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Rajankäynti · Katso lisää »
Ritarihuone
Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Ritarihuone · Katso lisää »
Rupla
Rupla on rahayksikkönä useissa maissa.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Rupla · Katso lisää »
Sahateollisuus
Sahalla valmistettua sahatavaraa. Sahateollisuus on mekaanisen puunjalostusteollisuuden haara, joka keskittyy sahatavaran valmistamiseen.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Sahateollisuus · Katso lisää »
Salaneuvos (Venäjä)
Salaneuvos oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut kolmannen luokan virka-arvo.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Salaneuvos (Venäjä) · Katso lisää »
Samuel Werner von Troil (vanhempi)
Samuel Werner von Troil (3. huhtikuuta 1798 Tukholma – 27. elokuuta 1865 Hämeenlinna) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen vapaaherra, upseeri ja kuvernööri.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Samuel Werner von Troil (vanhempi) · Katso lisää »
Sääksmäki
Sääksmäki on Hämeen läänissä sijainnut entinen Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Sääksmäki · Katso lisää »
Selim Ekbom
Selim Mohammed Ekbom (9. huhtikuuta 1807 Turku – 20. huhtikuuta 1886 Vaasa) oli Vaasan hovioikeuden pitkäaikainen presidentti ja Suomen senaatin oikeusosaston jäsen.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Selim Ekbom · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »
Talousliberalismi
Talousliberalismi tarkoittaa markkinaliberalismin (tai klassisen liberalismin) taloudellisia näkökohtia kuten vapaakauppaa sekä verotuksen ja talouden sääntelyn vähyyttä.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Talousliberalismi · Katso lisää »
Tammikuun valiokunta
Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Turku · Katso lisää »
Turun ja Porin lääni
Turun ja Porin lääni oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Turun ja Porin lääni · Katso lisää »
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Uudenmaan lääni · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Vapaaherra · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja Venäjän kieli · Katso lisää »
17. marraskuuta
17.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja 17. marraskuuta · Katso lisää »
1810
Ei kuvausta.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja 1810 · Katso lisää »
1863
Ei kuvausta.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja 1863 · Katso lisää »
29. kesäkuuta
29.
Uusi!!: Fabian Langenskiöld ja 29. kesäkuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Carl Fabian Langenskiöld, Carl Fabian Teodor Langenskiöld, Karl Fabian Theodor Langenskjöld.
